Rakennusten lämmitykseen kuluu noin neljännes kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Lämmitysratkaisuilla, eli sillä miten lämmitämme (ja viilennämme), onkin todella suuri rooli Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Mikä sitten ratkaisuksi – älykkäämmät rakennukset, vihreä vety, fuusioenergia? Näitäkin tarvitsemme, mutta onneksi meillä suomalaisilla on jo olemassa oleva ratkaisu, joka vain paranee ja kehittyy vanhetessaan: kaukolämpö.
Suomalainen kaukolämpöjärjestelmä osoittautui AFRY:n Energiakaupungit ry:lle tekemässä selvityksessä yhteiskuntamme kannalta halvimmaksi ja tehokkaimmaksi keinoksi yhdistää erilaisia energiavirtoja ja edistää siirtymistä hiilineutraaliin lämmitykseen. Kaukolämpöjärjestelmään tarvittavat investoinnit ovat merkittävästi pienemmät kuin kiinteistökohtaisissa ratkaisuissa. Lisäksi vaihtelevan sähköntuotannon lisääntymisen aiheuttamat haasteet – eli sähkön riittävyys – voidaan sektorikytkennän mahdollistavalla kaukolämmöllä ratkaista. Tähän ei muiden lämmitysjärjestelmien kautta päästä.
Kaukolämpö on nerokas, päivitettävä alusta
Aluksi voi kuulostaa uskomattomalta, että 70 vuotta sitten käyttöönotettu lämmitysmuoto pystyy toimimaan kehittyvänä alustan aikana, jolloin pari vuotta vanhat teknologiatkin tuntuvat muinaisilta ja muutokset yhä vaikeammilta ennustaa. Kaiken takana on kaukolämmön nerokas yksinkertaisuus. Se perustuu putkistossa virtaavaan lämmitettyyn veteen. Tämä tekee kaukolämpöverkosta miltei rajattomasti päivitettävän alustan, johon voidaan liittää aina uusimpia lämmön tuotantotapojen innovaatioita.
Tänä päivänä kaukolämpöä saadaankin monista sellaisista lähteistä, jotka olivat aiemmin pelkän ajatuksen tasolla. Esimerkiksi idea konesalien hukkalämmöstä koteja lämmittämässä saattoi kuulostaa tieteisfiktiolta, mutta on nyt arkea. Nettihaut, etäpalaverit, Netflix-maratonit ja WhatsApp-viestit tuottavat konesaleissa valtavan määrän hukkalämpöä, jonka kaukolämpö vie puhtaasti suomalaisiin koteihin sekä kiinteistöihin. Kun Microsoftin datakeskukset valmistuvat Espooseen ja Kirkkonummelle, konesaleista saadaan hukkalämpöä 100 000 asukkaan tarpeisiin. Tämä kattaa jo yksinään noin 2–3 % Suomen uusista päästövähennystavoitteista. Vielä uskomattomammalta kuulostaa se, että pystymme hyödyntämään ulkoilmaa. Tästä konkreettisena esimerkkinä on kesällä 2023 käyttöön otettava Espoon Vermon ilmavesilämpöpumppulaitos, jonka ansiosta kaukolämpöä saadaan ulkoilmasta. Valmistuessaan se vähentää päästöjä tuhansien suomalaisten hiilijalanjäljen verran.
Kaukolämpö on jatkuvasti puhtaampaa ja edullisempaa
Koska joustava jakeluverkko on jo olemassa oleva infrastruktuuri, tarvitsee se toimiakseen vain sähköä ja lämmön lähteen. Uusien lämmön lähteiden hyödyntäminen tarkoittaa jatkuvasti vähäpäästöisempää lämmitystä. Esimerkiksi Espoossa tavoitteena on tuottaa kaukolämpöä hiilineutraalisti jo 2020-luvulla.
Hiilijalanjäljen pienentyessä pienenee myös hinta. Tämän vuoden huhtikuussa kaukolämmön hinta laskeekin jo 80 prosentilla asiakkaista, ja erityisesti taloyhtiöt ja omakotitaloasujat hyötyvät uudistuksesta. Kaukolämpö onkin erinomainen sijoitus tulevaisuuteen, sillä polttavasta hiili- ja maakaasupohjaisesta tuotannosta irtautuminen ja hajautettuun tuotantoon siirtyminen lisäävät paitsi huoltovarmuutta myös energian hinnan ennustettavuutta.
Jo vuosikymmen sitten visioimme, että sähköpohjainen lämmöntuotanto on asiakkaille ihanteellisin pitkän aikavälin ratkaisu. Nyt ajatus on muuttunut todellisuudeksi. Ja mikä parasta, emme ole minkään yksittäisen energialähteen tai teknologian varassa. Kaukolämpö päivittyy ja mukautuu kaikenlaisiin muutoksiin, rakentuupa tulevaisuus sitten vedyn tai pienten modulaaristen ydinreaktoreiden pohjalle.
Vielä kauempana tulevaisuudessa kaukolämpö voi hyödyntää teknologioita, joita emme osaa vielä edes kuvitella. Kyvykkyys muutokseen tekee kaukolämmöstä voittavan lämmitys- ja jäähdytysmuodon, myös tulevaisuudessa.
