Toimintaympäristö Q2 2023
Euroopan sähkömarkkinat
Leudon talven jälkeen korkeana jatkunut nesteytetyn maakaasun tuonti ja matalampi energian kysyntä laskivat Euroopan sähkönhintoja vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Vaikka sää Pohjoismaissa oli melko suotuisa, kun sademäärä ja tuulivoiman tuotanto olivat normaalia pienempiä, pohjoismaiset spot-hinnat laskivat merkittävästi toisella neljänneksellä kausiluonteisuuden sekä Manner-Euroopan sähkönhintojen ja lisääntyneen tarjonnan vuoksi. Toisella neljänneksellä oli useita negatiivisten hintojen päiviä, kun uusiutuvan energian tuotanto oli suurta ja kysyntä vähäistä. Pohjoismaisten sähköfutuurien hintakehitys toisella neljänneksellä oli kuitenkin lähes muuttumaton.
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 85 (89) TWh toisella neljänneksellä. Sähkön kysyntä jäi selvästi alle viiden vuoden keskiarvon, kun kysyntä laski jatkuvasti eri kysyntäsegmenteissä aktiivisten hintatoimien seurauksena.
Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) toisella neljänneksellä oli 293 (307) TWh. Sähkön kysyntä Manner-Euroopassa jäi selvästi alle viiden vuoden keskiarvon. Tähänkin vaikuttivat energian säästämistoimet.
Toisen neljänneksen alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 38 TWh eli 3 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 3 TWh edellisvuotta suuremmat. Sekä vesivoiman tulovirtaama että vesivoiman tuotanto olivat lähellä normaalitasoa. Neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 82 TWh, mikä on 2 TWh pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella ja edellisvuoden tasolla.
Toisella neljänneksellä sähkönhinnat laskivat edelleen sen jälkeen, kun olivat kääntyneet viime vuoden huipputasosta. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 55,8 (121,1) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 43,3 (117,5) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 46,7 (99,9) euroa/MWh ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 42,3 (51,9) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta toisella neljänneksellä oli 92,3 (187,0) euroa/MWh.
Elokuun alussa Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 53 euroa/MWh loppuvuodelle 2023 ja noin 58 euroa/MWh vuodelle 2024. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 90 TWh eli noin 3 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja 1 TWh enemmän kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 104 euroa/MWh loppuvuodelle 2023 ja noin 138 euroa/MWh vuodelle 2024.
Euroopan hyödykemarkkinat
Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 334 (369) TWh toisella neljänneksellä. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot kasvoivat neljänneksen alusta (346 TWh) neljänneksen loppuun (481 TWh), jolloin ne olivat 127 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin ja 111 TWh suuremmat kuin viiden vuoden keskiarvo (2018–2022).
Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) toisella neljänneksellä oli 35 (101) euroa/MWh. Vuoden 2024 termiinihinta laski neljänneksen aikana ja oli 53 euroa/MWh neljänneksen lopussa (57 euroa/MWh neljänneksen alussa) eli 15 euroa/MWh pienempi kuin vuotta aiemmin.
Päästöoikeuksien (EUA) hinta laski neljänneksen aikana ja oli 89 euroa/tonni neljänneksen lopussa (92 euroa/tonni neljänneksen alussa) eli 1 euroa/tonni pienempi kuin vuotta aiemmin.
Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2024 laski neljänneksen alusta (143 dollaria/tonni) neljänneksen loppuun (123 dollaria/tonni), jolloin se oli 85 dollaria/tonni pienempi kuin vuotta aiemmin.
Elokuun alussa kaasun TTF-termiinihinta oli 37 euroa/MWh loppuvuodelle 2023. EUA-termiinihinta vuodelle 2023 oli tasolla 87 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2023 oli 110 dollaria/tonni.
Sääntely-ympäristö
EU:n sähkömarkkinamallin uudistusta koskevan ehdotuksen tilanne
Sähkömarkkinoiden rakenneuudistusta koskeva ehdotus, jonka tarkoituksena on tasapainottaa lyhyen aikavälin markkinoiden volatiliteettia ennustettavammilla ja pitkäaikaisilla riskinvähentämissopimuksilla, on yksi viimeisimpiä EU:n nykyisen komission keskeisiä säädöstekstejä. Heinäkuun puolivälissä asiasta vastaava Euroopan parlamentin valiokunta hyväksyi kannan, jossa ei käsitelty kiistanalaisinta kysymystä eli inframarginaalisten teknologioiden tuottokattoa. Sähköala, Fortum mukaan lukien, on huolissaan siitä, että tällainen säädösehdotukseen sisältyvä toimenpide vaikeuttaisi energiasiirtymää ja haittaisi investointeja. Neuvoston keskustelut ovat pysähtyneet sen suhteen, missä määrin suoria hintatukijärjestelmiä voitaisiin soveltaa voimassa oleviin sopimuksiin. Fortum haluaa varmistaa, että laaja valikoima teknologianeutraaleja pitkän aikavälin välineitä (hinnanerosopimukset, pitkäaikaiset sähkönostosopimukset, kapasiteettikorvausmekanismit jne.) on saatavilla tukemaan investointeja, joita tarvitaan teollisuuden päästöjen vähentämiseen Pohjoismaissa siten, että samalla säilytetään hyvin toimivat ja likvidit sähkön fyysiset ja finanssimarkkinat.
EU:n vetyä koskeva sääntely muotoutuu
Vihreän vedyn tuotantoa, käyttöä ja infrastruktuurin kehittämistä koskeva tärkeä lainsäädäntö saadaan pian valmiiksi EU-tasolla. EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin uudistus (RED III) on määrä hyväksyä virallisesti syksyllä 2023. RED III -direktiivissä asetetaan uusiutuvan vedyn tuotantokriteerit ja käyttötavoitteet teollisuudessa ja liikenteessä. Sen hyväksyminen on viivästynyt jäsenvaltioiden välisten kiistojen vuoksi, ja kesäkuussa saavutettiin lopullinen kompromissi, jonka perusteella nykyiset ammoniakkilaitokset voidaan erityistapauksissa jättää teollisuuden vetytavoitteen laskennan ulkopuolelle.
Uusiutuvan vedyn tuotannon sääntöjä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennysmenetelmiä koskevat delegoidut säädökset hyväksyttiin virallisesti kesäkuussa. Hyväksyminen merkitsee päätöstä pitkälle ja erittäin poliittiselle prosessille, jonka aikana laadittiin yksityiskohtaiset säännöt siitä, milloin tuottajat voivat määrittää vetynsä uusiutuvaksi. Pohjoismaisiin tarjousalueisiin sovelletaan erilaisia poikkeussääntöjä uusiutuvien energialähteiden osuuden ja hiili-intensiteetin mukaan sähköntuotannossa. Pohjoismaat saavat siten poiketa täydentävyyssäännöstä ja Pohjois-Ruotsin osalta myös ajallisuussäännöstä.
Komissio perusti maaliskuussa vetypankin tukemaan investointeja uusiutuvan vedyn tuotantoon EU:ssa ja sen ulkopuolella. Uusiutuvan vedyn tuotannon ensimmäinen 800 miljoonan euron huutokauppapilotti käynnistetään syksyllä 2023.
EU:n vähäpäästöistä vetyä koskevasta lainsäädäntökehyksestä neuvotellaan parhaillaan. Vedyn ja päästöttömän sekä vähähiilisen kaasun markkinoiden lainsäädäntöpakettia ehdotettiin alun perin joulukuussa 2021. Siinä määritetään päästötön/vähähiilinen vety eli se, milloin vety on peräisin uusiutumattomista lähteistä ja tuottaa vähintään 70 % vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin fossiilinen kaasu. Komission on määrä julkaista erityinen laskentamenetelmä päästövähennysten arvioimiseksi, mutta delegoidun säädöksen aikataulusta neuvotellaan edelleen.
Luonnon ennallistamisen sääntely etenee
Kesäkuussa 2022 EU:n komissio julkaisi ehdotuksen luonnon ennallistamista koskevaksi asetukseksi. Se on olennainen osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jota Fortum on tukenut. Ehdotuksessa yhdistyvät EU:n maa- ja merialueiden luonnon pitkän aikavälin elvyttämistä koskeva yleinen ennallistamistavoite sekä tiettyjä elinympäristöjä ja lajeja koskevat sitovat ennallistamistavoitteet. Näiden toimien tulisi kattaa vähintään 20 % EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja lopulta kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on myös ennallistaa EU:n alueella vähintään 25 000 kilometriä jokia vapaana virtaaviksi.
EU-maiden on toimitettava komissiolle kansalliset ennallistamissuunnitelmat, joista käy ilmi, miten ne aikovat saavuttaa tavoitteet. Niiden on myös seurattava edistymistään ja raportoitava siitä.
EU:n neuvosto hyväksyi 1.6.2023 yleisnäkemyksensä, ja Euroopan parlamentti hyväksyi 23.7.2023 neuvottelukantansa asetukseen. Tämän jälkeen teksti viimeistellään EU-toimielinten kolmikantaneuvotteluissa.
Fortum katsoo, että vaikka joissakin asioissa on edistytty neuvoston ja parlamentin neuvotteluissa, edelleen on suuri tarve ottaa nykyinen uusiutuvan energian tuotanto paremmin huomioon asetuksessa.
Suomen uusi hallitus tukee vahvasti energia-alan siirtymää
Uusi hallitus nimitettiin 20.6.2023. Hallitusohjelma tähtää siihen, että Suomesta tulee puhtaan energian edelläkävijä. Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta vihreiden investointien kohteena kaksinkertaistamalla puhtaan sähkön tuotanto. Lisäksi ohjelma painottaa voimakkaasti teollisuuden päästöjen vähentämistä. Ydinvoiman, vesivoiman, tuulivoiman, aurinkovoiman ja vedyn tuotannon toimintaympäristön parantamiseksi on suunniteltu useita toimenpiteitä. Tavoitteena on erityisesti selkeyttää puhtaan energian rakentamisen lupamenettelyä, mikä on keskeinen tekijä Suomen kilpailukyvyn parantamisessa.Tavoitteena on kehittää kustannustehokas kapasiteettimekanismi (esim. huutokauppa), joka tukee aina sähkön riittävyyttä.
Ruotsin ehdotus kansalliseksi kapasiteettimarkkinamekanismiksi
Ruotsin hallitus antoi joulukuussa 2022 kansalliselle siirtoverkonhaltijalle Svenska Kraftnätille tehtäväksi ehdottaa kapasiteettimekanismin rakennetta. Mekanismin tarkoituksena on korvata tehoreservi ja varmistaa resurssien riittävyys 16.3.2025 jälkeen Ruotsin äskettäin hyväksymän luotettavuusstandardin mukaisesti sekä edistää investointeja uuteen kapasiteettiin, jotta hallituksen asettamat vähintään 300 TWh:n sähköistystavoitteet saavutetaan vuoteen 2045 mennessä.
Svenska Kraftnät julkaisi 3.4.2023 korkean tason raportin, jossa hahmotellaan kansallisen kapasiteettimarkkinan perustekijöitä investointien turvaamiseksi sekä olemassa olevaan että uuteen kapasiteettiin. Ehdotukseen sisältyy markkinoiden laajuinen ja keskitetysti huutokaupattava luotettavuusoptio, joka on taloudellinen kannustin tarjota käytettävissä olevaa kapasiteettia, kun kysyntä on suurta.
Ruotsin hallitus arvioi nyt, miten raportin kanssa edetään. Alustavan aikataulun mukaan kapasiteettihuutokauppojen ensimmäinen kierros voitaisiin järjestää noin neljän vuoden kuluttua ja ensimmäinen toimitus noin kahdeksan vuoden kuluttua.
Kapasiteettimekanismin käyttöönotto edellyttää Euroopan komission hyväksyntää.
Useita yksityiskohtia on analysoitava tarkemmin. Ehdotus on linjassa Fortumin näkemyksen kanssa, mitä on korostettu yhtiön raportissa ”A Nordic Power Market Fit for Net Zero”.