Kaukolämmitys otettiin Suomessa ensimmäisenä käyttöön Espoon Tapiolassa 70 vuotta sitten. Alkuvuosina Otsolahden lämpökeskuksen kattiloissa poltettiin puolalaista kivihiiltä, jolla tuotettiin lämpöä ja sähköä keskitetysti tapiolalaisille. Suomenojan voimalaitoksen valmistuessa 1977 siellä alettiin tuottamaan kivihiilellä kaukolämpöä ja sähköä laajemmin Espooseen ja myöhemmin myös Kauniaisiin ja Kirkkonummelle.
Suomenojan voimalaitoksella on ollut alusta asti kaksi hiilikattilaa, joista ensimmäisen suljimme vuonna 2020. Sen paikalle rakensimme viime vuonna kaksi sähkökattilaa, joilla tuotamme hiilidioksidivapaata lämpöä silloin kun sähkö on edullista ja lisäämme samalla joustoa koko energiajärjestelmään. Viimeinen hiilikattila poistetaan viimein virallisesti käytöstä 28.4.2024. Tämä on merkittävä asia paikalliselle yhteisölle ja myös Fortumin strategiassa. Kaukolämmön modernisointi on hyvässä vauhdissa.
Joustava ja puhdas sähköpohjainen kaukolämpö
Viimeisen vuosikymmenen aikana ilmastonmuutoksen noustessa vahvasti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kaukolämpöä on alettu tuottamaan enenevässä määrin uusiutuvilla energialähteillä ja kierrättämällä energiaa. Fortumin käyttämät hiilidioksidipäästöttömät tuotantotavat perustuvat sähköön, lämpöpumppuihin ja lämpövarastoihin sekä datakeskusten, jäteveden ja muiden prosessien hukkalämmön kierrättämiseen.
Espoon kaukolämpöverkon alueella on käynnissä useita puhtaan lämmöntuotannon hankkeita. Näistä merkittävimmät ovat Microsoftin datakeskusalueelle sijoittuvat lämpöpumppulaitoksen rakennustyöt Kirkkonummen Kolabackenissa ja Espoon Hepokorvessa.
Datakeskusalueille rakennetaan myös joustavaa tuotantoa sähkökattiloiden ja lämpövaraston avulla. Tänä keväänä käynnistyy lisäksi rakennustyömaa Espoon Nuijalassa, jonne rakentuu uusin sähkökattilan ja lämpöakun yhdistelmä. Sähkökattila-lämpövarasto-yhdistelmä lisää lämmöntuotannon joustavuutta ja tasoittaa sähkön kysyntää hyödyntämällä sähkön hintavaihteluita.
Hankkeet Nuijalassa ja datakeskusalueilla valmistuvat lämmityskaudelle 2025–2026. Väliaikana varmistamme kylmimpien ajankohtien lämmön- ja samalla sähköntuotannon kaasulla, jota Suomeen saadaan LNG-terminaalin ja Balticconnector-kaasuputken kautta. Fossiilisesta maakaasusta voimme vähitellen luopua, kun datakeskusten hukkalämmön talteenotto alkaa. Tämän jälkeen Suomenojan kaasuyksikön on tarkoitus jäädä osaksi toimitusvarmuuskapasiteettia.
Espoo Clean Heat muuttaa kaukolämmön hiilineutraaliksi
Olemme aktiivisesti työskennelleet hiilineutraalin kaukolämmön puolesta hyvässä yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Espoo Clean Heat -ohjelma muuttaa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueen kaukolämmön hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.
Alueella on neljännesmiljoona kaukolämmön käyttäjää, joten lämmityksen muuttaminen hiilineutraaliksi on mittavaa, pitkäaikaista ja suunnitelmallista. Olemme edistyneet hyvin: viime vuonna päästöttömän kaukolämmön osuus oli jo 63 %, ja nyt kivihiilen käytön päättyessä kaukolämmöntuotannon päästöt laskevat edelleen.
Energiavalintojen vaikutukset kantavat tulevaisuuteen, ja siksi meidän tehtävämme Fortumilla on varmistaa parhaat tavat kierrättää yhteistä energiaa päästöttömäksi lämmöksi ja taata hyvän elämisen mahdollisuudet myös tuleville sukupolville.
Suomenojan voimalaitoksen alkuvuosina olisi ollut mahdotonta kuvitella, että kaukolämpöä tuotetaan jatkossa hajautetusti eri puolilla kaukolämpöverkkoa ja niinkin moninaisista lämmönlähteistä kuten ilmasta, datakeskuksista tai jätevedestä. Kaukolämmön hiilidioksidivapaat tuotantotavat ja varastoinnin joustavuus tekevät kaukolämmöstä puhtaan, kilpailukykyisen ja erittäin modernin kaupunkilaisten lämmitysmuodon.
Hyvästi hiili! Aiomme jatkossakin näyttää suuntaa sähköistyvälle lämmöntuotannolle.
