Vuoksen vesistö

Meillä on Vuoksen vesistössä kaksi vesivoimalaitosta, Imatra ja Tainionkoski. Tältä sivulta löydät myös tietoa Vuoksen vesistön vesitilanteesta.

Imatrankoski

Imatran vesivoimalaitos

Vuonna 1929 valmistunut Imatran vesivoimalaitos sijaitsee Imatran kaupungin keskustassa. Voimalaitos on Suomen suurin. Sen teho on 192 MW ja putouskorkeus 24 metriä. Yksi Kaplan- ja kuusi Francis-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 50 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Tainionkosken vesivoimalaitos

Vuonna 1949 valmistunut Tainionkosken vesivoimalaitos sijaitsee Imatralla. Voimalaitoksen teho on 65 MW ja putouskorkeus 7,8 metriä. Neljä Kaplan turbiinia, joista kolme on pystymallisia ja yksi Bulb eli vaakakone. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 15 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Saimaan juoksutukset

Saimaan juoksutukset määräytyvät Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön perusteella. Vuoksi on rajavesistö, joten juoksutussäännöstä päättävät Suomen ja Venäjän valtiot. Sääntöä koskeva sopimus tuli voimaan vuonna 1991.

Saimaan juoksutuksista vastaa käytännössä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Se antaa viikoittaiset juoksutuslukemat Fortumin Tainionkosken voimalaitokselle. Normaalitilanteessa ELYn juoksutusohjeet perustuvat Vuoksen luonnonmukaiseen virtaamaan, joka määrittyy suoraan Saimaan pinnankorkeuden mukaan. Siitä poiketaan vain tulvan tai kuivuuden uhatessa, eli ehkäistään ja lievennetään Saimaan tulvahuippuja ja matalia vedenkorkeuksia. Juoksutussääntö ei mahdollista vesistön jatkuvaa säännöstelyä.

Juoksutukset norpan pesintäaikaan

Juoksutussääntö auttaa kuuttien selviämistä pesissään kevätaikaan. Yli 20 cm pinnan lasku lisää pesäsortumien riskiä. Fortumilla on oikeus pieneen ±5 cm poikkeamaan luonnontilaisesta pinnankorkeudesta, kun Saimaan pinnankorkeus on ± 40 cm pitkän ajan keskiarvokorkeudesta. Sääntöä on käytetty tilanteissa, joissa on ollut riski veden noususta norpan pesään.

Vesitilanne 15.06.2019

Saimaan vedenkorkeus nousuun

Vuoksen vesistöalueen sademäärät huhti-kesäkuussa ovat olleet vaihtelevat. Sademäärä huhtikuussa oli 20 mm, mikä on 61 prosenttia keskimääräisestä sademäärästä. Sademäärä toukokuussa puolestaan oli 80 mm, mikä on yli kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Kesäkuun ensimmäisellä puoliskolla sademäärä oli 16 mm, koko kesäkuun sadannan pitkäaikaisen keskiarvon ollessa 67 mm.
Saimaan huhtikuun tulovirtaama on ollut 790 m3/s, joka on 12 % keskimääräistä tulovirtaamaa suurempi. Toukokuun tulovirtaama oli 1090 m3/s, joka on 26 % ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Kesäkuun 15. päivään mennessä kuun tulovirtaama on ollut 862 m3/s.
Saimaan vedenkorkeus NN+ 76,05 metriä on 19 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Vedenkorkeus jatkaa hidasta nousuaan kesäkuun ajan. Nousun ennustetaan kuitenkin tasaantuvan kesäkuun loppua lähestyttäessä, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa heinäkuun loppuun mennessä. Saimaan juoksutus on kesäkuussa 630-650 m3/s.
Pielisen tämän hetken vedenkorkeus NN+ 94,12 m on 11 senttimetriä ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeuden nousu on kuitenkin tasaantunut ja sen en-nustetaan kääntyvän hiljalleen laskuun ja lähestyvän kesäkuun lopussa ajankohdan keskitasoa.
Kallaveden vedenkorkeus on NN+ 81,90 m, ollen nyt kolme senttimetriä keskimääräistä alempana ja kesäkuulle tyypillisesti laskussa. Ennusteen mukaan laskua kertyy enintään 20 senttimetriä.

Lue lisää vedenkorkeuksista ja vesitilanne-ennusteista:

ELY-keskus: Vesistöjen vedenkorkeudet

SYKE: Vuoksen vesistön vesitilanne-ennusteet