Loviisan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutukset

Loviisan ydinvoimalaitoksen ympäristötyötä ohjataan ISO 14001 -standardin mukaisella ympäristöjärjestelmällä. Järjestelmään kuuluu kaikki Loviisan ydinvoimalaitoksen ja sen käyttämien alihankkijayritysten toiminta Hästholmenin saarella. Loviisan ydinvoimalaitoksen sähköntuotannolla vältetään Suomessa vuosittain noin 6 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt ilmakehään verrattuna siihen, että vastaava määrä tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla.

Meidän ympäristömme

Loviisan voimalaitoksen vuoden 2021 ympäristöraportti on julkaistu

Tutustu raporttiin

Jätteenkäsittely Loviisassa

Loviisan voimalaitoksella jätehuolto koostuu kahdesta eri osa-alueesta: ei-valvonta-alueen ja valvonta-alueen jätehuollosta. Kaikki valvonta-alueella syntyvät jätteet käsitellään radioaktiivisena. Valvonta-alueen ulkopuolella syntyvä jäte voidaan käsitellä tavanomaisen teollisuuslaitoksen jätteiden tapaan.

Valtaosa Loviisan voimalaitoksella tuotetusta jätteestä on tavallista jätettä

Loviisan ydinvoimala tuottaa noin 1 188 tonnia jätettä vuodessa. Suurin osa, eli tarkemmin 95 %, ydinvoimalan tuottamasta jätteestä on kuitenkin tavanomaista eli ei-radioaktiivista jätettä. Jopa 76 % tästä jätteestä hyödynnetään materiaalina tai energiana.

Vain 10 % jätteistä päätyy kaatopaikoille ja 9 %, kuten kemikaalit ja liuottimet, ohjataan ominaisuuksiensa vuoksi jatkokäsittelyyn vaarallisena jätteenä.

Voimalaitoksen tuottamasta jätteestä vain murto-osa on ydinjätettä

2 % Loviisan ydinvoimalaitoksen tuottamasta jätteestä koostuu käytetystä polttoaineesta, joka välivarastoidaan voimalaitoksen tiloissa. Tämä jäte loppusijoitetaan Posivalle Eurajoelle. Loput 3 % ydinvoimalan tuottamasta jätteestä koostuu kunnossapitojätteestä 1 % ja nestemäisestä jätteestä 2 % ja ne sijoitetaan voimalaitosalueelle luolaan loppusijoitustilaan. Kokonaisuudessaan siis voimalaitoksen tuottamasta jätteestä vain 5 % on niin kutsuttua ydinjätettä.

76 %
Jätteestä hyödynnettäväksi

66 %
materiaalina

10 %
energiana

Ympäristötarkkailu

Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja niiden vaikutuksia ympäristössä seurataan viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailuista laaditaan vuosittainen raportti.

Jäähdytys- ja jätevesien osalta ohjelma sisältää kuormitustarkkailun sekä ympäröivän merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailun.

Radioaktiivisten päästöjen ja niiden vaikutuksien tarkkailu toteutetaan ympäristön säteilyvalvontaohjelman puitteissa. Näytteitä otetaan muun muassa hengitysilmasta, merivedestä, ympäristön kasvillisuudesta sekä ihmiseen johtavan ravintoketjun eri vaiheista. Näyteanalyysit tekee Säteilyturvakeskuksen tutkimus- ja ympäristövalvontaosasto.

Loviisan voimalaitoksen vaikutus ympäristön asukkaiden saamaan säteilyaltistukseen on ollut vähäinen. Laskennallisesti arvioitu suurin säteilyaltistus on tyypillisesti ollut alle sadasosa asetetusta annosrajasta. Tämä on pieni murto-osa muista lähteistä saaduista säteilyannoksista, joista yleisesti merkittävimpiä ovat esimerkiksi sisäilman radon, luonnon taustasäteily sekä lääketieteellisten tutkimusten ja toimenpiteiden kautta saadut säteilyannokset.

Vastuullinen ydinjätehuolto

Valvonta-alueen ulkopuolella syntyvä jäte voidaan käsitellä tavanomaisen teollisuuslaitoksen jätteiden tapaan. Vuotuiseen jätekertymään vaikuttaa mm. vuosihuoltojen pituudet ja niissä tehdyt työt, erityisesti purkutyöt sekä valvonnasta vapautettujen huoltojätteiden määrä.

Valvonta-alueella syntyvät jätteet

Voimalaitoksen valvonta-alueella syntyvä jäte käsitellään radioaktiivisena jätteenä. Valvonta-alueella syntyvät jätteet jaetaan karkeasti kahteen osaan: matala-aktiiviset jätteet (huoltojäte) ja keskiaktiiviset jätteet (nestemäiset jätteet).

Nestemäisiä jätteitä syntyy primääripiirin ja polttoainealtaiden yhteydessä olevien järjestelmien sekä valvonta-alueen viemärijärjestelmien käytetyistä hartseista ja valvonta-alueen jätevesistä. Aktiivisuusmittausten jälkeen nestemäiset jätteet johdetaan käsiteltäviksi. Käsittelymenetelmiä ovat haihdutus, ioninvaihtotekniikka ja Cs-erotus.

Huoltojätteet lajitellaan aktiivisuuden ja jätejakeiden perusteella ja pakataan tynnyreihin. Pakatut tynnyrit analysoidaan gammaspektrometrisesti. Jätteiden ominaisaktiivisuuden alittaessa viranomaisten määrittämän aktiivisuusrajan ne voidaan vapauttaa valvonnasta.

Matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitetaan voimalaitosalueella sijaitsevaan loppusijoitusluolaan noin 110 metriä maan pinnan alapuolelle.

Käytetty ydinpolttoaine välivarastoidaan laitosalueella. Fortum Power and Heat Oy ja Teollisuuden Voima Oyj ovat perustaneet Posiva Oy:n huolehtimaan Suomessa tuottamansa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimisesta ja teknisestä toteuttamisesta syvälle Olkiluodon kallioperään. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen on määrä alkaa 2020-luvun puolivälissä.