Vuoksen vesistö

Meillä on Vuoksen vesistössä kaksi vesivoimalaitosta, Imatra ja Tainionkoski. Tältä sivulta löydät myös tietoa Vuoksen vesistön vesitilanteesta.

Imatrankoski

Imatran vesivoimalaitos

Vuonna 1929 valmistunut Imatran vesivoimalaitos sijaitsee Imatran kaupungin keskustassa. Voimalaitos on Suomen suurin. Sen teho on 192 MW ja putouskorkeus 24 metriä. Yksi Kaplan- ja kuusi Francis-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 50 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Tainionkosken vesivoimalaitos

Vuonna 1949 valmistunut Tainionkosken vesivoimalaitos sijaitsee Imatralla. Voimalaitoksen teho on 65 MW ja putouskorkeus 7,8 metriä. Neljä Kaplan turbiinia, joista kolme on pystymallisia ja yksi Bulb eli vaakakone. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 15 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Saimaan juoksutukset

Saimaan juoksutukset määräytyvät Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön perusteella. Vuoksi on rajavesistö, joten juoksutussäännöstä päättävät Suomen ja Venäjän valtiot. Sääntöä koskeva sopimus tuli voimaan vuonna 1991.

Saimaan juoksutuksista vastaa käytännössä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Se antaa viikoittaiset juoksutuslukemat Fortumin Tainionkosken voimalaitokselle. Normaalitilanteessa ELYn juoksutusohjeet perustuvat Vuoksen luonnonmukaiseen virtaamaan, joka määrittyy suoraan Saimaan pinnankorkeuden mukaan. Siitä poiketaan vain tulvan tai kuivuuden uhatessa, eli ehkäistään ja lievennetään Saimaan tulvahuippuja ja matalia vedenkorkeuksia. Juoksutussääntö ei mahdollista vesistön jatkuvaa säännöstelyä.

Juoksutukset norpan pesintäaikaan

Juoksutussääntö auttaa kuuttien selviämistä pesissään kevätaikaan. Yli 20 cm pinnan lasku lisää pesäsortumien riskiä. Fortumilla on oikeus pieneen ±5 cm poikkeamaan luonnontilaisesta pinnankorkeudesta, kun Saimaan pinnankorkeus on ± 40 cm pitkän ajan keskiarvokorkeudesta. Sääntöä on käytetty tilanteissa, joissa on ollut riski veden noususta norpan pesään.

Vesitilanne 24.04.2019

Saimaan vedenkorkeus lähtemässä nousuun

Vuoksen vesistöalueen sademäärä oli maaliskuussa 47 millimetriä, joka on 31 prosenttia ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Huhtikuun puoleen väliin mennessä sadetta on kertynyt 20 millimetriä, kun huhtikuussa sataa keskimäärin 33 millimetriä. Vuoksen vesistöalueen lumen vesiarvo oli maaliskuun lopussa hieman keskimääräistä suurempi. Tulovirtaamat vesistöön ovat maaliskuun aikana nousseet keskimääräiselle tasolle ollen maaliskuussa 529 m3/s. Helmikuussa tulovirtaama oli 450 m3/s, joka on noin 17 % ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa pienempi.
Saimaan vedenkorkeus on 15.4. mittauksessa NN+ 75,59 metriä, joka vastaa ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa. Vedenkorkeus on kääntynyt lähialueen valunnan kasvun myötä hitaaseen nousuun. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan kesäkuun loppupuolelle saakka, jolloin vedenkorkeus on kevään sateista riippuen 20-60 senttimetriä nykyistä korkeammalla. Saimaan juoksutus on huhti-toukokuussa 520-620 m3/s.
Pielisen tämän hetken vedenkorkeus NN+ 93,13 m on seitsemän senttimetriä ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän huhtikuun lopulla lumen sulannan myötä voimakkaampaan nousuun.
Kallaveden vedenkorkeus on NN+ 81,60 m, ollen nyt 19 senttimetriä keskimääräistä alempana. Vedenkorkeus on nousussa, mutta kevättulvan ennustetaan jäävän selvästi viime vuotista pienemmäksi.

Lue lisää vedenkorkeuksista ja vesitilanne-ennusteista:

ELY-keskus: Vesistöjen vedenkorkeudet

SYKE: Vuoksen vesistön vesitilanne-ennusteet