Oulujoen vesistö

Meillä on Oulujoen vesistössä yksitoista vesivoimalaitosta, jotka ovat nimeltään Aittokoski, Ala-Utos, Jylhämä, Leppikoski, Montta, Nuojua, Pyhäkoski, Pälli, Seitenoikea, Utanen ja Ämmä. Tältä sivulta löydät tietoa Oulujoen vesistön vesitilanteesta, voimalaitoksistamme ja niiden toiminnasta.

Oulujoen vesistö, Montan vesivoimalaitos

Oulujoen vesistöalueen vesitilanne 16.10.2018

Oulujoen vesistöalueella kulunut helteinen ja vähäsateinen kesä on pikku hiljaa vaihtunut hieman keskimääräistä sateisempaan syksyyn. Elokuun sademäärät olivat lähellä tavanomaisia, syyskuun sademäärien ollessa jo hieman tavanomaisia suuremmat. Lokakuun alkupuolella sademäärät ovat olleet hieman tavanomaista suuremmat. Kuivan kesän jäljiltä pohja- ja maavesivarastot ovat Oulujoen vesistöalueella edelleen keskimääräisen tason alapuolella. Tästä johtuen osa satavasta vedestä imeytyy maahan ja tulovirtaamat ovat edelleen pysyneet tavanomaista pienempinä.
Veden pinnankorkeudet Oulujoen vesistöalueen säännöstellyillä järvillä ovat olleet pääsääntöisesti koko kesän ja syksyn ajan kymmenen edellisen vuoden keskiarvoa matalammalla tasolla. Tämän hetkiset vedenpinnankorkeudet ovat edelleen keskiarvon alapuolella Suomussalmen Kiantajärveä lukuunottamatta.
Hyrynsalmen reitillä Kiantajärven tämän hetken vedenkorkeus NN+ 198,77 metriä on 20 senttimetriä kymmenen edellisen vuoden keskiarvoa korkeammalla. Vuokkijärven vedenkorkeus on tällä hetkellä NN+ 188,41 metriä ja se on seitsemän senttimetriä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä veden korkeutta matalammalla.
Oulujärven tämän hetken vedenkorkeus on  NN+ 122,29 metriä, joka on 19 senttimetriä matalammalla kuin kymmenen edellisen vuoden keskiarvo.
Sotkamon reitillä Ontojärven vedenkorkeus NN+ 158,78 metriä on kuusi senttimetriä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä vedenkorkeutta matalampi. Kiimasjärven tämän hetken vedenkorkeus NN+ 137,39 metriä on viisi senttimetriä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä vedenkorkeutta matalampi. Nuasjärven vedenkorkeus on NN+ 137,35 metriä, mikä on yhden senttimetrin alle ajankohdan kymmenen edellisen vuoden keskiarvon.

 

Vedenkorkeudet 16.10.2018

Katso taulukosta Oulujoen vesistön säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet.

Järvi Pinnankorkeus Muutos edellisestä päivästä Säännöstelyn yläraja Pinnan ja ylärajan erotus Pinnan 10 vuoden keskiarvo Pinnan ja keskiarvon erotus
Oulujärvi 122,298 -0,01 123,00 -0,71 122,48 -0,19
Kiantajärvi 198,77 0,03 199,43 -0,66 198,57 0,20
Vuokkijärvi 188,41 -0,01 189,30 -0,89 188,48 -0,07
Ontojärvi 158,78 -0,03 159,14 -0,36 158,84 -0,06
Kiimasjärvi 137,39 0,00 138,06 -0,67 137,44 -0,05
Nuasjärvi 137,35 0,00 137,74 -0,39 137,36

-0,01

 

Oulujärven vesitilannekaavio

CS12

Ilmoita vahingosta, jonka epäilet aiheutuneen Oulujoen vesistön säännöstelystä.

Voimalaitokset Oulujoen vesistössä

Aittokosken vesivoimalaitos

Vuonna 1960 valmistunut Aittokosken vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Suomussalmella.

​Aittokosken vesivoimalaitoksen teho on 45 MW ja putouskorkeus on 30 metriä. Yksi Kaplan-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 6000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Aittokosken vesivoimalaitos

Ala-Utoksen vesivoimalaitos

Vuonna 1957 valmistunut Ala-Utoksen vesivoimalaitos sijaitsee Utajärvellä.

Ala-Utoksen vesivoimalaitos on Oulujoen vesistön pienin ja hyödyntää kahden vesikanavan välistä korkeuseroa. Voimalaitoksen teho on 0,5 MW ja putouskorkeus on noin 6 metriä. Yksi Francis-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 70 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Ala-Utoksen vesivoimalaitos

Jylhämän vesivoimalaitos

Vuonna 1952 valmistunut Jylhämän vesivoimalaitos sijaitsee Vaalassa.

Jylhämä on Oulujärven alapuolisista vesivoimalaitoksista ensimmäinen, joka säätelee Oulujärven vedenpinnan korkeutta. Voimalaitoksen teho on 55 MW ja putouskorkeus on 11–14 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 10 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Jylhämän vesivoimalaitos

Leppikosken vesivoimalaitos

Vuonna 1963 valmistunut Leppikosken vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Paltamossa.

Leppikosken vesivoimalaitoksen teho on 25 MW ja putouskorkeus on 11,1–13,3 metriä. Kaksi Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 4 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Leppikosken vesivoimalaitos

Montan vesivoimalaitos

Vuonna 1957 valmistunut Montan vesivoimalaitos sijaitsee Muhoksella.

Montan vesivoimalaitos on mereltä jokea noustaessa toinen voimalaitos Oulun Energian Merikosken voimalaitoksen jälkeen. Montan vesivoimalaitoksemme teho on 47 MW ja putouskorkeus 12,2 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 9000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Montan vesivoimalaitos

Nuojuan vesivoimalaitos

Vuonna 1955 valmistunut Nuojuan vesivoimalaitos sijaitsee Vaalassa.

Nuojuan vesivoimalaitoksen teho on 85 MW ja putouskorkeus on 22 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 18 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Nuojuan vesivoimalaitos

Pyhäkosken vesivoimalaitos

Vuonna 1951 valmistunut Pyhäkosken voimalaitos sijaitsee Muhoksella ja on Oulujoen kolmas voimalaitos jokea ylöspäin noustaessa.

Pyhäkosken vesivoimalaitoksen teho on 147 MW ja pudotuskorkeus 32,4 metriä. Pyhäkosken voimalaitoksemme on Oulujoen vesistön suurin vesivoimalaitos. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää lähes 30 000 sähkölämmitetyn talouden vuosikulutukseen.

Pyhäkosken vesivoimalaitos

Pällin vesivoimalaitos

Vuonna 1954 valmistunut Pällin vesivoimalaitos sijaitsee Muhoksella.

Pällin vesivoimalaitos on Oulujoen neljäs vesivoimalaitos. Sen teho on 51 MW ja putouskorkeus on noin 14 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 12 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Pällin vesivoimalaitos

Seitenoikean vesivoimalaitos

Vuonna 1961 valmistunut Seitenoikean vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Ristijärvellä.

Seitenoikean vesivoimalaitoksen teho on 38 MW ja putouskorkeus on 15,6 metriä. Yksi Kaplan-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 7 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Seitenoikean vesivoimalaitos

Utasen vesivoimalaitos

Vuonna 1957 valmistunut Utasen vesivoimalaitos sijaitsee Utajärvellä.

Utasen vesivoimalaitoksen teho on 58 MW ja putouskorkeus on 15,7 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 13 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Utasen vesivoimalaitos

Ämmän vesivoimalaitos

Vuonna 1959 valmistunut Ämmän vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Suomussalmella.

Ämmän vesivoimalaitoksen teho on 16 MW ja putouskorkeus on 10–13 metriä. Yksi Kaplan-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 2 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Ämmän vesivoimalaitos

CS12

Ilmoita vahingosta, jonka epäilet aiheutuneen Oulujoen vesistön säännöstelystä.