Sähkön johdannaismarkkinat

Sähköpörssejä on kahdenlaisia:

• Fyysiseen sähkökauppaan erikoistuneissa pörsseissä käyvät kauppaa sähkön tuottajat ja kuluttajat ja kaupan tavoitteena on toimittaa fyysisesti sähköä tuottajalta kuluttajalle vuorokauden aikajänteellä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa suurin osa fyysisestä sähkökaupasta käydään Nord Pool -kauppapaikalla
• Sähkön johdannaispörssissä käydään kauppaa tulevaisuudessa tapahtuvasta sähköntuotannosta. Sähkön johdannaispörssistä käytetään myös nimitystä sähkön finanssimarkkina. Yritykset käyttävät sähkön johdannaispörssiä tavoitteenaan hallita sähkönhintaan liittyviä riskejä. Johdannaissopimuksessa osapuolet sopivat tietyn sähkömäärän toimituksesta tiettyyn hintaan tietylle ajanjaksolle. Kaupankäynti keskittyy tuleviin kuukausiin ja vuosiin – jopa yli viiden vuoden päähän tulevaisuuteen. Johdannaiskaupassa ei yleensä siirry fyysistä tuotetta – ainoastaan rahaa. Merkittävin sähköjohdannaispörssi Pohjoismaissa on NASDAQ Commodities -pörssi. 

Kuinka sähkön johdannaispörssi toimii?

Useimmat sähköä kuluttavat kuluttajat ja yritykset haluavat tietää mitä sähkö heille maksaa tulevina kuukausina tai vuosina. Samoin sähkön tuottajat haluavat varmistaa saavansa riittävän suuren korvauksen tuotannostaan tulevaisuudessa. Sähkön johdannaispörssi mahdollistaa tämän.

Sähkön johdannaispörssi on jatkuva huutokauppa, jossa lukuisat myyjät ja ostajat kohtaavat toisensa, ja markkinahinnan muodostaminen tarjousten perusteella on tehokasta. Hintojen julkaiseminen lisää läpinäkyvyyttä ja antaa käsityksen hintatasosta.

Pörssikaupan merkittävimmät haasteet ovat sen edellyttämät taloudelliset vaatimukset sekä raportointi. Pörssiin liittyminen edellyttää alusta alkaen riittävästi pääomaa (rahaa ja/tai vakuuksia) sekä kykyä huolehtia päivittäisestä raportoinnista ja rahasiirroista. Tämän takia pörssien suoria jäseniä ovat tyypillisesti suuret yritykset, pankit ja pörssikauppaan erikoistuneet palveluyritykset.

Pörssien tarkoituksena on olla vähäriskisiä markkinapaikkoja ja sujuvoittaa kaupankäyntiä ostajien ja myyjien välillä. Pörssit pyrkivät erityisesti hallitsemaan vastapuoliriskiä eli huolehtimaan siitä, että jokainen toimija pystyy huolehtimaan velvoitteistaan sovitun mukaisesti. Tämän pörssit tekevät mm. vaatimalla kauppaan osallistuvilta erilaisia vakuuksia ja/tai takauksia.

Jo kaupankäynnin aloittaminen pörssissä edellyttää vakuuksien eli käytännössä rahan (collateral, margining) siirtämistä pörssin määrittelemälle selvitystilille. Tehtyjen kauppojen myötä yritysten on tarvittaessa päivittäin siirrettävä lisää vakuuksia vastaamaan kulloisenkin ajanhetken vakuusvaatimuksia.

Miksi johdannaispörssi vaatii vakuuksia?

Vakuusvaatimukset koostuvat useista eri osista (initial margin, variation margin jne.) ja suuri osa niistä muuttuu päivittäin markkinahintojen muutoksen mukaan. Erityistä tässä on se, että vaikka yritys ei tekisi uusia johdannaiskauppoja, niin markkinahintojen nousu tai lasku lisää tai vähentää vakuusvaatimuksia.

Esimerkiksi, jos myyjä on myynyt alhaisella hinnalla ja markkinahinnat nousevat, on myyjän siirrettävä pörssiin lisää vakuuksia. Hintojen laskiessa nämä vakuudet taas palautetaan myyjälle. Kun myytyjen tuotteiden toimitus tapahtuu, palautetaan kyseiseen kauppaan liittyvät vakuudet kokonaisuudessaan.

Vakuuksien tarkoitus on korvata muille osapuolille aiheutuneet kulut siinä tapauksessa, että joku pörssin jäsen ei pysty huolehtimaan velvoitteistaan vaikkapa konkurssin takia.

Korkeat sähkön hinnat nostavat vakuusvaatimuksia

Vuoden 2021 lopulla alkanut energiahyödykkeiden voimakas hinnannousu on nostanut pörssikaupan vakuusvaatimuksia. Sähkönmyyjät ja -ostajat suojaavat myymällä ja ostamalla, eli myyvät ja ostavat tulevaa tuotantoaan ja kulutustaan vuosia etukäteen. Näitä kauppoja on tehty jo ennen nyt koettua hintojen nousua.

Kauppoja varten yritysten on toimitettava pörssiin vakuuksia (rahaa) vastaamaan tämän hetken hintatasoa. Erittäin korkeiksi nousseet vakuusvaatimukset ovat johtaneet siihen, että pörssikaupan epäsuorat kustannukset (rahan sitoutuminen vakuuksiin) aiheuttavat yrityksillä rahoitus- eli likviditeettihaasteita.