Toimintaympäristö Q2 2024
Euroopan sähkömarkkinat
Viime talvena energiakriisin riskipreemion jäänteet haihtuivat kaasun hinnan laskiessa tasolta 50 euroa/MWh tasolle 30 euroa/MWh. Toisella neljänneksellä kaasun ja hiilen hinnat nousivat kuitenkin selvästi, kun geopoliittiset jännitteet jatkuivat ja nesteytetyn maakaasun kysyntä kasvoi Aasiassa. Toisaalta fossiilisia polttoaineita käyttävä sähköntuotanto oli ennätyksellisen alhaista keskisessä Länsi-Euroopassa, kun kasvava uusiutuvan energian tuotanto on syrjäyttämässä lämpövoimatuotannon tuotantorakenteessa.
Pohjoismaisia sähkönhintoja puolestaan tukivat normaalia heikommat tuuliolosuhteet ja teknisistä ongelmista johtuneet pitkittyneet ydinvoimahuollot. Tästä huolimatta epätavallisen voimakas kevään tulovirtaama vaimensi spot-hintoja toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa. Siirtolinjojen rajoitukset ja ydinvoimahuollot aiheuttivat jatkuvaa korkeaa volatiliteettia Suomen spot-hinnassa.
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 87 (85) TWh vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Jatkuvan elpymisen myötä sähkön kysyntä Pohjoismaissa on nyt lähellä energiakriisiä edeltänyttä tasoa.
Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) toisella neljänneksellä oli 294 (293) TWh. Sähkön kysyntä Manner-Euroopassa oli edelleen selvästi alle viiden vuoden keskiarvon teollisuustuotannon laskun vaikutuksesta.
Toisen neljänneksen alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 33 TWh eli 8 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 5 TWh alle edellisvuoden tason. Pohjoismainen tulovirtaama oli selvästi normaalia korkeammalla tasolla, kun taas vesivoimatuotanto oli lähellä normaalia. Neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 86 TWh, mikä on 2 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja 4 TWh edellisvuotta enemmän.
Toisella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 35,2 (55,8) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 40,0 (43,3) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 30,9 (46,7) euroa/MWh, ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 26,6 (42,3) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta toisella neljänneksellä oli 71,8 (92,3) euroa/MWh.
Elokuun alussa Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 35 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 41 euroa/MWh vuodelle 2025. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 92 TWh eli noin 4 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 94 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 95 euroa/MWh vuodelle 2025.
Euroopan hyödykemarkkinat
Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 318 (334) TWh vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot kasvoivat neljänneksen alusta (367 TWh) neljänneksen loppuun (477 TWh), jolloin ne olivat 3 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 64 TWh suuremmat kuin viiden vuoden keskiarvo (2019–2023).
Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuoden 2024 toisella neljänneksellä oli 31,8 (35,1) euroa/MWh. Vuoden 2025 termiinihinta nousi neljänneksen aikana ja oli 38,0 euroa/MWh neljänneksen lopussa (30,6 euroa/MWh neljänneksen alussa) eli 14,6 euroa/MWh pienempi kuin vuotta aiemmin.
Päästöoikeuksien (EUA) hinta nousi neljänneksen aikana ja oli 67,5 euroa/tonni vuoden 2024 toisen neljänneksen lopussa (58,7 euroa/tonni neljänneksen alussa) eli 21,6 euroa/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2025 laski vuoden 2024 toisen neljänneksen alusta (117,7 dollaria/tonni) neljänneksen loppuun (114,0 dollaria/tonni), jolloin se oli 8,9 dollaria/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
Elokuun alussa kaasun TTF-termiinihinta oli 41 euroa/MWh loppuvuodelle 2024. EUA-termiinihinta vuodelle 2024 oli tasolla 70 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2024 oli 123 dollaria/tonni.
Sääntely-mpäristö
EU:n strateginen ohjelma, ml. Lettan ja Draghin raportit
EU-johtajat hyväksyivät kesäkuun lopussa EU:n seuraavan toimikauden 2024–2029 strategisen ohjelman. Strateginen ohjelma on EU:n toimielinten työtä ohjaava pitkän aikavälin poliittinen suunnitelma, ja se vaikuttaa tulevina vuosina neuvoteltavaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon vuosille 2028–2034.
Ohjelma keskittyy Euroopan kilpailukyvyn, demokratian ja turvallisuuden vahvistamiseen. Siinä käsitellään laajasti myös energiaa, joka on yksi EU:n seuraavan toimikauden keskeisistä aloista. Ohjelma vahvistaa EU:n pitkän aikavälin sitoutumista vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteeseen, ja siinä otetaan huomioon, että energiamurroksessa tarvitaan kaikkia nettonollateknologioita ja vähäpäästöisiä energialähteitä. Fortumille ei ole odotettavissa välittömiä lainsäädännöllisiä vaikutuksia.
Strategiseen ohjelmaan ja yleiseen EU-keskusteluun vaikuttavat huhtikuussa julkaistu Enrico Lettan raportti sisämarkkinoista sekä Mario Draghin tuleva raportti kilpailukyvystä (raportti oli tarkoitus julkaista kesäkuun lopun ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana, mutta sen julkaisua on siirretty syyskuuhun 2024) sekä Sauli Niinistön raportti turvallisuudesta ja kriiseihin varautumisesta. Jos EU-johtajien keskuudessa on poliittista tahtoa suunnanmuutokseen, Lettan raportti sisältää useita Fortumin näkökulmasta myönteisiä elementtejä. Ne liittyvät erityisesti EU-tason rahoitusinstrumentteihin, jotka voisivat tasapuolistaa toimintaedellytyksiä EU:n sisällä.
EU-vaalit ja niiden vaikutus energia-alaan
Euroopan parlamentin vaalit pidettiin 6.–9.6.2024 EU:n uudelle toimikaudelle 2024– 2029. Ennen vaaleja äärioikeiston ennustettiin saavan voittoja useissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä toteutui Saksan ja Ranskan kaltaisissa suurissa maissa, kun taas suuntaus oli maltillisempi muualla Keski-Euroopassa eikä toteutunut Pohjoismaissa, joissa vihreät ja vasemmistopuolueet saavuttivat voittoja. On odotettavissa, että ilmastoneutraaliutta koskevaa yleistä tavoitetta ei kyseenalaisteta, mutta kilpailukyky- ja teollisuusaiheet hallitsevat edellisellä toimikaudella keskusteluun noussutta vihreää ohjelmaa.
Parlamenttivaalien jälkeen jäsenvaltiot nimittävät uuden komission, jonka Euroopan parlamentti vahvistaa syksyn aikana. Lisäksi Eurooppa-neuvoston korkeimmat virkanimitykset on tehty, Antonio Costa hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi ja Kaja Kallas EU:n korkeaksi edustajaksi. Euroopan parlamentissa 18.7.2024 pidetyn äänestyksen jälkeen Ursula von der Leyen valittiin toiselle kaudelle Euroopan komission puheenjohtajana. Hän kokoaa komissaarien kollegionsa, jossa on kunkin jäsenvaltion ehdottamia jäseniä. Euroopan parlamentti vahvistaa kollegion kokoonpanon.
EU:n luonnon ennallistamisasetus hyväksyttiin
Ympäristöneuvosto hyväksyi 17.6.2024 EU:n luonnon ennallistamisasetuksen pitkän lainsäädäntöprosessin päätteeksi. Asetuksessa yhdistyvät EU:n maa- ja merialueiden luonnon pitkän aikavälin elvyttämistä koskeva yleinen ennallistamistavoite sekä tiettyjä elinympäristöjä ja lajeja koskevat sitovat ennallistamistavoitteet. Kahden seuraavan vuoden aikana EU-maiden on toimitettava komissiolle kansalliset ennallistamissuunnitelmat, joissa esitetään toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
Asetuksen vaikutukset Fortumiin riippuvat kansallisesta toimeenpanosta jäsenvaltioissa. Uusiutuvan energian tuotanto ja tavoitteet on otettu hyväksytyssä tekstissä paremmin huomioon kuin komission ehdotuksessa. Asetuksella voi silti olla vaikutuksia etenkin Fortumin nykyiseen vesivoimatuotantoon Ruotsissa, jossa vesivoimaloita on Natura-alueilla tai lähellä niitä. Jäsenvaltioiden odotettavissa oleva ennallistamistoiminnan lisääntyminen metsissä, suoalueilla ja pienissä vesistöissä tehostaa kuitenkin myös Fortumin omia biodiversiteettitoimia maa- ja vesialueilla.
Suomen hallituksen verokannustin investoinneille
Keväällä 2024 Suomen hallitus päätti ottaa käyttöön verotuen ilmastoneutraalin talouden rakentamiseen tähtääville suurille investoinneille. Tavoitteena on lisätä sähköä käyttävien suurten teollisten investointien määrää, mutta investoinnit sähköntuotantoon eivät ole tuen piirissä. Tuki perustuu Euroopan komission keväällä 2023 hyväksymään tilapäiseen valtiontukikehykseen.
Tukikelpoisia olisivat vain 50 miljoonaa euroa ylittävät uudet investoinnit. Verotuki on myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä, ja se voidaan käyttää vasta investoinnin valmistuttua, aikaisintaan vuonna 2028. Tuki voi olla enintään 20 % investointikustannuksista ja enintään 150 miljoonaa euroa yritystä kohti. Tuki myönnetään investoinnin tehneelle yritykselle yhteisöveron alennuksena. Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä verotuesta. Sen voimaantulo edellyttää Euroopan komission hyväksyntää.
Vaikutus Fortumiin on pääosin välillinen ja liittyy verotukeen oikeutettujen toimialojen sähkönkäytön mahdolliseen lisääntymiseen.