Tuhkanjalostuksesta potkua ilmastotavoitteiden saavuttamiseen

Materiaalien kierrättäminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta maailmassa tulee aina olemaan myös materiaaleja, joita ei ole mahdollista kierrättää tehokkaasti. Tämä jäte on myös käsiteltävä, ja sen muuntaminen energiaksi onkin tärkeä osa nykyistä jätehuoltojärjestelmää niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Jätteenpolttoa kehitetään jatkuvasti ympäristön kannalta paremmaksi. Westenergyn ja Fortumin kumppanuus tuhkankäsittelyn tiimoilta on tästä mainio esimerkki.

”Westenergy jalostaa jätteestä sähköä, lämpöä ja uusiomateriaaleja. Kun jäte hyödynnetään energiaksi, se ei kokonaan häviä, vaan jäljelle jää tuhkaa ja muita palamattomia materiaaleja, jotka pitää käsitellä vastuullisella tavalla,” sanoo Westenergyn Head of Business Intelligence Juha Ripatti. ”Fortum on ollut tässä hieno kumppani. Meillä on Vaasan alueella Mustasaaressa Westenergyn jäte-energialaitos, jonka tuhkat Fortum on käsitellyt jo vuodesta 2012.”

Tuhkat, joita ei voida hyötykäyttää, on aiemmin sidottu sementtiin ja kaatopaikattu, jotta niiden sisältämät epäpuhtaudet eivät liukene ympäristöön. Tämä niin kutsuttu sementtistabilointi on ollut toimiva ratkaisu haastavan tuotteen loppusijoitukseen, mutta sen hiilidioksidipäästöt ja kaatopaikattavan jätteen määrät ovat verrattain suuret. Lisäksi tällä menetelmällä tuhkan sisältämä suola ja siihen sitoutuneet aineet päätyvät kaatopaikalle, eikä niitä ole mahdollista saada talteen jatkohyödynnettäväksi.

Uusi tuhkanjalostusmenetelmä pienentää merkittävästi hiilijalanjälkeä

”Westenergyn tavoitteena on hiilineutraali energiantuotanto 2020-luvun loppuun mennessä ja siirtyminen hiilinegatiiviseen tuotantoon seuraavan vuosikymmenen alussa. Haluamme tarjota palvelua, jossa asiakas voi kaupan päällisiksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ja sitoa hiiltä,” Ripatti toteaa. ”Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että arvioimme myös kumppaneidemme valinnassa ilmasto- ja ympäristökysymyksiä. Fortumin uusi tuhkanjalostusmenetelmä täyttää näihin liittyvät kriteerimme ja voi näin auttaa meitä saavuttamaan ilmastotavoitteemme.”

”Käsittelemme Westenergyn tuhkat tuhkajalostamollamme Porissa siten, että tuhkasta poistetaan suola, ja raskasmetallit sidotaan tuhkaan. Tämän jälkeen tuhkat voidaan loppusijoittaa ilman sementtiä. Suola johdetaan puhdistetun ja analysoidun poistoveden mukana merelle, mutta tavoitteenamme on saada myös suola kiertoon tulevaisuudessa ja teemme suolan hyödyntämisen osalta koko ajan töitä,” selventää Fortumin tuhka- ja kuonaliiketoiminnan kaupallinen johtaja Matti Vaajamo. ”Menetelmä vähentää päästöjä huomattavasti, muun muassa sementin pois jäämisen myötä. Yhdessä Westenergyn kanssa tekemämme hiilijalanjälkilaskenta osoittaa, että tuhkan jalostuksen hiilidioksidipäästöt ovat jopa 84 prosenttia pienemmät verrattuna sementtistabilointiin.”

”Jatkossa pohdimme ja selvitämme sitäkin, mitä muuta jäljelle jäävälle tuhkalle voisi jalostuksen jälkeen tehdä kuin kaatopaikata,” Ripatti toteaa. ”Lisäksi selvityksen tulokset auttavat meitä saavuttamaan logistiikkaan liittyviä tavoitteitamme. Toiveemme on, että logistiikkaamme tapahtuisi päästöttömin polttoainein ja käyttövoimin.”

Pitkäjänteisestä yhteistyöstä hyötyä kaikille

Fortumin ja Westenergyn yhteistyö on ollut malliesimerkki siitä, miten vahvat kumppanuudet edistävät ilmasto- ja kiertotaloustyötä.

”Fortumille kumppanuuksien rakentaminen on yksi strategiamme prioriteeteista, ja on ollut hienoa päästä toteuttamaan tätä Westenergyn kanssa,” kertoo Fortumin tuhkien kierrätyksen tuotepäällikkö Eeva Saarinen. ”Pitkäaikainen kumppanuutemme mahdollistaa sen, että tunnemme toistemme vahvuudet ja tarpeet ja voimme keskustella niiden kehittämisestä avoimesti ja rakentavasti. Meille on tärkeää, että ratkaisumme aidosti auttavat asiakkaitamme pääsemään ilmasto- ja ympäristötavoitteisiinsa.”

”Arvostamme suuresti pitkäjänteistä yhteistyötämme Fortumin kanssa,” toteaa Ripatti. ”Olemme kaikki oppineet uutta ja voineet yhdessä visioida mahdollisuuksia pidemmälle. Kyseessä on todellakin kumppanuus.”