Blogi

Tammikuun markkinakatsaus

22 tammikuu 2023, 11:00 Reading time: 4 minutes

Talvinen maisema ja sähkölinja

Kuukausittaisessa markkinakatsauksessamme tarjoamme sinulle tietoa sähkön hintakehityksestä ja siihen vaikuttavasta tilanteesta sekä ajankohtaisen kuukauden sähkönsäästövinkin.

Tammikuun 2023 tilanne sähkömarkkinoilla

Pörssihinnat ovat heilahdelleet voimakkaasti viimeisten viikkojen aikana, mikä johtuu kysynnän ja tarjonnan vaihtelusta. Tyypillisesti mitä kylmempi sää, sitä enemmän sähköä kulutetaan, esimerkiksi lämmitykseen. Pörssihintojen heilahteluun ovat vaikuttaneet siis lämpötilan muutokset sekä tuulisuuden vaihtelu ja muun tuotantokapasiteetin tuotantokyky: esimerkiksi Ruotsissa oli ydinvoiman käytettävyyden osalta haasteita joulukuun alkupuolella. Edelleen siis pätevät tutut lainalaisuudet kysynnän ja tarjonnan tasapainosta.

Futuurihinnat ovat jonkin verran laskeneet lähikuukausien osalta. Tähän ovat vaikuttaneet pohjoismainen vesitilanne sekä kaasun hinnan laskeminen viime viikkojen aikana. Futuurihinnoista ei voi kuitenkaan suoraan tehdä päätelmiä yrityksesi sähkösopimuksen tulevasta hintatasosta, sillä kyseessä on markkinoiden tekemä ennuste tulevista spot-hinnoista. Kunkin hintajakson hinta määräytyy aina sopimusehdoissa määritetyllä tavalla, joka vaihtelee sopimuksittain.

Toistaiseksi olemme selvinneet kohtuullisesti kuluvasta talvesta eikä sähköpulatilanteita ole tullut. Suomalaisten sähkönsäästäminen ja kulutuksen ajoittaminen on vaikuttanut tähän osaltaan positiivisesti!

Lue kuukauden markkinakatsaus kokonaisuudessaan täällä!

Markki­na­katsaukseen

Kuukauden vinkki

Tiesitkö, että yrityksen toimitilojen lämpötilanhallintaan pureutumalla päästään useimmiten kiinni suurimpaan energiansäästöön ilman, että yrityksen tuottavuus kärsii. Tässä muutamia esimerkkejä lämpötilanhallinnasta:

  • Mikäli yrityksessänne pidetään ovia tai ikkunoita auki ilmanvaihdon tehostamiseksi, tuuletetaan samalla lämpöä harakoille huomattavia määriä. Tällöin olisi fiksua keskittyä korjaamaan ilmanvaihto kuntoon, sillä korjauskustannukset maksavat itsensä todennäköisesti takaisin pienempinä lämmityskuluina.
  • Ikkunoiden tiivisteet ja muut eristeet kannattaa myös käydä läpi. Jos tiloissa on kylmiä tai vetoisia nurkkia, on syytä kutsua rakennusalan ammattilainen tarkastamaan, mitä seinäeristeille kuuluu.
  • Tyypillisesti – joskin huomaamattomasti – lämpöä karkuutetaan puolilämpimän ja lämpimän tilan välisestä ovesta. Kun toimiston ovi jää auki, sen sähköpatterit yrittävät epätoivoisesti lämmittää myös puolilämmintä työtilaa, ja sähkömittarilukemat rullaavat hurjaa vauhtia.

Lue lisää vinkkejä sähkönsäästöön täältä!

Minimoidaan haasteet yhdessä

Energiakriisin aiheuttama sähkökatkojen uhka on puhuttanut paljon viime aikoina. Muistutammekin nyt, mitä jokainen meistä voi tehdä auttaaksemme välttämään sähkökatkot, minimoimaan hintapiikit ja samalla vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Vaikka tilanne on haastava, on silti todennäköisempää, että kiertäviä sähkökatkoja ei jouduta toteuttamaan kuin että niitä toteutuisi.

  1. Voimme kaikki yhdessä pienentää sähkökatkojen riskiä jakamalla kulutustamme tasaisemmin. Tyypillisesti yhteiskunnassamme kulutetaan sähköä eniten samaan aikaan aamulla ja illalla. Tällöin sähköä joudutaan paitsi tuottamaan enemmän, myös tuomaan ulkomailta enemmän. Jos jokainen kuluttaja ja yritys siirtäisi mahdollisuuksien rajoissa omaa sähkönkulutusta näistä kulutushuipuista pois, tasaisi se silloin sähkön tarvetta ja näin pienentäisi riskiä sähkökatkoille.
  2. Kulutushuippujen madaltaminen luo helpotusta myös hintapiikkeihin. Kysynnän pysyessä tasaisempana ei kalleimpia tuotantomuotoja jouduta käynnistämään ja näin sähkönhinta markkinoilla pysyy tasaisempana. Tämä näkyy pörssisähkösopimuksissa tuntihinnoissa heti, pidemmällä aikavälillä myös muiden sopimustyyppien hinnoissa.
  3. Kulutuspiikkien välttäminen on myös ympäristöteko. Vaikka kuluttaisimme yhtä paljon kokonaisuudessaan, kulutushuippujen sähköä tuottamaan täytyy käynnistää voimalaitoksia, jotka eivät ole käynnissä peruskuormatilanteessa. Nämä esimerkiksi hiilivoimaa polttoaineenaan käyttämät laitokset tyypillisesti tuottavat enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin tavalliseen sähkön tuotannon ”peruskuormaan” käytettävät laitokset – peruskuorma Suomessa on pitkälti päästötöntä ydinvoimaa tai vesivoimaa.
4