Oulujoen vesistö

Meillä on Oulujoen vesistössä yksitoista vesivoimalaitosta, jotka ovat nimeltään Aittokoski, Ala-Utos, Jylhämä, Leppikoski, Montta, Nuojua, Pyhäkoski, Pälli, Seitenoikea, Utanen ja Ämmä. Tältä sivulta löydät tietoa Oulujoen vesistön vesitilanteesta, voimalaitoksistamme ja niiden toiminnasta.

Oulujoen vesistö, Montan vesivoimalaitos

Oulujoen alueen vesitilanne 15.6.2020

Oulujoen koko vesistöalueella talven lumen vesiarvo 187 millimetriä oli suurimmillaan huhtikuun puolivälissä. Tämä on 17 prosenttia pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Etenkin Hyrynsalmen reitillä lumen vesiarvo 245 millimetriä oli huhtikuun puolivälissä 40 prosenttia, eli huomattavasti pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla. Etenkin Hyrynsalmen reitille ennustettiin reilusti keskimääräistä suurempaa tulvaa ja sen takia tulvaan varauduttiin laskemalla Kianta- ja Vuokkijärvien pinnankorkeuksia pitkän ajan keskiarvoa matalammalle. Kevättulva toteutui kuitenkin  huomattavasti ennustetta pienempänä. Tämä johtui siitä, että lumen todellinen vesiarvo oli hieman ennustetta pienempi ja toukokuun puolen välin jälkeen on ollut erittäin kuivaa ja lämmintä. Lumen sulaminen alkoi keskimääräistä myöhemmin, mikä myös osaltaan vaikutti siihen, että kesäkuun alussa vedenpinnankorkeudet olivat vielä melko alhaalla.

Sotkamon reitin lumen vesiarvo oli maaliskuun lopussa 188 mm, mikä oli noin 15 prosenttia keskimääräistä suurempi. Kevään sateet lisäsivät lumen vesiarvoa ja ennusteiden perusteella varauduttiin normaalia isompaan kevättulvaan. Myöhäisen kevään ja ennusteita pienempien tulovirtaamien takia Sotkamon reitin järvien pinnankorkeudet olivat toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa keskimääräistä alempana.

Tavanomaista sateisemman alkuvuoden jälkeen maaliskuun sademäärä oli 36 millimetriä, joka oli noin 15 prosenttia keskimääräistä suurempi. Huhtikuun sademäärä 30 millimetriä oli vastaavasti 12 prosenttia keskimääräistä pienempi. Toukokuun sademäärä 28 millimetriä oli vain 69 prosenttia ajankohdan keskimääräisestä sademäärästä.

Kiantajärvi ja Sotkamon reitin säännöstellyt järvet ovat saavuttaneet kesän virkistyskäytön tavoitetasonsa. Oulujärvi saavuttaa tavoitetasonsa juhannuksen jälkeisellä viikolla. Vuokkijärvellä tavoitetaso saavutetaan vasta kesä-heinäkuun vaihteessa. Tämä huolimatta siitä, että Vuokkijärven lähtövirtaama on pidetty lupaehdon sallimassa minimissä toukokuun lopusta lähtien.

Oulujoen vesistön merkittävimmille säännöstellyille järville on määritetty säännöstelyrajojen sisälle pinnankorkeustavoitteet kesäkaudelle. Nämä ympäristölliset ja virkistyskäytön suositustasot eivät ole ehdottomia rajoja. Ne kuitenkin ohjaavat säännöstelyn suunnittelua siten, että kesän vedenkorkeudet pyritään saamaan ympäristön ja virkistyskäytön kannalta suotuisille tasoille.

Järvikohtainen tilanne ja ennuste

Oulujärven kesäkauden tavoitetaso on  NN+ 122,50 metriä. Vedenkorkeus on tänään NN+ 122,45 metriä, joka on 14 senttimetriä matalammalla kuin kymmenen edellisen vuoden keskiarvo.

Oulujärven vedenkorkeudelle asetettu kesäkauden yläsuositus on NN+ 123,00 metriä. Tämä ELY-keskusten kanssa sopimuksella vahvistettu suositus perustuu selvityksiin, jotka tehtiin elokuun 2012 tulvan seurauksena. Yläsuositus ei takaa, ettei vedenkorkeus koskaan nousisi sen yläpuolelle, mutta sen ansiosta korkeat vedenkorkeudet ovat harvinaisempia ja kestävät lyhyemmän aikaa. Yläsuositusrajan avulla parannetaan tulvasuojelua Oulujärvellä ja pienennetään Oulujoen suuria juoksutuksia sateisina kesinä.

Hyrynsalmen reitillä Kiantajärven tämän hetken vedenkorkeus NN+ 198,55 metriä on 17 senttimetriä kymmenen edellisen vuoden keskiarvoa matalammalla ja viisi senttimetriä suositusrajan yläpuolella. Vuokkijärven vedenkorkeus on tällä hetkellä NN+ 188,28 metriä ja se on 33 senttimetriä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä veden korkeutta matalammalla ja 22 senttimetriä alasuositusrajan alapuolella.

Sotkamon reitin säännöstellyt järvet saavuttivat kesän suositustasot kesäkuun alkuun mennessä. Ontojärven vedenkorkeus NN+ 158,79 metriä on neljä senttimetriä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä vedenkorkeutta matalampi. Kiimasjärven tämän hetken vedenkorkeus NN+ 137,64 metriä on kolme senttimetriä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä vedenkorkeutta matalampi. Nuasjärven vedenkorkeus on NN+ 137,60 metriä, mikä on viisi senttimetriä ajankohdan kymmenen edellisen vuoden keskiarvoa korkeammalla.

Vedenkorkeudet 15.6.2020

Katso taulukosta Oulujoen vesistön säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet.

Järvi Pinnankorkeus Muutos edellisestä päivästä Säännöstelyn yläraja Pinnan ja ylärajan erotus Pinnan 10 vuoden keskiarvo Pinnan ja keskiarvon erotus
Oulujärvi 122,45 0,00 123,07 -0,62 122,59 -0,14
Kiantajärvi 198,55 0,02 199,50 -0,95 198,72 -0,17
Vuokkijärvi 188,28 0,02 188,98 -1,22 188,61 -0,33
Ontojärvi 158,79 0,02 159,40 -0,61 158,83 -0,04
Kiimasjärvi 137,64 0,03 138,35 -0,71 137,67 -0,03
Nuasjärvi 137,60 0,04 138,00 -0,40 137,55

0,05

 

Pinnankorkeus-Oulujarvi

 

CS12

Ilmoita vahingosta, jonka epäilet aiheutuneen Oulujoen vesistön säännöstelystä.

Voimalaitokset Oulujoen vesistössä

Aittokosken vesivoimalaitos

Vuonna 1960 valmistunut Aittokosken vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Suomussalmella.

​Aittokosken vesivoimalaitoksen teho on 45 MW ja putouskorkeus on 30 metriä. Yksi Kaplan-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 6000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Aittokosken vesivoimalaitos

Ala-Utoksen vesivoimalaitos

Vuonna 1957 valmistunut Ala-Utoksen vesivoimalaitos sijaitsee Utajärvellä.

Ala-Utoksen vesivoimalaitos on Oulujoen vesistön pienin ja hyödyntää kahden vesikanavan välistä korkeuseroa. Voimalaitoksen teho on 0,5 MW ja putouskorkeus on noin 6 metriä. Yksi Francis-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 70 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Ala-Utoksen vesivoimalaitos

Jylhämän vesivoimalaitos

Vuonna 1952 valmistunut Jylhämän vesivoimalaitos sijaitsee Vaalassa.

Jylhämä on Oulujärven alapuolisista vesivoimalaitoksista ensimmäinen, joka säätelee Oulujärven vedenpinnan korkeutta. Voimalaitoksen teho on 55 MW ja putouskorkeus on 11–14 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 10 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Jylhämän vesivoimalaitos

Leppikosken vesivoimalaitos

Vuonna 1963 valmistunut Leppikosken vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Paltamossa.

Leppikosken vesivoimalaitoksen teho on 25 MW ja putouskorkeus on 11,1–13,3 metriä. Kaksi Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 4 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Leppikosken vesivoimalaitos

Montan vesivoimalaitos

Vuonna 1957 valmistunut Montan vesivoimalaitos sijaitsee Muhoksella.

Montan vesivoimalaitos on mereltä jokea noustaessa toinen voimalaitos Oulun Energian Merikosken voimalaitoksen jälkeen. Montan vesivoimalaitoksemme teho on 47 MW ja putouskorkeus 12,2 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 9000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Montan vesivoimalaitos

Nuojuan vesivoimalaitos

Vuonna 1955 valmistunut Nuojuan vesivoimalaitos sijaitsee Vaalassa.

Nuojuan vesivoimalaitoksen teho on 85 MW ja putouskorkeus on 22 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 18 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Nuojuan vesivoimalaitos

Pyhäkosken vesivoimalaitos

Vuonna 1951 valmistunut Pyhäkosken voimalaitos sijaitsee Muhoksella ja on Oulujoen kolmas voimalaitos jokea ylöspäin noustaessa.

Pyhäkosken vesivoimalaitoksen teho on 147 MW ja pudotuskorkeus 32,4 metriä. Pyhäkosken voimalaitoksemme on Oulujoen vesistön suurin vesivoimalaitos. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää lähes 30 000 sähkölämmitetyn talouden vuosikulutukseen.

Pyhäkosken vesivoimalaitos

Pällin vesivoimalaitos

Vuonna 1954 valmistunut Pällin vesivoimalaitos sijaitsee Muhoksella.

Pällin vesivoimalaitos on Oulujoen neljäs vesivoimalaitos. Sen teho on 51 MW ja putouskorkeus on noin 14 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 12 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Pällin vesivoimalaitos

Seitenoikean vesivoimalaitos

Vuonna 1961 valmistunut Seitenoikean vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Ristijärvellä.

Seitenoikean vesivoimalaitoksen teho on 38 MW ja putouskorkeus on 15,6 metriä. Yksi Kaplan-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 7 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Seitenoikean vesivoimalaitos

Utasen vesivoimalaitos

Vuonna 1957 valmistunut Utasen vesivoimalaitos sijaitsee Utajärvellä.

Utasen vesivoimalaitoksen teho on 58 MW ja putouskorkeus on 15,7 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 13 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Utasen vesivoimalaitos

Ämmän vesivoimalaitos

Vuonna 1959 valmistunut Ämmän vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Suomussalmella.

Ämmän vesivoimalaitoksen teho on 16 MW ja putouskorkeus on 10–13 metriä. Yksi Kaplan-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 2 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Ämmän vesivoimalaitos

CS12

Ilmoita vahingosta, jonka epäilet aiheutuneen Oulujoen vesistön säännöstelystä.