Vaarallisten jätteiden matka läpi vuosikymmenten
Vaarallisten jätteiden hävityksen historia ulottuu pitkälle. Suomen ensimmäinen jätehuoltolaki astui voimaan vuonna 1978, minkä seurauksena jätteiden käsittelyä oli tarkasteltava uudelleen – enää ongelmallisista jätteistä ei ollut mahdollista päästä eroon viemällä niitä kaatopaikalle, josta ne usein päätyivät metsiin, viemäreihin ja vesistöihin. Enää ei voitu puhua vaarallisten jätteiden hävittämisestä, vaan tarvittiin uusi tapa käsitellä vaarallisia jätteitä turvallisesti ja kestävästi. Niinpä vuonna 1979 Riihimäelle perustettiin Oy Suomen Ongelmajäte – Finlands Problemavfall Ab, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Ekokem Oy Ab, ja samalla alkoi vaarallisten jätteiden käsittelylaitoksen suunnittelu.
Vastaavanlaista hanketta ei oltu Suomessa vielä nähty, joten oppia haettiin ulkomailta asti. Myös viranomaisille laitoksen rakentaminen oli monivaiheinen urakka, mistä kertoo myös se, että laitoksen rakentamiseksi tarvittiin yhteensä 22 erilaista viranomaislupaa. Lopulta käsittelylaitos valmistui vuonna 1984 ja uusi laitos herätti paljon kiinnostusta. Valmistumisvuoden aikana laitoksella vieraili huimat 12 000 vierasta ja se olikin tuolloin Riihimäen toiseksi suosituin vierailukohde. Vierailuilla oli tärkeä merkitys myös vaarallisiin jätteisiin liittyvän yleisen tietoisuuden lisäämisessä.
Upouudelle laitokselle oli asetettu kovat tavoitteet ja sen tahdottiin edustavan silloista huipputeknologiaa vaarallisen jätteen uusiokäyttöön ja hyödyntämiseen. Pitkäjänteisellä työllä tavoite toteutui, ja Ekokemin erityisosaaminen vaarallisten jätteiden käsittelyssä on sittemmin näkynyt muun muassa yhtiön osallisuudessa kansainvälisestikin merkittävissä hankkeissa, kuten Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisesta syntyneiden jätteiden käsittelyssä vuonna 2014.
Uusi laitos herätti rakentamisaikanaan myös ristiriitaisia tunteita ja vastustusta, ja sen toiminnan mahdollisia vaikutuksia lähiympäristöön pelättiin. Turvalliseksi osoittautunut toiminta sai ajan myötä kuitenkin yleisen hyväksynnän, ja nykyisin Fortum Recycling & Wasten omistamalla Riihimäen laitoksella käsitellään valtaosa Suomen vaarallisista jätteistä.
Katse vaarallisista jätteistä kohti kiertotaloutta ja tulevaisuutta
Fortum Recycling & Waste on toiminut vuosikymmeniä vaarallisten jätteiden käsittelyn pioneerina ja investoinut huomattavasti teknologian ja hyötykäytön kehittämiseen.
Toiminnan ja ratkaisujen kehittämistä ovat ohjanneet lukuisat alaan, jätteiden tuottajiin ja käsittelijöihin vaikuttaneet lainsäädännön muutokset, joita Fortum Recycling & Wastella on oltu ratkaisemassa jo ennalta käsin. Laitoksen olemassa oleva energiahyödyntämiskapasiteetti oli esimerkiksi hyödynnettävissä, kun orgaanisten jätteiden kaatopaikkauskielto astui voimaan, tarjoten vaihtoehdon orgaanisen jätteen käsittelylle. Samoin Riihimäen laitoksella sijaitsevalla muovijalostamolla kierrätettiin muovia jo ennen kuin muovipakkausten erilliskeräysvelvoite astui voimaan, mikä antoi hyvän valmiuden kehittää kotitalousmuovipakkausten kierrätystä. Kiertotalousajattelun vahvistuessa on Riihimäen laitoksella ollut jo monessa mielessä hyvä etumatka.
Nykypäivänä Fortum Recycling & Wasten toiminta on laajentunut kokonaisjätehuoltopalveluihin ja kierrätettäviin jakeisiin. Samalla vaarallisten jätteiden hyödyntämiselle ja kierrätykselle etsitään jatkuvasti uusia ratkaisuja. Asiantuntijamme tekevät asiakkaidemme kanssa tiivistä tutkimus- ja kehitystyötä, jonka tarkoituksena on saada hyödynnettyä merkittäviä jätevirtoja mahdollisimman tehokkaasti. Kriittisten raaka-aineiden talteen saaminen ennen materiaalin päätymistä jätteeksi on erityisen tärkeää.
Matka vaarallisten jätteiden käsittelyn uranuurtajasta nykypäivän johtavaksi jätehuollon toimijaksi on ollut täynnä käänteitä ja tärkeitä oppeja. Kuluneiden 40 vuoden saatossa kasvatettu pitkä kokemus ja vankka asiantuntijuus tarjoavat erinomaiset välineet innovoida uusia ratkaisuja myös tulevaisuudessa.