Riihimäen laitosalue

Riihimäen tuotantolaitos

Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan Riihimäen toimipisteessä toimii muovijalostamo, korkealämpötilapolttolaitos, sekä kaksi arinapolttolaitosta. 

Riihimäen laitoksessa käsitellään vaarallisia jätteitä, yhdyskuntajätettä ja muita jätejakeita. Muovijalostamolla käsitellään Suomessa erilliskerättyjä kuluttajamuovipakkauksia sekä teollisuuden muovivirtoja ja niistä valmistetaan uusiomuovigranulaattia valmistavan teollisuuden raaka-aineeksi. 

Tuotantolaitos tuottaa myös kaukolämpöä ja sähköä Riihimäen ja Hyvinkään alueen asukkaille ja kiinteistöille.

Käsittelyprosessien kuvaukset

Korkealämpötilapoltto
Chevron down

Polttoprosessin ydin on 12-metrinen rumpu-uuni, jossa jätteet poltetaan noin 1 300 °C:n lämpötilassa.

Savukaasujen pitkä käsittelyaika uunissa ja sen jälkipalotilassa varmistaa jätteiden täydellisen palamisen. Otamme 20 megawatin polttolämmön kattilassa talteen ja jalostamme sen sähköksi ja kaukolämmöksi. Polton lopputuotteena syntynyttä kuonaa taas voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina.

Puhdistamme polttolinjamme savukaasut parhaalla mahdollisella tekniikalla. Kaasunpuhdistuksen toimintoja ovat muun muassa jäähdytys pesuriliuosvedellä, partikkelien poisto kaksikenttäisellä sähkösuodattimella sekä happamien kaasujen pesu kahdessa pesurissa. Toimintoihin kuuluvat myös dioksiinin ja metallisen elohopean poistoon käytetyn kemikaalin syöttö ja sen poisto kuitusuodattimella sekä savukaasun veden lauhduttaminen ja siitä saatavan energian talteenotto.

Tarkkailemme päästöjämme jatkuvasti savupiippumme analysaattorikopissa, joka sijaitsee reilun 20 metrin korkeudessa.

 

Voimala 1
Chevron down

Voimala 1:ssä poltamme syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä ja erilaisia teollisuusjätteitä. Voimalallamme on syöttöbunkkeri, johon lajiteltu jäte puretaan. Bunkkerissa tasalaatuiseksi sekoitetun jätteen siirrämme kahmarilla syöttösiilosta tulipesään. Viisivaiheisella porrasarinalla jäte kuivuu, syttyy palamaan ja palaa voimakkaasti. Palamaton aines putoaa vedellä täytettyyn sammutusaltaaseen. Arinamme on 64m2 suuruinen ja laitoksemme polttoaineteho on 55 MW. Typen oksidien pelkistämiseksi syötämme tulipesään ammoniakkivettä.

Kattilassa syntyvän korkeapainehöyryn johdamme laitosalueemme yhteiseen höyryverkkoon sekä jalostamme sähköksi ja kaukolämmöksi. Kattilan höyrynpaine on 25 bar, kuten muuallakin Riihimäen höyryverkossa.

Savukaasujen puhdistuslinjamme koostuu sumutuskuivaimesta, sähkösuodattimesta, lämmönvaihtimesta, suolahappo- ja rikkidioksidipesureista, kuitusuodattimesta sekä savukaasun lauhduttimesta, jolla vesihöyryn energia saadaan kaukolämmöksi. Tarkkailemme päästöjämme jatkuvasti savupiippumme analysaattorikopissa.

Polton kuonan sisältämää rautaa ja muita metalleja keräämme erillisessä metallien erotteluprosessissa. Käsittelyn jälkeen kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina.

 

Voimala 2
Chevron down

Voimala 2:ssa poltamme syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä ja erilaisia teollisuusjätteitä. Voimalallamme on syöttöbunkkeri, johon jäte puretaan. Bunkkerista taas siirrämme jätteen automaattikahmarilla suurempaan sekoituslohkoon. Kahmarilla tasalaatuiseksi sekoitetun jätteen työnnämme syöttösiilosta tulipesään, jonka porrasarinalla jäte kuivuu, syttyy ja palaa voimakkaasti. Palamaton aines putoaa vedellä täytettyyn sammutusaltaaseen.

Arinamme on 60 m2 suuruinen ja sen polttoaineteho 35 MW. Arinavyöhykkeistämme kaksi on vesijäähdytteisiä ja kaksi ilmajäähdytteisiä. Polttoilma puhalletaan arinalevyjen alta ja lisäilmaa syötetään tulipesän seinälle.

Kattilassa syntyvän korkeapainehöyryn johdamme laitosalueen yhteiseen höyryverkkoon sekä jalostamme sähköksi ja kaukolämmöksi. Kattilan höyrynpaine on 25 bar.

Savukaasunpuhdistuksessa käytämme kemikaalina sammutettua kalkkia, joka syötetään reaktoriksi kutsuttuun kanavanosaan. Tätä ennen annostelemme aktiivihiiltä, joka pidättää elohopeaa ja dioksiineja. Kaasumaiset happamat yhdisteet reagoivat pölymäisen kalkin kanssa matkalla kuitusuodattimeen, jolla poistamme haitalliset aineet. Savukaasupuhaltimen jälkeen piipun alaosassa on märkäpesuri, joka varmistaa puhdistustuloksen. Puhdistuksen ohella otamme savukaasun lämpöenergiaa talteen kaukolämmöksi. Tarkkailemme päästöjämme jatkuvasti savupiippumme analysaattorikopissa.

Polton kuonan sisältämää rautaa ja muita metalleja keräämme erillisessä metallien erotteluprosessissa. Käsittelyn jälkeen kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina.

 

Fysikaalis-kemiallinen laitos
Chevron down

Epäorgaaniset jätteet, kuten hapot, emäkset ja raskasmetalleja sisältävät liuokset, teemme kemiallisesti vaarattomiksi fysikaalis-kemiallisella laitoksellamme. Käsittelymenetelmiämme ovat neutralointi, raskasmetallien saostus sekä hapetus- ja pelkistysreaktiot. Raskasmetallisuolojen saostuksen jälkeen käsittelemme suodosvedet laitoksemme omalla vesilaitoksella uusiokäyttöön prosessivedeksi.

 

Vesilaitos
Chevron down

Vesilaitoksella käsittelemme asiakkaidemme jätevesien lisäksi käsittelyprosesseissa muodostuneet vedet sekä kaikki alueelta kerätyt sade- ja vuotovedet. Keräämme laitoksellemme talteen myös lumen. Lähes 80 % vesistä kierrätämme omissa prosesseissaan ja loput johdamme käsiteltyinä Riihimäen jätevesilaitokselle. Erittäin saastuneet, orgaanisia epäpuhtauksia sisältävät vedet haihdutamme polttolaitoksellamme, missä epäpuhtaudet palavat ja vesi haihtuu.

Haihdutuslaitos
Chevron down

Haihdutuslaitoksella käsitellään öljyllä, liuottimilla ja suoloilla likaantuneita prosessiteollisuuden jätevesiä.

Haihdutusprosessissa erottuneen, vaaralliseksi jätteeksi luokitellun jakeen hyödynnämme energiana polttolaitoksellamme. Puhdistetun veden taas johdamme kunnalliselle vedenpuhdistamolle.

 

Loisteputkien käsittelylaitos
Chevron down

Loisteputket käsittelemme erillisessä prosessissa, jossa putkien elohopea saostuu elohopeasulfidiksi. Elohopeasulfidin loppusijoitamme ja muun materiaalin hyödynnämme uusioraaka-aineena.

Hajukartta

Seuraamme laitosalueella toiminnasta aiheutuvia ajoittaisia, vaarattomia hajuja hajunmallinnusjärjestelmän avulla. Karttapohjalla seurataan reaaliaikaisesti hajujen leviämistä ympäristöön. Mallinnus perustuu mitattuihin tai arvioituihin hajupäästöihin sekä laitosalueella alueella todennettuun säädataan.

Seuraa reaaliaikaisesti laitosalueella syntyvien hajujen leviämistä ympäristöön