ForTheDoers-blogi

Miltä näyttää fyysisen sähkökaupankäynnin tulevaisuus?

Martin Lindstrom 04 heinäkuu 2023, 14:10

Tietokoneruutuja täynnä numeroita, hintamalleja ja yksityiskohtaista säätietoa. Kaikella tällä on yksi tavoite: tuottaa ja myydä sähköä loppukäyttäjille mahdollisimman tehokkaasti, silloin kun sitä tarvitaan. Uusiutuvien nousukiito muuttaa tapaa, jolla käymme sähkökauppaa – ja voi olla, että tulevaisuudessa kauppaa eivät enää teekään vain ihmiset.

Nainen osoittaa edessä olevaa näyttöä ja puhuu kollegalleen.

Fyysisen sähkökaupan tekijät käyttävät päivittäin monimutkaisia mallinnuksia ja laskelmia, joilla ennustetaan sähkön kysyntää ja tuotantoa, minkä pohjalta sähköä myydään seuraavalle tunneille, päiville, viikoille ja vuosille. Tämä on monitahoinen prosessi, jossa on huomioitava sääennusteet (Tuuleeko, paistaako vai sataako vettä? Onko edessä matalan kysynnän päivä vai kylmä päivä?), mahdolliset seisokit voimalaitoksilla, teollisuuden sähköntarvetta kuvaavat ennusteet sekä lukuisia muita muuttujia.

Osa kauppaa käyvistä osallistuu myös tuotannon suunnitteluun, jossa päätetään sähkön toimittamisesta voimalaitoksilta sähköverkkoon. Tämä vaatii useiden voimaloiden seuraamista ja hallintaa sekä kykyä päättää kysynnän ja tarjonnan perusteella, kuinka paljon sähköä tuotetaan mihinkin aikaan. Aikajänteet vaihtelevat samaan tapaan kuin kaupankäynnissä; kysynnän ja tarjonnan tasapainossa tapahtuviin muutoksiin reagoidaan yhdessä tai useammassa tunnissa, ja toisaalta ennustetaan, kuinka paljon sähköä tarvitaan seuraavana päivänä tai muutaman viikon aikana. Eroja kulutuksessa ja tuotannossa tasataan säätövoimalla, josta suuri osa tuotetaan vesivoimalla. Se pystyy vastaamaan nopeasti sähkömarkkinoiden muutoksiin, ja sen tuotannon suunnittelu voikin olla intensiivistä. Samalla on kuitenkin aina muistettava lupaehdot ja turvallisuus.

Kaupankäynti on jännittävää ja usein tiivistahtista. Tarvittavien mallinnusten ja laskutoimitusten määrän johdosta monet alalla työskentelevistä ovat taustaltaan insinöörejä, taloustieteilijöitä tai matemaatikkoja. Menestyäkseen on oltava kaupankäyntiin sopiva asenne, mikä tarkoittaa innokkuutta ja uteliaisuutta oppia lisää markkinoiden toiminnasta ja tavoista optimoida portfoliota. Epävarmuuden sietäminen on olennainen osa työnkuvaa, sillä jokainen päivä on erilainen: tuuli saattaa voimistua, sade jättää tulematta tai voimala keskeyttää äkillisesti toimintansa korjaustoimia varten. Positiivista on se, ettei palautetta kaupankäyntipositioistaan ja taktiikastaan tarvitse odottaa kauaa, sillä tieto siitä, osuivatko ennusteen oletukset oikeaan, saadaan seuraavana päivänä tai pitkän aikavälin ennusteiden kohdalla viimeistään seuraavaan kevääseen mennessä.

Sähkön myyjänä tai ostajana on oltava aina varpaillaan, koska edessä siintää aina jotakin uutta, jonka myötä aiempia malleja ja ajattelutapoja on tarkasteltava uudelleen. Otetaan yksi esimerkki: monien ihmisten vähennettyä sähkönkulutustaan olemme havainneet, että Suomen perinteinen ”saunapiikki” iltaseitsemän ja -kahdeksan välillä on pitkälti kadonnut. Tämä oli ennen huomioon otettava tekijä, kun ennustettiin kyseisen tunnin hintoja seuraavalle päivälle, mutta ainakin toistaiseksi se on menettänyt merkityksensä.

Sähköjärjestelmä on kuin koripallojoukkue

Suurimman muutoksen sähkökaupassa on aiheuttanut uusiutuvien lisääntynyt käyttöönotto. Kymmenen vuotta sitten tuulivoima oli vielä uutta ja ihmeellistä, mutta tänä päivänä sillä on merkittävä rooli hintoja määriteltäessä. Vesi- ja ydinvoima taas auttavat varmistamaan riittävän tuotannon silloin, kun ei tuule.

Vaihtelevan tuotannon kasvava osuus on tehnyt markkinoista dynaamisemmat ja nopeatahtisemmat, kun sähköntuotanto heilahtelee vauhdilla sään mukaan. Sen seurauksena edeltävän päivän kaupankäynnin rooli heikkenee, kun taas saman päivän aikana käytävä kauppa on yhä tärkeämmässä roolissa. Tällöin muutoksiin on pystyttävä reagoimaan päivä päivältä nopeammin. Hintojen ennustaminen seuraavalle tunnille on jo haastavaa, mutta tulevaisuudessa niitä ennustetaan seuraavalle vartille. Tällaisella aikajänteellä ihmisten on vaikeaa huomioida kaikkia tarvittavia muuttujia ennen päätöksentekoa.

Miten kaupankäynti siis voisi kehittyä? Ammennan tässä kohtaa koripallomenneisyydestäni, sillä näen huomattavia yhtäläisyyksiä energiakaupan ja joukkueurheilun välillä. Aivan kuin koripallojoukkueessakin, jokaisella sähkömarkkinoiden toimijalla on oma roolinsa ja vastuualueensa. Itse pelasin aikanaan isona laitahyökkääjänä, mikä vaati fyysistä voimaa, joustavaa pelityyliä ja hyvää koriinheittokykyä. Samalla oli kuitenkin pelattava osana tiimiä, hoidettava puolustajan roolia ja raivattava joukkuetovereille tilaa heittää koreja. Koripallossa menestyksen perusta on tiimi, jolla on sopivin yhdistelmä oikeita kykyjä kentällä oikeaan aikaan. Samalla tavoin tulevaisuuden sähkömarkkinoilla vahvimman viisikon muodostavat vesivoima, joka tulee olemaan keskeisessä roolissa sähköjärjestelmän lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeiden täyttämisessä, ydinvoima, tuulivoima, aurinkovoima ja kysyntäjoustoratkaisut – sekä mahdollisena kuudentena pelaajana vety.

Uusia tulokkaita

Nyt pelikentälle on astumassa uusia tulokkaita, kuten koneoppiminen, tiedonlouhinta, algoritminen kaupankäynti ja tekoäly. Kun pohdin omia kokemuksiani tilanteista, joissa joukkueeseeni tuli uusi pelaaja, muistan olleeni sekä innoissani että hieman skeptinen. Vahvistaisiko pelaaja joukkuetta vai loisivatko he vain kaaosta ilman todellisia tuloksia? Tai saattaisiko uusi pelaaja jopa viedä pelipaikkani ja jättää minut vain penkinlämmittäjäksi?

Samaan tapaan pohdin, miten uudet teknologiat vaikuttavat fyysiseen sähkökauppaan. Kuten ChatGPT on osoittanut, tekoäly pystyy tietyissä tapauksissa kirjoittamaan parempaa tekstiä tai ohjelmistokoodia kuin ihmiset. Tekoäly pystyy myös reagoimaan tehokkaammin sähkön kysynnän ja tarjonnan nopeisiin vaihteluihin ja varmistamaan samalla, että voimaloita käytetään parhaalla mahdollisella tavalla ja kaupat ovat optimaalisia.

Ihmisten on kuitenkin yhä oikoluettava tekoälyjen kirjoittamia tekstejä ja kaupankäynnissäkin ihmisten on asetettava tekoälylle parametrit ja vastattava mahdollisiin häiriöihin. Niinpä tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän koodaamis- ja ohjelmointitaitoisia sähkön myyjiä ja ostajia, jotka pyörittävät tekoälyä ja ymmärtävät, mitä se tekee. Loppujen lopuksi – tuli sähkö sitten naapurin sähköautosta tai hermoverkkoja hyödyntävältä myyjältä – sähköä tuotetaan ja siirretään yhä fyysisten verkkojen avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että niissä voi ilmetä vikoja (ja toisinaan ilmeneekin). Näissä tilanteissa fyysisen sähkökaupan ihmistekijät varmistavat, että asiat hoituvat sujuvasti. Joka tapauksessa on selvää, ettei sähkömarkkinoilla pian nähdä enää ainoastaan ihmisiä!

Martin Lindström

Head of Nordic Optimisation & Physical Trading

Blog

ForTheDoers-blogi

Blogien etusivulle