Oulujoen vesistö

Meillä on Oulujoen vesistössä yksitoista vesivoimalaitosta, jotka ovat nimeltään Aittokoski, Ala-Utos, Jylhämä, Leppikoski, Montta, Nuojua, Pyhäkoski, Pälli, Seitenoikea, Utanen ja Ämmä. Tältä sivulta löydät tietoa Oulujoen vesistön vesitilanteesta, voimalaitoksistamme ja niiden toiminnasta.

Oulujoen vesistö, Montan vesivoimalaitos

Oulujoen vesistöalueen vesitilanne 13.06.2019

Oulujoen vesistön säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousseet kesäkauden virkistyskäytön tavoitetasoille

Oulujoen vesistöalueella talven lumen vesiarvo 163 millimetriä oli suurimmillaan huhtikuun alussa. Tämä on hieman pitkänajan keskiarvon yläpuolella. Lumen vesiarvot olivat keskitalven keskimääräistä matalampia, mutta maaliskuun keskimääräistä suurempien sademäärien myötä lumen vesiarvo nousi tavanomaiselle tasolle. Kevättulva toteutui keskimääräisenä. Tavanomaista sateisemman maaliskuun jälkeen huhtikuu oli erittäin kuiva. Huhtikuun sademäärä oli vain 10 millimetriä, mikä on vain noin 30 % ajankohdan keskimääräisestä sademäärästä. Toukokuun sademäärä 74 millimetriä oli vastaavasti 82 % ajankohdan keskimääräistä sademäärää suurempi. 
Oulujoen vesistöalueen säännöstellyt järvet ovat saavuttaneet kesäkauden virkistyskäytön tavoitetasot. Tavoitetasot saavutettiin tänä kesänä hyvissä ajoin johtuen toukokuun tavanomaista suuremmista sademääristä.
Oulujoen vesistön merkittävimmille säännöstellyille järville on määritetty säännöstelyrajoja tiukempia pinnankorkeustavoitteita. Nämä ympäristölliset ja virkistyskäytön suositustasot eivät ole ehdottomia rajoja. Ne kuitenkin ohjaavat säännöstelyn suunnittelua siten, että kesän vedenkorkeudet pyritään saamaan ympäristön ja virkistyskäytön kannalta suotuisille tasoille.

Järvikohtainen tilanne ja ennuste

Oulujärven kesäkauden tavoitetaso on  NN+ 122,50 metriä. Vedenkorkeus on tänään NN+ 122,56 metriä, joka on kaksi senttimetriä matalammalla kuin kymmenen edellisen vuoden keskiarvo.
Oulujärven vedenkorkeudelle asetettu kesäkauden yläsuositus on NN+ 123,00 metriä. Tämä ELY-keskusten kanssa sopimuksella vahvistettu suositus perustuu selvityksiin, jotka tehtiin elokuun 2012 tulvan seurauksena. Yläsuositus ei takaa, ettei vedenkorkeus koskaan nousisi sen yläpuolelle, mutta sen ansiosta korkeat vedenkorkeudet ovat harvinaisempia ja kestävät lyhyemmän aikaa. Yläsuositusrajan avulla parannetaan tulvasuojelua Oulujärvellä ja pienennetään Oulujoen suuria juoksutuksia sateisina kesinä.
Hyrynsalmen reitillä Kiantajärven tämän hetken vedenkorkeus NN+ 198,94 metriä on 22 senttimetriä kymmenen edellisen vuoden keskiarvoa korkeammalla, ja 44 senttimetriä alasuositusrajan yläpuolella. Vuokkijärven vedenkorkeus on tällä hetkellä NN+ 188,73 metriä ja se on 13 senttimetriä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä veden korkeutta korkeammalla ja 23 senttimetriä alasuositusrajan yläpuolella. Ennusteen mukaan Kiantajärvi ja Vuokkijärvi tulevat pysymään kesän tavoitetasossa virkistyskäyttökauden ajan.
Sotkamon reitin säännöstellyt järvet saavuttivat kesän suositustasot toukokuun loppuun mennessä. Ontojärven vedenkorkeus NN+ 158,95 metriä on 14 senttimetriä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä vedenkorkeutta korkeampi. Kiimasjärven tämän hetken vedenkorkeus NN+ 137,64 metriä on kaksi senttimetriä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä vedenkorkeutta matalampi. Nuasjärven vedenkorkeus on NN+ 137,55 metriä, mikä on 15 senttimetriä yli alasuositusrajan ja yhden senttimetrin yli ajankohdan kymmenen edellisen vuoden keskiarvon.

Montan voimalaitoksen 2. koneiston peruskorjaus

Oulujoen vesistön voimalaitosten peruskorjaustyöt jatkuvat Montan voimalaitoksella. Peruskorjauksessa vuodesta 1956 asti käytössä olleen 2. koneiston turbiini, generaattori, säätöhydrauliikka sekä sähkö- ja automaatiolaitteet uusitaan. Samalla uusitaan myös laitoksen automaatiojärjestelmä, sekä 400V sähköjärjestelmän päälaitteita. Peruskorjauksen myötä Montan voimalaitoksen tuotantoteho nousee arviolta 50 megawattiin,  ja koneiston hyötysuhde paranee. Samalla öljypäästöjen ja tulipalojen riski pienenee sekä työturvallisuus ja käyttövarmuus paranevat. Laitoksen 1- ja 3-koneistot on vastaavasti peruskunnostettu vuosina 2010-2011. Nyt tehtävän modernisoinnin ansiosta laitoksesta saadaan noin 3,6GWh lisää CO2-päästötöntä energiaa vuodessa, mikä vastaa lähes 200 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Montan 2. koneiston peruskorjaus aloitettiin toukokuussa 2019 ja seisokin arvioidaan kestävän syyskuun loppupuolelle saakka. Peruskorjauksella ei ole vaikutuksia Oulujoen virtaamiin.

Ämmän voimalaitoksen koneiston huoltotyöt

Ämmän voimalaitoksella on suunnitteilla koneiston määräaikaistarkastuksen ja huoltotöiden takia seisokki, joka vaikuttaa juoksutuksiin Ämmästä ja Niippaan padolta syyskuun alusta lokakuun puoleen väliin. Vesitilanteesta riippuen seisokki voi vaikuttaa myös Kiantajärven ja Vuokkijärven vedenpintoihin. Syyskuun alkupuolella Kiantajärven vedenpinta voi seisokin takia olla jonkin verran tavanomaista alempana, Vuokkijärven pinta taas hiukan tavanomaista ylempänä. Lokakuussa Kiantajärven vedenpinta voi olla jonkin verran tavanomaista ylempänä ja Vuokkijärven vedenpinta tavanomaista alempana.

 

Vedenkorkeudet 13.06.2019

Katso taulukosta Oulujoen vesistön säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet.

Järvi Pinnankorkeus Muutos edellisestä päivästä Säännöstelyn yläraja Pinnan ja ylärajan erotus Pinnan 10 vuoden keskiarvo Pinnan ja keskiarvon erotus
Oulujärvi 122,56 0,01 123,05 -0,49 122,58 -0,02
Kiantajärvi 198,94 0,01 199,50 -0,56 198,72 0,22
Vuokkijärvi 188,73 0,01 189,50 -0,77 188,60 0,13
Ontojärvi 158,95 -0,01 159,32 -0,37 158,81 0,14
Kiimasjärvi 137,64 0,01 138,32 -0,68 137,66 -0,02
Nuasjärvi 137,55 0,01 137,94 -0,39 137,54

0,01

 

Kavio Oulujärven pinnankorkeudesta kesällä 2019

CS12

Ilmoita vahingosta, jonka epäilet aiheutuneen Oulujoen vesistön säännöstelystä.

Voimalaitokset Oulujoen vesistössä

Aittokosken vesivoimalaitos

Vuonna 1960 valmistunut Aittokosken vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Suomussalmella.

​Aittokosken vesivoimalaitoksen teho on 45 MW ja putouskorkeus on 30 metriä. Yksi Kaplan-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 6000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Aittokosken vesivoimalaitos

Ala-Utoksen vesivoimalaitos

Vuonna 1957 valmistunut Ala-Utoksen vesivoimalaitos sijaitsee Utajärvellä.

Ala-Utoksen vesivoimalaitos on Oulujoen vesistön pienin ja hyödyntää kahden vesikanavan välistä korkeuseroa. Voimalaitoksen teho on 0,5 MW ja putouskorkeus on noin 6 metriä. Yksi Francis-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 70 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Ala-Utoksen vesivoimalaitos

Jylhämän vesivoimalaitos

Vuonna 1952 valmistunut Jylhämän vesivoimalaitos sijaitsee Vaalassa.

Jylhämä on Oulujärven alapuolisista vesivoimalaitoksista ensimmäinen, joka säätelee Oulujärven vedenpinnan korkeutta. Voimalaitoksen teho on 55 MW ja putouskorkeus on 11–14 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 10 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Jylhämän vesivoimalaitos

Leppikosken vesivoimalaitos

Vuonna 1963 valmistunut Leppikosken vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Paltamossa.

Leppikosken vesivoimalaitoksen teho on 25 MW ja putouskorkeus on 11,1–13,3 metriä. Kaksi Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 4 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Leppikosken vesivoimalaitos

Montan vesivoimalaitos

Vuonna 1957 valmistunut Montan vesivoimalaitos sijaitsee Muhoksella.

Montan vesivoimalaitos on mereltä jokea noustaessa toinen voimalaitos Oulun Energian Merikosken voimalaitoksen jälkeen. Montan vesivoimalaitoksemme teho on 47 MW ja putouskorkeus 12,2 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 9000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Montan vesivoimalaitos

Nuojuan vesivoimalaitos

Vuonna 1955 valmistunut Nuojuan vesivoimalaitos sijaitsee Vaalassa.

Nuojuan vesivoimalaitoksen teho on 85 MW ja putouskorkeus on 22 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 18 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Nuojuan vesivoimalaitos

Pyhäkosken vesivoimalaitos

Vuonna 1951 valmistunut Pyhäkosken voimalaitos sijaitsee Muhoksella ja on Oulujoen kolmas voimalaitos jokea ylöspäin noustaessa.

Pyhäkosken vesivoimalaitoksen teho on 147 MW ja pudotuskorkeus 32,4 metriä. Pyhäkosken voimalaitoksemme on Oulujoen vesistön suurin vesivoimalaitos. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää lähes 30 000 sähkölämmitetyn talouden vuosikulutukseen.

Pyhäkosken vesivoimalaitos

Pällin vesivoimalaitos

Vuonna 1954 valmistunut Pällin vesivoimalaitos sijaitsee Muhoksella.

Pällin vesivoimalaitos on Oulujoen neljäs vesivoimalaitos. Sen teho on 51 MW ja putouskorkeus on noin 14 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 12 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Pällin vesivoimalaitos

Seitenoikean vesivoimalaitos

Vuonna 1961 valmistunut Seitenoikean vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Ristijärvellä.

Seitenoikean vesivoimalaitoksen teho on 38 MW ja putouskorkeus on 15,6 metriä. Yksi Kaplan-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 7 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Seitenoikean vesivoimalaitos

Utasen vesivoimalaitos

Vuonna 1957 valmistunut Utasen vesivoimalaitos sijaitsee Utajärvellä.

Utasen vesivoimalaitoksen teho on 58 MW ja putouskorkeus on 15,7 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 13 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Utasen vesivoimalaitos

Ämmän vesivoimalaitos

Vuonna 1959 valmistunut Ämmän vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Suomussalmella.

Ämmän vesivoimalaitoksen teho on 16 MW ja putouskorkeus on 10–13 metriä. Yksi Kaplan-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 2 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Ämmän vesivoimalaitos

CS12

Ilmoita vahingosta, jonka epäilet aiheutuneen Oulujoen vesistön säännöstelystä.