Vuoksen vesistö

Meillä on Vuoksen vesistössä kaksi vesivoimalaitosta, Imatra ja Tainionkoski. Tältä sivulta löydät myös tietoa Vuoksen vesistön vesitilanteesta.

Imatrankoski

Imatran vesivoimalaitos

Vuonna 1929 valmistunut Imatran vesivoimalaitos sijaitsee Imatran kaupungin keskustassa. Voimalaitos on Suomen suurin. Sen teho on 192 MW ja putouskorkeus 24 metriä. Yksi Kaplan- ja kuusi Francis-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 50 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Tainionkosken vesivoimalaitos

Vuonna 1949 valmistunut Tainionkosken vesivoimalaitos sijaitsee Imatralla. Voimalaitoksen teho on 65 MW ja putouskorkeus 7,8 metriä. Neljä Kaplan turbiinia, joista kolme on pystymallisia ja yksi Bulb eli vaakakone. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 15 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Saimaan juoksutukset

Saimaan juoksutukset määräytyvät Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön perusteella. Vuoksi on rajavesistö, joten juoksutussäännöstä päättävät Suomen ja Venäjän valtiot. Sääntöä koskeva sopimus tuli voimaan vuonna 1991.

Saimaan juoksutuksista vastaa käytännössä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Se antaa viikoittaiset juoksutuslukemat Fortumin Tainionkosken voimalaitokselle. Normaalitilanteessa ELYn juoksutusohjeet perustuvat Vuoksen luonnonmukaiseen virtaamaan, joka määrittyy suoraan Saimaan pinnankorkeuden mukaan. Siitä poiketaan vain tulvan tai kuivuuden uhatessa, eli ehkäistään ja lievennetään Saimaan tulvahuippuja ja matalia vedenkorkeuksia. Juoksutussääntö ei mahdollista vesistön jatkuvaa säännöstelyä.

Juoksutukset norpan pesintäaikaan

Juoksutussääntö auttaa kuuttien selviämistä pesissään kevätaikaan. Yli 20 cm pinnan lasku lisää pesäsortumien riskiä. Fortumilla on oikeus pieneen ±5 cm poikkeamaan luonnontilaisesta pinnankorkeudesta, kun Saimaan pinnankorkeus on ± 40 cm pitkän ajan keskiarvokorkeudesta. Sääntöä on käytetty tilanteissa, joissa on ollut riski veden noususta norpan pesään.

Vesitilanne 15.12.2019

Saimaan valuma-alueen tulovirtaamat keskimääräisellä tasolla 

Vuoksen vesistöalueen sademäärät ovat loka-joulukuussa olleet keskimääräistä suuremmat. Sademäärä lokakuussa oli 94 mm, mikä on 54 prosenttia keskimääräistä sademäärää suurempi. Sademäärä marraskuussa puolestaan oli 75 mm, mikä on 29 prosenttia keskimääräistä suurempi. Joulukuun ensimmäisellä puoliskolla sademäärä oli 38 mm, koko joulukuun sadannan pitkäaikaisen keskiarvon ollessa 51 mm. Vesistöalueen pohjoisimmassa osassa sateet ovat tulleet enimmäkseen lumena ja lumen vesiarvo on keskimääräistä suurempi.

Kuivan kesän ja syksyn seurauksena Saimaan valuma-alueen tulovirtaamat ovat olleet koko syksyn ajan keskimääräistä pienemmät. Loka-marraskuun sateet ovat nostaneet marras-joulukuun tulovirtaamat keskimääräiselle tasolle.  

Saimaan vedenkorkeus NN+ 75,47 metriä on 32 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Vedenkorkeus on lauhan ja sateisen sään myötä kääntynyt nousuun ja ennusteen mukaan se nousee 15-35 cm tammikuun loppuun mennessä. Saimaan juoksutus on joulu- ja tammikuussa 510-550 m3/s.

Pielisen tämän hetken vedenkorkeus NN+ 93,42 m on myös nousussa ja enää 15 senttimetriä ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vuoden vaihteessa ajankohdan keskitasolle ja pysyvän lopputalven ajan hieman sitä korkeammalla.

Kallaveden vedenkorkeus on NN+ 81,77 m, ollen nyt 19 senttimetriä keskimääräistä ylempänä ja sen ennustetaan joulukuussa nousevan  vielä 5-10 cm korkeammalle.

Lue lisää vedenkorkeuksista ja vesitilanne-ennusteista:

ELY-keskus: Vesistöjen vedenkorkeudet

SYKE: Vuoksen vesistön vesitilanne-ennusteet