Syksyn ja talven aikana sähköuutisointi on ollut varsin synkkää Euroopassa vallitsevan kriisin ja nousseiden hintojen vuoksi. Kaiken synkkyyden keskellä on havaittavissa kuitenkin myös valon pilkahduksia.
Kevätaurinko paistaa kriisinkin keskelle
Sähkön hinnan pelättiin nousevan vuoden alussa vielä entisestään, mutta pörssihinnat aloittivat varsin kiivaan laskunsa jo jouluaaton aattona. Samalla koko ensimmäisen vuosikvartaalin keskimääräiset hintaennusteet laskivat alle kymmenen sentin (/kWh). Toisenkin kvartaalin hintaennusteet ovat mukavaa luettavaa. Myös futuurihinnat ovat laskeneet loppukesän ja alkusyksyn korkeimmista lukemista.
Keski-Euroopan (kaasun) kulutuksen vähentyminen ja kaasuvarastojen hyvä täyttöaste ovat laskeneet maakaasun hintaa, joka taas puolestaan on pääasiassa vaikuttanut fuutuurihintoihin. Myös vesitilanne Pohjoismaissa on paranemaan päin.
– Sähkömarkkinat ovat kaikesta huolimatta onnistuneet perustehtävässään. Euroopan kaasuvarastot on saatu täytettyä emmekä ole vielä joutuneet kulutussäännöstelyyn, rauhoittelee Fortumin johtava analyytikko Jussi Mäkelä marraskuussa Fortumin pitämässä webinaarissa.
Se, että olemme välttyneet sähkönsäännöstelyltä, eli kansankielellä sähkökatkoilta, on suureksi osaksi myös suomalaisten sähkönkäyttäjien ansiota. Fingridin alustavien mittausten mukaan marraskuun sähköä kulutettiin Suomessa peräti yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Tässä yritysten energiatalkoilla on ollut valtava merkitys.
Mitä sähkön hintaan tulee, niin keväällä leudontuvat säät tuovat omalta osaltaan sähkön spot-hintaa alaspäin. Vaikka vuonna 2023 ei ehkä päästä aivan viime vuosien tasolle, ennusteiden mukaan keskimääräinen sähkön hinta putoaa kolmannella kvartaalilla takaisin noin seitsemään senttiin.
Suomesta energiaomavarainen ehkä jo tänä vuonna
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan Suomesta on tulossa energiaomavarainen mahdollisesti jo vuonna 2023.
Omavaraisuus tarkoittaisi sitä, että Suomi tuottaisi vuositasolla sähköä saman verran kuin me sitä täällä kulutamme. Se ei kuitenkaan suojaa täysin Euroopan sähkömarkkinoiden tilanteilta, koska olemme kytkettyinä muiden Pohjoismaiden lisäksi myös Keski-Euroopan sähköverkkoon.
– Samalla kun hoidamme vallitsevaa kriisitilannetta, katsomme myös päättäväisesti tulevaisuuteen. Investointiohjelmamme kantaverkon vahvistamiseksi on jatkunut suunnitelmien mukaisesti, ja olemme pystyneet viemään eteenpäin vaativia voimajohto- ja sähköasemahankkeita aikataulussa sekä budjetissa, Ruusunen kirjoittaa Fingrid-lehdessä (3.11.2022).
Hankkeilla Ruusunen viittaa muun muassa syyskuun 2022 lopulla valmistuneeseen Metsälinjaan sekä niin kutsutun Järvilinjan vahvistamiseen. Syyskuussa valmistunut Metsälinja on yksi Fingridin neljästä 400 kilovoltin pääsiirtolinjasta. Se kulkee aina Petäjävedeltä Ouluun asti ja on peräti 305 kilometriä pitkä.
– Sähköistyvä Suomi tarvitsee vahvan kantaverkon, Ruuskanen toteaa kirjoituksessaan.
Mikä on Olkiluoto 3:n tilanne?
Suomen sähköomavaraisuudessa suurta osaa näyttelee myös kankean alun saanut Olkiluoto 3. Vaikka sen koekäyttö keskeytyi lokakuussa syöttövesipumppujen vaurioiden vuoksi ja sen valmistuminen on viivästynyt, se on tuottanut jo mukavasti sähköä Suomen kantaverkkoon.
Nyt Olkiluoto 3 -laitosyksikkö tuottaa taas sähköä. Se on maailman kolmanneksi tehokkain ydinvoimayksikkö, joka tulee tuottamaan jopa 30 prosenttia Suomen energiasta. Tammikuun lopulla TVO (Tulevaisuuden voima) tiedotti , että Olkiluoto 3:n säännöllisen sähkötuotannon on tarkoitus alkaa 14. maaliskuuta.
Tuulivoimasta puskuvoimaa energiantuotantoon
Suomeen on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu hurjasti lisää tuulivoimaloita. Maamme tuulivoimakapasiteetti on jopa 16-kertaistunut vuosikymmenessä ja lisää rakennetaan. Tuulivoimallakin on oma osansa Suomen omavaraistumisessa.
Tällä hetkellä tuulivoima kattaa Suomen sähköntuotannosta noin 10 prosenttia. Ensi vuonna sen ennustetaan tuottavan jo neljänneksen maamme energiasta. Lokakuussa vihittiin käyttöön Piiparinmäen tuulipuisto Kajaanin ja Pyhännän rajalla, ja se on tällä hetkellä Suomen suurin tuotannossa oleva tuulipuisto.
Piiparinmäessä on 41 tuulivoimalaa, jotka tuottavat vuodessa keskimäärin 700 gigawattituntia (GWh) sähköä. Se on noin prosentti Suomen koko sähköntuotannosta.
Energiakriisin hopeareunus
Suomessa tehdään jatkuvasti töitä sähköntuotannon kehittämiseksi, kantaverkkojen tukemiseksi ja ilmastoystävällisemmän energian puolesta. Suomalaisilla yrityksillä on tulevaisuudessakin oma vastuunsa energiankulutuksessa.
Vaikka tämä energiakriisi on sananmukaisesti ollut kriisi, on se saanut nopeutettua omavaraisuuskeskustelua. Lisäksi se on saanut sähkönkäyttäjät miettimään omaa sähkönkulutustaan ja vähentämään niin kutsuttua hukkakulutusta. Sekin on ilmaston kannalta tärkeä editysaskel.
Mietitkö, mikä olisi yrityksellesi sopivin sähkösopimus?
Vertaile Fortumin yrityssähkösopimuksia täällä
Oletko jo kokeillut yritysapuria sähkösopimuksen valintaan?