Toimintaympäristö Q1 2024
Euroopan sähkömarkkinat
Talvi oli leuto Manner-Euroopassa. Tämä yhdessä nesteytetyn maakaasun hyvän tarjonnan ja uusiutuvan energian tasaisesti kasvavan tuotannon kanssa tuki laskusuuntauksen jatkumista Euroopan kaasu- ja sähkömarkkinoilla. Tammikuu oli Pohjoismaissa kylmä ja nosti spot-hintoja etenkin Suomessa sekä Baltian maissa. Helmi- ja maaliskuu olivat kuitenkin jonkin verran tavallista leudompia. Pohjoismaiset sähköfutuurit laskivat vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana Manner-Euroopan sähköfutuurien kehityksen ja normaalia suurempien sademäärien seurauksena.
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 119 (109) TWh vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Jatkuneen elpymisen myötä sähkön kysyntä Pohjoismaissa on nyt lähellä energiakriisiä edeltänyttä tasoa.
Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) oli vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä 350 (350) TWh. Sähkön kysyntä Manner-Euroopassa oli edelleen selvästi alle viiden vuoden keskiarvon. Tähän vaikuttivat energiansäästötoimet ja leudot talvineljännekset.
Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 77 TWh eli 7 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 2 TWh alle edellisvuoden tason. Sekä vesivoiman tulovirtaama että vesivoiman tuotanto Pohjoismaissa olivat suhteellisen lähellä normaalitasoa. Neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 33 TWh, mikä on 8 TWh pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella ja 5 TWh edellisvuotta vähemmän.
Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 59 (85) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 73 (78) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 56 (76) euroa/MWh, ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 48 (53) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta ensimmäisellä neljänneksellä oli 68 (116) euroa/MWh.
Huhtikuun lopulla Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 37 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 44 euroa/MWh vuodelle 2025. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 32 TWh eli noin 4 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 90 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 91 euroa/MWh vuodelle 2025.
Euroopan hyödykemarkkinat
Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 602 (621) TWh vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot laskivat neljänneksen alusta (559 TWh) neljänneksen loppuun (363 TWh), jolloin ne olivat 16 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin ja 112 TWh suuremmat kuin viiden vuoden keskiarvo (2019–2023).
Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä oli 28 (53) euroa/MWh. Vuoden 2025 termiinihinta laski neljänneksen aikana ja oli 31 euroa/MWh neljänneksen lopussa (33 euroa/MWh neljänneksen alussa) eli 17 euroa/MWh pienempi kuin vuotta aiemmin.
Päästöoikeuksien (EUA) hinta laski neljänneksen aikana ja oli 62 euroa/tonni vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen lopussa (76 euroa/tonni neljänneksen alussa) eli 30 euroa/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2025 nousi vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen alusta (94 dollaria/tonni) neljänneksen loppuun (118 dollaria/tonni), jolloin se oli 19 dollaria/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
Huhtikuun lopulla kaasun TTF-termiinihinta oli 32 euroa/MWh loppuvuodelle 2024. EUA-termiinihinta vuodelle 2024 oli tasolla 68 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2024 oli 114 dollaria/tonni.
Sääntely-ympäristö
Euroopan teollisuuden kilpailukyky entistä tärkeämpää
Teollisuuden kilpailukyky ja hiilestä irtautuminen ovat nousseet korkealle EU:n asialistalla ennen lähestyviä EU-vaaleja ja EU:n toimielinten uutta lainsäädäntökautta. Tavoitteena on täydentää EU:n nykyisen komission Green Deal -lippulaivahanketta eli vihreän kehityksen ohjelmaa teollisuuden tai kilpailukyvyn ohjelmalla, jossa keskitytään sekä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseen että päästövähennystarpeisiin vastaamiseen.
Fortum ja Eurelectric ovat liittyneet Antwerpenin julkilausumaan, jossa vaaditaan selkeää, ennustettavaa ja kestävää teollisuuspolitiikkaa täydentämään Euroopan Green Deal -hanketta. Julkilausuman on allekirjoittanut yli 1 000 teollisuuden edustajaa, ja sitä kehitetään konkreettisemmiksi politiikkavaatimuksiksi EU:n seuraavalle lainsäädäntökaudelle. Julistus on hyvin linjassa Fortumin omien painopisteiden kanssa EU:n tulevalle kaudelle.
EU:n komissio on käynnistänyt uuden European Industrial Alliance on Small Modular Reactors (SMR) -hankkeen, jonka tavoitteena on nopeuttaa pienydinvoimaloiden kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa Euroopassa 2030-luvun alkuun mennessä. Fortum on hakenut hankkeen jäsenyyttä. Lisäksi hiilineutraalia teollisuutta koskevan säädöksen (Net-Zero Industry Act) yhteydessä ydinvoima on tunnustettu strategiseksi nettonollateknologiaksi, joka uusiutuvien teknologioiden lisäksi edistää EU:n hiilestä irtautumista.
EU 2040 -tiedonanto tukee kunnianhimoisia ilmastotavoitteita
Komissio julkaisi 6.2.2024 ei-lainsäädännöllisen tiedonannon EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta. Komissio suosittaa 90 prosentin päästövähennystä vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Komissio odottaa sähköntuotannon olevan lähes päästötöntä vuoden 2040 aikoihin ja sähkön osuuden energian loppukulutuksesta kaksinkertaistuvan noin 50 prosenttiin. Uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman odotetaan tuottavan yli 90 prosenttia kokonaissähköstä vuoteen 2040 mennessä. Komissio ehdottaa teollisuutta koskevaa ohjelmaa (Industrial Deal) ja olettaa teollisuuden päästöjen vähenevän noin 85 prosenttia. Vuoden 2040 tavoite ja siihen liittyvä lainsäädäntö kehitetään uuden komission johdolla vuosina 2025–2027.
Fortum tukee EU:n varhaisia toimia ja kunnianhimoisia ilmastotavoitteita vuodelle 2040. Olemme tyytyväisiä siihen, että yhteiskunnan sähköistäminen hiilettömällä sähköllä on etusijalla. Pidämme myös tärkeänä, että sekä ydinenergia että uusiutuva ja vähäpäästöinen elektrolyysillä tuotettu vety tunnustetaan keskeisiksi päästöjen vähentämisessä. EU 2040 -tiedonanto on hyvin linjassa Fortumin strategian kanssa.
Yritysvastuudirektiivi on lähes valmis
Yritysvastuudirektiivi (Corporate Sustainability Due Diligence -direktiivi, CSDDD) edellyttää, että yritykset noudattavat ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevia huolellisuusvelvoitteita omassa toiminnassaan ja toimintaketjussa sekä laativat ilmastosiirtymäsuunnitelman. Joulukuussa 2023 tehdyn alustavan poliittisen sopimuksen perusteella jäsenvaltiot hyväksyivät lopullisen tekstin maaliskuussa 2024, ja parlamentti huhtikuussa 2024. Soveltamisalaa on kavennettu alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna, minkä vuoksi direktiivin piiriin kuuluu aiempaa vähemmän yrityksiä. Direktiiviä sovelletaan kolmen vuoden kuluttua suuriin yrityksiin (yli 5 000 työntekijää ja liikevaihto 1 500 miljoonaa euroa) ja 1–2 vuotta myöhemmin pienempiin yrityksiin.
Fortum on tukenut EU-tason yritysvastuulainsäädäntöä, jonka tavoitteena on vähentää haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset eri maiden yrityksille. Vaikka ehdotus on monilta osin parantunut neuvottelujen aikana, Fortum olisi halunnut mukaan enemmän arvoketjun yrityksiä.
Ruotsin uudet energiapoliittiset tavoitteet ja käynnissä olevat selvitykset
Ruotsin hallitus esitti 19.3.2024 ehdotuksensa uusista energiapoliittisista tavoitteista, jotka helpottavat vihreää siirtymää fossiilittoman sähköistyksen avulla. Tavoitteena on vastata 300 TWh:n kysyntään vuoteen 2045 mennessä Ruotsin kilpailukykyä edistävällä tavalla. Ruotsin kansalliselle siirtoverkonhaltijalle Svenska Kraftnätille ehdotetaan kokonaisvastuuta kehityksen seuraamisesta ja tarvittaviin suoriin toimenpiteisiin ryhtymisestä.
Käynnissä on useita hallituksen tutkimuksia, jotka liittyvät markkinoiden rakenteeseen, riskien jakamiseen uudelle ydinvoimalle, ympäristölupamenettelyyn ja merituulivoimaan. Markkinoiden rakennetta koskeva tutkimus kattaa lisäpalveluista ja kapasiteettimekanismeista maksettavat korvaukset. Se on Fortumin näkökulmasta ratkaisevan tärkeä tulevaisuuden uusien sähköntuotantoinvestointien osalta. Tutkimuksen tulokset esitellään huhtikuussa 2025.