Fortumin, Espoon ja Kirkkonummen datakeskushanke edistää ilmastotavoitteita

Datan määrä, digitalisaatio ja pilvipalvelut kasvavat kaikkialla. Niitä palvelemaan tarvitaan yhä enemmän palvelinkeskuksia, joille operaattorit etsivät parhaiten soveltuvia sijoituspaikkoja. Koska uusia datakeskuksia rakennetaan joka tapauksessa, miksi emme houkuttelisi niitä Suomeen? Ne tarjoavat kaupungeille ainutlaatuisen mahdollisuuden vähentää päästöjä ja tukea taloutta.

Datakeskus Fortum

Palvelinkeskuksista lämpöä pääkaupunkiseudulle

Espoo Clean Heat -ohjelmassa Fortumin kaukolämpö tuotetaan hiilettömästi viimeistään vuonna 2025 ja hiilineutraalisti ennen vuotta 2030. Merkittävä osa ohjelman tavoitteista voidaan saavuttaa hyödyntämällä suurten datakeskusten hukkalämpöä.

Ilmaston ja energiatehokkuuden kannalta on järkevintä sijoittaa isot datakeskukset sinne, missä palvelinten jäähdytyksestä joka tapauksessa syntyvä hukkalämpö voidaan kierrättää esimerkiksi kaukolämmitykseen mahdollisimman monelle asiakkaalle. Tällöin datakeskusten sijoittuminen edellyttää kaukolämpöverkon läheisyyttä, riittävän suurta tonttia sekä hiilineutraalin sähkön saantia ja toimitusvarmuutta. Pääkaupunkiseudulla nämä edellytykset täyttyvät.

Espoon,  Kirkkonummen ja Fortumin yhteinen tavoite on saada alueelle uusia, suuria datakeskuksia. Niiden hukkalämmön talteenotto on mahdollista Espoon Hepokorvenkallion ja Kirkkonummen Kolabackenin alueilla, jotka sijaitsevat kaukolämpöverkon läheisyydessä. 

Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus Espoolle ja Kirkkonummelle ja merkittävä osa alueen kokonaispäästöjen vähentämistä. Se auttaa myös pitämään kaukolämmön hinnan kilpailukykyisenä. Missään muualla maailmassa ei ole mittaluokaltaan vastaavaa lämmön talteenottokonseptia.

Päästötön sähkö puhdistaa kaukolämmön tuotantoa

Fortum tuottaa jo kaukolämpöä hyödyntämällä Espoon puhdistettujen jätevesien sekä kolmen pienehkön datakeskuksen hukkalämpöä. Suunnitellut kaksi uutta, laskentateholtaan yli 100 megawatin datakeskusta mahdollistaisivat hiilen ja osittain kaasun käytön lopettamisen kaukolämpöverkon alueella.

Johtavat datakeskustoimijat pyrkivät itsekin vähentämään toimintansa hiilijalanjälkeä - yksinkertaisimmillaan käyttämällä päästötöntä sähköä. Jos datakeskusten hukkalämpöä saadaan lisää kaukolämpöverkkoon, fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa voidaan korvata puhtaalla sähköllä ja ylipäänsä puhtaan sähkön rooli kasvaa. 

Sähkönkäytön lisääminen mahdollistaa päästöjen vähentämisen myös muilla sektoreilla. CO2-päästötön sähkötuotanto lisääntyy voimakkaasti, ja Pohjoismaissa tuotannon päästöt ovat jo hyvin pienet. Päästötön sähkö mahdollistaa myös liikenteen, teollisuuden prosessien ja  lämmityksen päästövähennyksiä.

Tärkeä aluetaloudellinen hanke 

Paitsi ilmastotavoitteita palvelinkeskukset tukevat myös työllisyyttä. Jopa miljardiluokkaan nousevat palvelinkeskusinvestoinnit synnyttävät paikallisia työpaikkoja ja uusia koulutusmahdollisuuksia. Suuri datakeskus työllistää tyypillisesti suoraan 100-300 henkilöä eri koulutustaustoilla. Välillisesti uusien työpaikkojen määrä on moninkertainen ja rakennusvaiheen aikana vielä suurempi.

Koska datakeskukset tarvitsevat runsaasti sähköä, niille tarvitaan suora sähkönsyöttö Fingridin verkosta. 

Datakeskushankkeen hyötyjä:

Low emissions
Vähentää lämmityksen päästöjä

Energy market data
Tukee taloutta ja työllisyyttä

Society and people
Lisää virkistysmahdollisuuksia

Miten hukkalämmön talteenotto toimii?

Hukkalämmön talteenotto kaukolämmöksi

Datakeskuksen käyttämä sähköenergia muuttuu tietokoneissa käytännössä kokonaan lämmöksi, joka normaalisti poistetaan jäähdytyksellä ympäristöön. Tämä hukkalämpö voidaan kuitenkin ottaa datakeskuksessa ilma-vesilämmönvaihtimilla talteen ja syötetään lämpöpumppulaitokselle. Noin 30-asteisen hukkalämmön lämpötila nostetaan lämpöpumpuilla sekä kylminä vuodenaikoina myös sähkökattiloilla kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Jo valmiiksi 30-asteinen lämmönlähde mahdollistaa lämpöpumppujen hyvin tehokkaan toiminnan. Lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden käyttämä sähköenergia saadaan kokonaan talteen kaukolämpönä.

Vuositasolla kaukolämmöntuotannosta noin 70 % on datakeskuksen hukkalämpöä, noin 25 % lämpöpumppujen sähkönkäyttöä ja noin 5 % sähkökattiloiden sähkönkäyttöä. Kaukolämmityksen käyttämä sähkö on jo nyt päästötöntä. Myös datakeskuksiin liitettyjen lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden käyttämä sähkö tulee olemaan päästötöntä. Lisäksi datakeskusten käyttämä sähkö on päästötöntä, tyypillisesti tuulivoimaa.

Kesällä kaikkea datakeskusten hukkalämpöä ei vielä voida varastoida järkevällä tavalla, mutta tekniikka kehittyy jatkuvasti.

Millaisia yleisiä ympäristövaikutuksia palvelinkeskuksilla on?

  • Laskentateholtaan 100 MW:n datakeskuksen hukkalämpöjen kierrättäminen kaukolämmityksessä vähentäisi Kirkkonummi-Espoo-Kauniainen alueen CO2-päästöjä noin 400 000 tonnia/v (eli noin 1/3 alueen kaikista päästöistä v. 2019). Tämä vastaa noin 2-3 prosenttia Suomen päästövähennystarpeesta vv. 2019-2035.
  • Suunnittelussa pyritään tehokkaaseen maankäyttöön, jotta puustoa kaadetaan mahdollisimman vähän. Puiden kaadon vaikutus hiilinielun pienenemiseen on murto-osa päästövähenemän suuruusluokkaan verrattuna. Espoo-Kauniainen-Kirkkonummen alueella hankkeen päästövähenemän vaikutusta vastaavan hiilinielun luomiseksi pitäisi metsittää noin 10-20 prosenttia Uudenmaan kokoisesta pinta-alasta.
  • Verrattuna polttavaan kaukolämpöteknologiaan datakeskuksilla on hyvin vähän käytönaikaisia vaikutuksia. Niistä ei mm. aiheudu paikallisia hiukkaspäästöjä tai polttoaineiden rekkakuljetuksia.
  • Datakeskustoimijan investointipäätöksen yhteydessä tehdään usein myös pitkäaikainen sähkönhankintasopimus, jossa on lähes poikkeuksesta vaatimuksena hiilidioksidipäästöttömyys. Usein vaatimuksena on myös, että sähkö tuotetaan hanketta varten tehdyssä laitoksessa, joka meillä tarkoittaa tavallisesti tuulivoimaa. Pohjoismaiseen energiajärjestelmään pelkästään Suomessa on jo nyt suunnitteilla ja rakenteilla tuulivoimaa moninkertaisesti datakeskusten sähkönkulutukseen nähden.  Tuulivoimaa rakennetaan niihin osiin Suomea, joissa tuulta on eniten tarjolla.
  • Biodiversiteetti on korkealla Fortumin agendalla. Sekä Espoon että Kirkkonummen kaavahankkeissa kaavoittajat yhteensovittavat luontoarvot ja datakeskusrakentamisen parhaalla mahdollisella tavalla. Alueiden ekologisiin yhteyksiin ja virkistysmahdollisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota.

Ympäristövaikutuksia Hepokorvenkallion alueella?

Liito-oravien reitit

  • Rakennettavien korttelialueiden välissä kulkee olemassa oleva liito-oravien latvusyhteys, joka yhdistää Kehä III:n etelä- ja pohjoispuoleiset metsäalueet toisiinsa. Maakunnallisesti ja paikallisesti tärkeä ekologinen yhteys säilytetään asemakaavassa. Kaista-alueen puustoa ei kaadeta.
  • Korttelialueiden välissä olevan puustovyöhykkeen leveys on noin 100 metriä. Jakamalla rakennettava alue pohjois- ja eteläsaittiin yhteyskaistasta on saatu minimivaatimuksia leveämpi.

Ilmastovaikutukset

  • Tontinluovutuksen yksi ehto on hiilidioksidivapaan sähkön käyttö tontille sijoitettavissa rakennuksissa
  • Yhden 100 MW:n konesalin hukkalämmöntuotannon todellinen päästövähenemä on n. 400 000 tCO2 vuodessa
  • Hukkalämmön kierrätys mahdollistaa Fortumin viimeisen hiiliyksikön sulkemisen Suomenojalla ja hiilineutraalin kaukolämmön tuotannon osana Espoon kaupungin kunnianhimoisia hiilineutraalisuustavoitteita

Hulevedet

  • Hulevesien hallinnassa noudatetaan Espoon ympäristömääräyksiä. Lisäksi selvitetään ylimääräisiä toimia alueen herkkien vesistöjen suojelemiseksi.

Lahokaviosammal

  • Kaavassa on säilytetty 2/3 lahokaviosammaleen esiintymispaikoista. Laji on myös todettu yleisemmäksi kuin aiemmin on luultu.

Ympäristövaikutuksia Kolabackenin alueella?

  • Suunnitelmassa on uudet jalankulku- ja pyörätiet, koirapuisto ja virkistyskäyttöä lisäävä pysäköintialue, jolta pääsee alueen pohjois- ja luoteispuolen luontokohteisiin
  • Kaavassa on suunnitelmat uusille riistasilloille Kehä III:n ja Sundsbergintien ylittävässä kohdassa
  • Korttelialueiden hulevedet eivät vaikuta pohjoisrinteen luontokohteiden ja Finnträskin järven alueen purojen ja luonnon noron veden laatuun
  • Viidesosa kaavasta on jatkossa virkistys- ja ulkoilualuetta 
  • Linnuston suosima lounaisosan kosteikko on jätetty kaavan korttelialueiden ulkopuolelle
  • Kaavassa on säilytetty suurin osa lahokaviosammaleen esiintymispaikoista.

Miten käy Hepokorven hiihtoladuille ja ulkoilualueille?

  • Kaikki alueen olemassa olevat hiihtoladut säilyvät. Hiihtoladut, merkittävimmät ulkoilualueet ja länsipuolella sijaitseva maakunnallisesti merkittävä ekologinen yhteystarve on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle ja ne tullaan osoittamaan asemakaavassa virkistysalueina.
  • Asemakaavan yhteydessä tutkittavat uudet ulkoilureitit tulevat parantamaan merkittävästi alueen virkistysverkostoa: suunnitelmissa on uusi ulkoilureitti ja hiihtolatu, joiden avulla saadaan yhdistettyä Kehä III:n etelä- ja pohjoispuoliset (Oittaan) latu- ja ulkoilureitit toisiinsa alueella jo tällä hetkellä olevan alikulkutunnelin kautta. Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkevaa Oittaan ja Leppävaaran välistä ulkoilureittiä on tarkoitus parantaa. Lisäksi Kehä III:n suunnasta tutkitaan uutta ulkoilureittiä Puotismäentien suuntaan. Koska yhteys toteutetaan rinnakkaisena ulkoilureittinä ja latuna, se on käytössä kaikille liikkumismuodoille ympäri vuoden.
  • Hepokorpeen tullaan rakentamaan pysäköintipaikkoja ulkoilijoiden tarpeisiin 

Miten Hepokorven palvelinkeskus vaikuttaa maisemaan ja melutasoon?

  • Kaava-alue sijaitsee Kehä III:n sekä Bodominjärven välisellä metsä- ja peltoalueella. Yleiskaavassa alue on varattu elinkeinoelämälle ja teollisuudelle kehätien melu- ja ilmanlaatuvaikutusten vuoksi.
  • Datakeskukset ovat teollisuutta, jolla on hyvin vähän käytönaikaista vaikutusta ympäristöönsä
  • Alueelle laadittujen kuvasovitusten avulla on arvioitu rakennusten suhdetta viereisiin kulttuurimaisema-, asuin- ja virkistysalueisiin nähden. Valokuvasovitusten perusteella todettiin, että datakeskuksella ei ole merkittäviä maisemallisia vaikutuksia maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin tai Oittaan virkistysalueelle.
  • Rakennusten harjakorkeus rajoitetaan latvuskerrosta matalammalle tasolle. Rakennukset eivät näy Oittaan ulkoilualueelle vaan rakennettava alue jää valtaosin puuston taakse.
  • Ilmanlaatuun tai melutasoon vaikutuksia on hyvin vähän tai ei lainkaan. Rakennukset toimivat myös virkistysalueiden meluesteinä.
  • Kaavaehdotusvaiheessa maisemavaikutusten arviointia tarkennettiin erityisesti Kehä III:n suunnasta, sillä merkittävimmät maisemalliset vaikutukset kohdistuvat sinne. Kehä III:n tieympäristö eroaa kuitenkin merkittävästi herkemmistä, maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, ja suuren mittakaavansa vuoksi se kestää suurempiakin maisemallisia muutoksia.
     

Millaisia vaikutuksia maakaapelihankkeella on?

  • Suunniteltu kaapelireitti toteutetaan maanalaisena kaapeliratkaisuna, joten suoja-alue jää pienemmäksi kuin ilmajohdoilla toteutettuna. Se on myös pienempi maisemahaitta.
  • Kaapelihankkeella mahdollistetaan massiivisia investointeja
  • Kaapeli ei estä kotien tai kakkoskotien käyttöä.
  • Suunnitellulla asennussyvyydellä magneettivuontiheys on myös suoraan kaapelin päällä selvästi viranomaisten asettamien raja-arvojen alapuolella
  • Jos kaapeli joudutaan viemään herkkien alueiden läpi, alue ennallistetaan tai vahinko kuten kaadetut puut korvataan
  • Fortum vastaa datakeskuksen liityntäkaapelin luvituksesta ja suunnittelua tekee Fortumin toimeksiannosta TLT Building. Aikanaan liityntäjohto Kolabackenin datakeskuksen ja Fingridin Espoon muuntoaseman välillä siirtyy datakeskusoperaattorin vastuulle. Carunan olemassa olevan verkon ja Masalan sähköaseman kautta datakeskus saa sähköä toiminnan alkuvaiheessa, ennen kuin valmistuu varsinainen liityntä, joka takaa toiminnan vaatiman varmennetun sähköenergian pidemmällä aikavälillä.
  • Lisätietoa maakaapelista on ympäristöselvityksessä ja Fortumin maakaapelihankkeen verkkosivulla

Onko vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja tutkittu?

  • Datakeskustoimijoiden tyypillinen vaatimus on tarpeeksi iso ja yhtenäinen tontti
  • Tonttivaihtoehtoja on tutkittu yhdessä Espoon kaupungin kanssa ja todettu, että mm. Ämmässuo ei ole asetetuille vaatimuksille riittävän suuri alue
  • Hepokorvenkallion ja Kolabackenin alueet sopivat hankkeelle erityisen hyvin, koska ne ovat kaukolämpöverkoston ja riittävän sähköverkon läheisyydessä. Lisäksi alueilla on hyvät liikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri.

Fortumin ja Espoon kaupungin suunnit­telema datakeskus vähen­täisi kaupungin ilmas­to­päästöjä merkit­tä­västi

Espooseen, Kehä III:n ja Bodomin­järven väliselle pelto- ja metsä­alu­eelle suunni­tellaan datakes­kusta, jonka hukka­lämpö hyödyn­net­täisiin kauko­lämmön tuotan­nossa.

Lue lisää

Suomen suurin maakaapelihanke

Kirkko­nummen Kolabac­kenin suunnit­te­lua­lu­eelle kaavaillaan suurta datakes­kuksen konesalia, joka toteu­tuessaan loisi paljon hyvin­vointia Kirkko­num­melle ja laajemmin koko seutu­kun­nalle.

Lue lisää

Suuret datakes­kukset kattai­sivat jopa yli 2 % Suomen päästö­vä­hen­nys­tar­peesta

Koko pääkaupunkiseutu on asettanut merkittävät hiilineutraaliustavoitteet: Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030 ja Helsingin vuonna 2035, minkä lisäksi Kirkkonummi Hinku-kuntana on sitoutunut vähentämään päästöjään 80 % vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää

Miten datakeskukset vaikuttavat ilmastoon?

Datan määrän eksponentiaalinen kasvu lisää vauhdilla tehokkaiden datakeskusten tarvetta. Suomella on hyvät mahdollisuudet pienentää digitalisaation ilmastovaikutuksia: me voimme tarjota datakeskuksille puhdasta sähköä ja korvata keskusten tuottamalla hukkalämmöllä kivihiileen perustuvaa lämmöntuotantoa.

Lue lisää

Ota yhteyttä

Antti Kaikkonen

Antti Kaikkonen

strategiajohtaja, Generation-divisioona
antti [piste] kaikkonen [ät] fortum [piste] com

Ilkka Toijala

Ilkka Toijala

Johtaja, lämmöntalteenotto
Lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta, Suomi
ilkka [piste] toijala [ät] fortum [piste] com