Valtiovarainministeri Riikka Purra nosti Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan (MT, 12.3.2024) esiin, että Suomessa tarvitaan kasvun luomiseksi uutta ajattelua ja rohkeutta tehdä. Purra esitti ajatuksen uudenlaisesta energiakonsortiosta, jossa yhdistyisi erilaiset teollisuuden alat ja puhdas sähkö ja jonka hankkeisiin valtio voisi osallistua. On hyvä, että hallituksen suunnasta pohditaan avoimin mielin ratkaisun avaimia uusien teollisuus- ja energiahankkeiden toteuttamiseksi Suomeen. Hyvinvointimme tulevina vuosikymmeninä edellyttää vahvaa teollisuutta ja on selvää, että valtiota tarvitaan mukaan sen mahdollistamiseksi.
Puhtaan siirtymän investointien edellytys on vakaa ja kilpailukykyinen sähkö
Sähköpörssissä määräytyvä hinnoittelu on tärkeä osa sähköjärjestelmän tasapainottamista. Juurisyy hintojen heilunnalle ei ole vuorokausimarkkinan hintamekanismi, vaan siihen vaikuttavat voimakkaasti viime vuosina kasvanut tuulivoimatuotanto ja sen luonnollinen vaihtelu sekä tasapainottavan fossiilisen kapasiteetin poistuminen markkinoilta. Nämä molemmat ovat aiheuttaneet sähkön tarjonnan määrän ja sen hinnan rajua heiluntaa.
Sähkön hintojen voimakas vaihtelu tulee entisestään lisääntymään tämän vuosikymmenen aikana. Tähän vaikuttaa keskeisesti se, että fossiilisen lauhdevoiman lisäksi lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) on poistumassa markkinoilta, kun energiantuotannossa siirrytään pois polttamisesta. Tuotannon lisäämisen näkymä on, että vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman osuus kasvaa. Sen sijaan perinteisen säätävän vesivoiman kapasiteetti ei tule kasvamaan merkittävästi. Mahdollinen uusi ydinvoima ja vesivoimaa hyödyntävä pumppuvoima voisivat olla aikaisintaan käytössä 2030-luvulla. Samaan aikaan sähkön kulutuksen odotetaan kasvavan sekä lämmityksessä että teollisuudessa, mutta näiden kyky ja mahdollisuudet joustaa sähkön kulutuksessa on rajallinen. Myös sähkön tuonti Virosta ja Ruotsista muuttuu haasteellisemmaksi, kun naapureiden oma sähköntarve kasvaa.
Riskinä on, että sähköjärjestelmämme muuttuu yhä niukemmaksi ja tulemme näkemään lisää hintojen heittelyä ja rajua vaihtelua. Keskustelemme Fortumissa paljon isojen teollisuusasiakkaidemme kanssa. Heidän viestinsä on selkeä; yritykset kaipaavat näkyvyyttä investoinneilleen ja yhtenä keskeisenä edellytyksenä on kohtuuhintainen ja tasainen sähkön saatavuus vuoden jokaisena päivänä ja tuntina.
Toimia tarvitaan nyt, jotta sähköjärjestelmä palvelee yhteiskunnan tarpeita 2030-luvulla
Viime aikoina koetut erittäin suuret hintavaihtelut eivät hyödytä ketään, ei sähkön kuluttajia taikka sen tuottajia. Suomessa on aika herätä siihen, että nykyinen sähköjärjestelmä ei välttämättä onnistu houkuttelemaan teollisia investointeja maahamme ja vaarana on, että menetämme puhtaan siirtymän valtavan mahdollisuuden luoda uutta kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja. Toisaalta myös uutta ydinvoimaa tai joustavaa pumppuvoimaa ei myöskään tule tarjolle tarpeeksi nykyisenkaltaisella sähkömarkkinarakenteella, jossa on vaikeaa kannattavasti investoida vakaisiin, säävarmoihin, joustaviin ja järjestelmää tasapainottaviin ratkaisuihin. Teollisuuden mittavat investoinnit oman tuotantonsa puhdistamiseksi etenevät ja sijoittuvat Suomeen vain, jos meillä on tulevaisuudessa toimitusvarmaa, vakaata ja kilpailukykyistä sähköä saatavilla.
Sähköjärjestelmän kehittäminen vaatii toimialat ylittävää yhteistyötä ja pitkäjänteistä suunnittelua. Meidän on otettava huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin tarpeet varmistaaksemme, että sähköjärjestelmämme on kestävä ja toimiva kaikissa tilanteissa. Jos emme halua jatkaa nykyisellä tiellä, jossa markkina ja sähkön hintataso ovat kannustaneet rakentamaan pääsiassa uutta tuulivoimaa, päättäjien on tartuttava ripeästi mutta harkiten toimeen.
Sähköjärjestelmän kehittäminen on uusien investointien edellytys – ja se vaatii riskien jakamista
Sähköjärjestelmää pitäisi arvioida kokonaisvaltaisesti: ensin luoda yhteinen näkemys halutun kaltaisesta tulevaisuuden järjestelmästä, ja tämän pohjalta selkeät tiekartat ja kohdennetut mekanismit tarvittavien investointien toteuttamiseksi. Kapasiteettimarkkina voisi olla yksi varteenotettava keino, jolla turvattaisiin kysyntää palvelevien sähköntuotantoinvestointien syntyminen ja tasoitetaan hintavaihteluita. Uuden vakaan sähköntuotannon investointihankkeisiin tarvitaan valtion toimenpiteitä rajaamaan ja jakamaan riskejä.
Hallituksen tavoite sähköntuotannon kaksinkertaistamisesta 2030-luvulla edellyttää uutta kysyntää. Puhtaan siirtymän teollisia investointeja, jotka sitä loisivat, ei kuitenkaan synny, ellei meillä ole tarjota riittävästi vakaata ja säävarmaa tuotantoa. Energia-alan tuotantoinvestointien aikajänne on pitkä, eikä isoja muutoksia saada yhdessä yössä. Nyt on aika tarttua sähköjärjestelmän kehittämiseen, jos haluamme varmistaa puhtaan kasvun investoinnit ja uusien työpaikkojen synnyn Suomeen.
