Österdalälvenin kalatiet
Siljan-järven taimenet tarvitsevat vaellusyhteyksiä, jotta ne pääsevät Österdalälvenin kolmen vesivoimalaitoksen ohi Ruotsissa. Erityisesti Rotälvenin sivuvesistö lisääntymisalueineen on ratkaisevassa asemassa, jotta taimenen luontainen elinkierto voi toteutua. Rakennettavat kolme kalatietä ja alavaellusratkaisut mahdollistavat taimenten ylös- ja alasvaelluksen.
Tarve
Pääsy voimalaitosten yläpuolella sijaitseville kutu- ja kasvualueille on Siljanin taimenille erittäin tärkeää. Myös elämänsä alkuajat joessa viettävien taimenen poikasten – joita kutsutaan myös vaelluspoikasiksi tai smolteiksi – on päästävä voimalaitosten ohi alasvaelluksellaan Siljan-järveen.
Tavoite
Ruotsin maa- ja ympäristötuomioistuin on päättänyt, että alueelle on rakennettava kalatiet, joita pitkin vaelluskalat voivat ohittaa Spjutmon, Blybergin ja Väsan padot ja voimalaitokset.
Toimenpiteet 2022
Spjutmossa saatiin louhintatöiden loppuvaihe ja pohjan kunnostus kalateitä varten valmiiksi vuoden 2022 lopussa.
Tilanne
Blybergin ja Väsan kalateiden rakennustyöt valmistuvat arviolta vuonna 2025. Spjutmon kalatie sekä kaikkien kolmen voimalaitoksen alasvaellusreitit ovat käyttövalmiita viimeistään heinäkuussa 2023.
Innovaatioiden tarve
Sopiva vaellusratkaisu riippuu paikallisista olosuhteista. Eri kalalajeille soveltuvat erilaiset vaellusratkaisut, eikä kaikkiin kohteisiin soveltuvaa valmista patenttiratkaisua ole olemassa. Viime kädessä monet tekijät vaikuttavat siihen, kuinka kalakannat kehittyvät voimalaitoksia ympäröivissä vesistöissä.
Fortum on kokeillut vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka helpottavat kalojen vaellusta Österdalälvenillä. Joenvarsi on kallioista ja siellä on paljon korkeuseroja, joten kalateiden suunnittelu edellyttää merkittävää teknistä osaamista.
Toinen suuri haaste on kalatiehankkeiden kustannusten laskenta. Österdalälvenin alajuoksun kalatieinvestoinnit ovat yhteisarvoltaan Ruotsin historian suurimpia. Kustannusten arvioidaan olevan noin 372 miljoonaa Ruotsin kruunua.
Laajamittainen hanke edellyttää merkittävää asiantuntemusta kalateiden rakentamisesta. Louhittavaa kalliota on suunnitelmien mukaan noin 37 000 m³, ja betonitöiden laajuus on kaikkiaan 6 000 m³. Spjutmon, Väsan ja Blybergin kolme hanketta toteutetaan samanaikaisesti. Työmailla työskentelee yhteensä noin 70 henkilöä.
Kaksikerroksinen rakenne
Suurten rakennelmien tekeminen toimivan vesivoimalaitoksen yhteyteen on haastavaa. Spjutmon ja Blybergin ylösvaellusratkaisu on rakenteeltaan kaksikerroksinen.
Ylävirran kalatiet
Kaikki voimalaitosten kohdalle sijoittuvat ylösvaellusratkaisut ovat teknisiä kalateitä. Ratkaisun ansiosta sekä pinnassa että syvemmällä uivat kalalajit pääsevät ohittamaan voimalaitoksen. Kalateissä pystyvät kulkemaan myös kalalajit, jotka ovat heikompia uimareita.
Kolmen voimalaitoksen kalatiet eroavat toisistaan ainoastaan pituuden ja sijaintinsa perusteella. Ne on suunniteltu kunkin voimalaitoksen olosuhteiden mukaan. Kaikkien kolmen kalatien yhteenlaskettu pituus on 1 000 metriä.
Blybergin voimalaitoksella, samoin kuin Spjutmossa, osa kalatiestä rakennetaan kahteen kerrokseen. Näin pinta-ala voidaan hyödyntää tehokkaammin ja vähemmän kalliota joudutaan louhimaan pois. Suurten rakennelmien tekeminen toimivan voimalaitoksen yhteyteen on kuitenkin haastavaa ja edellyttää tarkkuutta.
Alasvaellusratkaisut
Kaikki alasvaellusratkaisut muodostuvat vinottain alfa-kulmaan asetelluista välpistä, joissa on virranohjaimia. Hienovälpät sijoitetaan turbiinien vedenottoaukkojen eteen. Välppien yläosassa olevat aukot ohjaavat kalat houkutusvirtauksen kautta poistolaitteeseen, josta ne pääsevät alavirtaan.
Tässä ratkaisussa ainutlaatuista on se, että välppä ulottuu vain noin 3 metrin syvyyteen, koska sekä vaelluspoikanen että jo kuteneet kalat uivat usein varsin pinnassa matkallaan alavirtaan. Välpät voidaan myös nostaa ylös puhdistusta ja talvisäilytystä varten. Tämä tekniikka otetaan Ruotsissa käyttöön ensimmäistä kertaa, ja se perustuu tarkkoihin tutkimuksiin vaelluskalojen käyttäytymisestä. Alasvaellusratkaisut ovat ulkomuodoltaan samannäköisiä kaikissa kolmessa voimalaitoksessa.
Spjutmon ylösvaellusratkaisun odotetaan valmistuvan heinäkuussa 2023, jolloin myös kaikkien kolmen voimalaitoksen alasvaellusratkaisut otetaan käyttöön. Blybergissä ja Väsassa ylösvaellusratkaisujen rakennustyöt jatkuvat vuoteen 2025 asti.
Tekninen kalatie
Ylösvaellusratkaisut koostuvat teknisistä kalateistä. Kuvassa on viimeinen kalatien osa, jonka läpi kalat uivat ennen päätymistään Spjutmon yläaltaaseen.
Sisääntulon vaijerisahaus
Kalatiet vaativat mittavia rakennustöitä. Kuvassa on käynnissä Spjutmon kalatien sisääntulon vaijerisahaus.
Kalateiden tuloksellisuuden seuranta
Fortum näkee suuria mahdollisuuksia nyt rakennettavissa kalateissä, mutta kalakantojen seurantaa tulee tehdä aktiivisesti vielä pitkään. Taimenkannan heikon nykytilanteen täytyy vahvistua riittävästi, jotta taimenta voidaan kalastaa tulevaisuudessa.
Monet tekijät vaikuttavat siihen, että saavutetaanko toteutettavilla ympäristötoimilla toivottu tulos. Vaikka kalatiet turvaavatkin kalojen vaellusmahdollisuudet, muut ympäristössä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa kalakantoihin. Niinpä kokeiltavien ratkaisujen jatkuva seuranta ja arviointi ovat tärkeä osa tehtävää ympäristötyötä.
Arvioimalla työtämme säännöllisesti voimme kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka tehokkaasti edistävät voimalaitosten ympäristön tilaa. Lopputulos kalateiden rakentamisesta Österdalälvenin alajuoksulle nähdään vasta sitten, kun kaikki kolme kalatietä on saatu käyttöön.
Hienovälppä asennettu
Alasvaellusratkaisun toinen hienovälppä on asennettu telineeseen Blybergissä. Välpät voidaan myös nostaa ylös puhdistusta ja talvisäilytystä varten.
Rakennustyöt käynnissä Blybergin vesivoimalaitoksella
Suuria kivimassoja on poistettu Blybergin vesivoimalaitoksella – kivimassat näkyvät kuvan oikeassa yläkulmassa.