Markkinakatsaus

Kuukausittaisessa markkinakatsauksessamme tarjoamme sinulle tietoa sähkön hintakehityksestä ja siihen vaikuttavasta tilanteesta sekä ajankohtaisen kuukauden sähkönsäästövinkin. Lopusta löydät myös spot- ja futuuri-termien selitykset.

Siirtorajoitukset ja Olkiluoto 2:n vikaantuminen aiheuttanevat tavallistakin suurempaa hintavaihtelua syyskuussa

Tänä kesänä Suomessa oli syyskuun alkupäiviin mennessä mitattu jo 71 hellepäivää, mikä on mittaushistorian ennätys. Ennätyksiä tehtiin myös sähkön alhaisessa hinnassa. Arvonlisäverolliseksi keskihinnaksi muodostui elokuussa noin 1,6 c/kWh. Se rikkoo yli 20 vuoden takaisen alhaisimman hinnan ennätyksen. Sähkön hintaa laskivat muun muassa lisääntynyt tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto sekä sähkön tuonti Ruotsista ja vientirajoitukset Viroon. Lisää tuulivoimakapasiteettia otettiin käyttöön elokuussa peräti 500 megawattia.

Jos heinä- ja elokuu olivat runsaan sähköntarjonnan ja alhaisen hinnan aikaa, on syyskuu alkanut erilaisessa tilanteessa.
 

Tuulella iso rooli syyskuun sähkön hinnassa

Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välisen sähkönsiirtolinjan huoltotöitä tehdään koko syyskuun, mikä puolittaa sähköntuonnin Pohjois-Ruotsista. Myös Etelä-Ruotsin ja Lounais-Suomen välillä kulkeva Fennoskan-kaapeli toimii puolella teholla lokakuun puoliväliin kestävän huollon aikana. Tämä tarkoittaa, että yhteensä 1200 megawattia sähköntuontikapasiteettia Ruotsista puuttuu sähkömarkkinalta syyskuussa. 

Lisäksi Olkiluoto 2 -ydinvoimalan turbiinilaitoksen generaattorilla havaittiin kuun alussa kosteuden nousua, jonka vuoksi sähköntuotanto keskeytettiin laitoksessa 9.9.  Tämän hetken arvioin mukaan Olkiluoto 2 on pois tuotannosta kolmisen viikkoa syyskuussa. Olkiluoto 2:n tuotantokapasiteetti on 890 megawattia. Sen lisäksi Loviisan ydinvoimala 2 on vuosihuollossa syyskuun loppuun asti, mikä tekee 500 megawatin lisävajauksen markkinalle. 

Kaiken kaikkiaan kyseessä on siis yhteensä yli 2500 megawatin vaje normaalitilanteeseen. Syyskuussa olemme siten entistäkin enemmän riippuvaisia tuulesta ja tämä tilanne jatkuu koko kuukauden. Jos Suomessa on tuulinen päivä, meillä on alhaisempi sähkön hinta ja saamme nauttia Ruotsin kaltaisesta edullisemmasta hintatasosta. Jos taas on tuuleton päivä, sähkön hinta on meillä korkeampi vastaten Baltian korkeampaa hintatasoa. Syyskuun alku on ollut hyvinkin tuuletonta, mistä syystä sähkön hinta on noussut ajoittain hyvinkin korkealle. 

Syksyn edetessä tuulisuus kuitenkin yleensä lisääntyy ja kun sää viilenee, alkaa sähkömarkkinalle tulla myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, joka tasoittaa tilannetta. Tämä on tuotantomuoto, jossa samassa prosessissa tuotetaan samanaikaisesti sähkön lisäksi lämpöä. Yhteistuotannossa sähkö voidaan tuottaa esimerkiksi höyry- tai kaasuturbiineilla ja saatava lämpö hyödynnetään joko kaukolämpönä tai teollisissa prosesseissa.

Yksi virtanpylväs saavutettiin myös syyskuun alussa, kun tammikuussa vikaantunut Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -merikaapeli käynnistettiin korjaustöiden jälkeen syyskuun ensimmäisellä viikolla. Sähkö liikkuu taas maidemme välillä ja erityisesti Viron suuntaan silloin, kun meillä saadaan paljon tuulivoimaa.

Vesivoima tasoittaa hintapiikkejä

Vesivoimatilanne on hyvä Suomessa ja koko Pohjoismaissa. Syyskuun alussa, kun sähkön hinta on ollut korkealla, kaikki Suomen vesivoima on ollut käytössä tasoittamassa sähkön hintaa. Toisin oli elokuussa, kun sähkön hinnat olivat historiallisen matalat. Silloin historiallisen matalalla tasolla oli myös vesivoimatuotannon määrä, sillä sähkön hinnat olivat muutoinkin alhaalla ja kaikki mahdollinen vesivoimakapasiteetti haluttiin säästää juuri näihin tuulettomien päivien korkean hinnan tilanteisiin. Syksyä kohden sateet ja matalapaineet lisääntyvät, joten hydrobalanssi säilynee hyvällä tasolla.

 

Futuurihinnat osoittavat maltillista nousua talvea kohden

Oheisessa graafissa näkyvät Suomen toteutuneet pörssisähkön hinnat viime vuoden alusta alkaen sekä futuurihinnat. Futuurihintataso eli pidemmän ajan sähkön hinta-arviot vaikuttavat määräaikaisten sähkösopimusten hintoihin. Graafi elää ja muuttuu päivittäin, kun kauppaa käydään ja tieto lisääntyy. Tällä hetkellä futuurien perusteella näyttää siltä, että syyskuun vielä maltillisemman hinnannousun jälkeen suurempi hintojen nousu talvea kohden alkaisi lokakuusta. 

Yleinen arvonlisäverokanta nousi syyskuun alussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin, mikä korotti sekä sähkön myyntihintaa että siirtohintaa. 

Lähde: Refinitiv

Termien kertaus: mitä tarkoittavat spot ja futuuri?

SPOT: Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

FUTUURI: Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.

Julkaistu 11.9.2024