Oulujoen vesistö

Meillä on Oulujoen vesistössä yksitoista vesivoimalaitosta, jotka ovat nimeltään Aittokoski, Ala-Utos, Jylhämä, Leppikoski, Montta, Nuojua, Pyhäkoski, Pälli, Seitenoikea, Utanen ja Ämmä. Tältä sivulta löydät tietoa Oulujoen vesistön vesitilanteesta, voimalaitoksistamme ja niiden toiminnasta.

Oulujoen vesistö, Montan vesivoimalaitos

Oulujoen vesistöalueen vesitilanne 18.12.2018

Oulujoen vesistöalueella kulunut syksy on pikku hiljaa vaihtunut talveen. Syys- ja lokakuun sademäärät olivat hieman tavanomaisia suuremmat. Marraskuun sateet tulivat vielä vetenä ollen tavanomaisia vähäisemmät. Joulukuussa sateet ovat tulleet pääasiassa lumena, mutta sademäärät ovat jääneet tavanomaista vähäisemmiksi. Tulovirtaamat ovat edelleen olleet keskimääräisen tason alapuolella johtuen vähäisistä sateista.
Veden pinnankorkeudet Oulujoen vesistöalueen säännöstellyillä järvillä ovat olleet pääsääntöisesti koko syksyn ajan kymmenen edellisen vuoden keskiarvoa matalammalla tasolla. Ainoastaan Suomussalmen Kiantajärven pinnankorkeus on ollut keskimääräisen tason yläpuolella, mutta sekin on laskenut joulukuussa keskimääräisen alapuolelle.
Hyrynsalmen reitillä Kiantajärven tämän hetken vedenkorkeus NN+ 198,52 metriä on 18 senttimetriä kymmenen edellisen vuoden keskiarvoa matalammalla. Vuokkijärven vedenkorkeus on tällä hetkellä NN+ 188,29 metriä ja se on 37 senttimetriä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä veden korkeutta matalammalla.
Oulujärven tämän hetken vedenkorkeus on  NN+ 122,26 metriä, joka on 32 senttimetriä matalammalla kuin kymmenen edellisen vuoden keskiarvo.
Sotkamon reitillä Ontojärven vedenkorkeus NN+ 158,97 metriä on seitsemän senttimetriä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä vedenkorkeutta matalampi. Kiimasjärven tämän hetken vedenkorkeus NN+ 137,69 metriä on kuusi senttimetriä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä vedenkorkeutta matalampi. Nuasjärven vedenkorkeus on NN+ 137,60 metriä, mikä on viisi senttimetriä ajankohdan kymmenen edellisen vuoden keskiarvoa korkeammalla.

Montan voimalaitoksen 2. koneiston peruskorjaus

Oulujoen vesistön voimalaitosten peruskorjaustyöt jatkuvat Montan voimalaitoksella. Peruskorjauksessa vuodesta 1956 asti käytössä olleen 2. koneiston turbiini, generaattori, säätöhydrauliikka sekä sähkö- ja automaatiolaitteet uusitaan. Samalla myös laitoksen automaatiojärjestelmä, sekä 400V sähköjärjestelmän päälaitteita uusitaan. Peruskorjauksen myötä Montan voimalaitoksen tuotantoteho nousee arviolta 50 megawattiin, sekä koneiston hyötysuhde paranee. Samalla öljypäästöjen ja tulipalojen riski pienenee sekä työturvallisuus ja käyttövarmuus paranevat. Laitoksen 1- ja 3-koneistot on vastaavasti peruskunnostettu vuosina 2010-2011. Nyt tehtävän modernisoinnin ansiosta laitoksesta saadaan noin 3,6GWh lisää CO2-päästötöntä energiaa vuodessa, mikä vastaa lähes 200 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Montan 2. koneisto pysäytetään peruskunnostusta varten toukokuussa 2019 ja seisokin arvioidaan kestävän syyskuun loppupuolelle saakka. Peruskorjauksella ei ole vaikutuksia Oulujoen virtaamiin.

 

Vedenkorkeudet 18.12.2018

Katso taulukosta Oulujoen vesistön säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet.

Järvi Pinnankorkeus Muutos edellisestä päivästä Säännöstelyn yläraja Pinnan ja ylärajan erotus Pinnan 10 vuoden keskiarvo Pinnan ja keskiarvon erotus
Oulujärvi 122,26 0,00 123,00 -0,74 122,58 -0,32
Kiantajärvi 198,52 -0,04 199,50 -0,98 198,70 -0,18
Vuokkijärvi 188,29 -0,05 189,30 -1,01 188,66 -0,37
Ontojärvi 158,97 0,01 159,38 -0,41 159,04 -0,07
Kiimasjärvi 137,69 0,01 138,09 -0,40 137,75 -0,06
Nuasjärvi 137,60 -0,04 137,99 -0,39 137,55

0,05

 

oulujärven pinta 181218

CS12

Ilmoita vahingosta, jonka epäilet aiheutuneen Oulujoen vesistön säännöstelystä.

Voimalaitokset Oulujoen vesistössä

Aittokosken vesivoimalaitos

Vuonna 1960 valmistunut Aittokosken vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Suomussalmella.

​Aittokosken vesivoimalaitoksen teho on 45 MW ja putouskorkeus on 30 metriä. Yksi Kaplan-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 6000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Aittokosken vesivoimalaitos

Ala-Utoksen vesivoimalaitos

Vuonna 1957 valmistunut Ala-Utoksen vesivoimalaitos sijaitsee Utajärvellä.

Ala-Utoksen vesivoimalaitos on Oulujoen vesistön pienin ja hyödyntää kahden vesikanavan välistä korkeuseroa. Voimalaitoksen teho on 0,5 MW ja putouskorkeus on noin 6 metriä. Yksi Francis-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 70 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Ala-Utoksen vesivoimalaitos

Jylhämän vesivoimalaitos

Vuonna 1952 valmistunut Jylhämän vesivoimalaitos sijaitsee Vaalassa.

Jylhämä on Oulujärven alapuolisista vesivoimalaitoksista ensimmäinen, joka säätelee Oulujärven vedenpinnan korkeutta. Voimalaitoksen teho on 55 MW ja putouskorkeus on 11–14 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 10 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Jylhämän vesivoimalaitos

Leppikosken vesivoimalaitos

Vuonna 1963 valmistunut Leppikosken vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Paltamossa.

Leppikosken vesivoimalaitoksen teho on 25 MW ja putouskorkeus on 11,1–13,3 metriä. Kaksi Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 4 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Leppikosken vesivoimalaitos

Montan vesivoimalaitos

Vuonna 1957 valmistunut Montan vesivoimalaitos sijaitsee Muhoksella.

Montan vesivoimalaitos on mereltä jokea noustaessa toinen voimalaitos Oulun Energian Merikosken voimalaitoksen jälkeen. Montan vesivoimalaitoksemme teho on 47 MW ja putouskorkeus 12,2 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 9000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Montan vesivoimalaitos

Nuojuan vesivoimalaitos

Vuonna 1955 valmistunut Nuojuan vesivoimalaitos sijaitsee Vaalassa.

Nuojuan vesivoimalaitoksen teho on 85 MW ja putouskorkeus on 22 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 18 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Nuojuan vesivoimalaitos

Pyhäkosken vesivoimalaitos

Vuonna 1951 valmistunut Pyhäkosken voimalaitos sijaitsee Muhoksella ja on Oulujoen kolmas voimalaitos jokea ylöspäin noustaessa.

Pyhäkosken vesivoimalaitoksen teho on 147 MW ja pudotuskorkeus 32,4 metriä. Pyhäkosken voimalaitoksemme on Oulujoen vesistön suurin vesivoimalaitos. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää lähes 30 000 sähkölämmitetyn talouden vuosikulutukseen.

Pyhäkosken vesivoimalaitos

Pällin vesivoimalaitos

Vuonna 1954 valmistunut Pällin vesivoimalaitos sijaitsee Muhoksella.

Pällin vesivoimalaitos on Oulujoen neljäs vesivoimalaitos. Sen teho on 51 MW ja putouskorkeus on noin 14 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 12 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Pällin vesivoimalaitos

Seitenoikean vesivoimalaitos

Vuonna 1961 valmistunut Seitenoikean vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Ristijärvellä.

Seitenoikean vesivoimalaitoksen teho on 38 MW ja putouskorkeus on 15,6 metriä. Yksi Kaplan-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 7 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Seitenoikean vesivoimalaitos

Utasen vesivoimalaitos

Vuonna 1957 valmistunut Utasen vesivoimalaitos sijaitsee Utajärvellä.

Utasen vesivoimalaitoksen teho on 58 MW ja putouskorkeus on 15,7 metriä. Kolme Kaplan-turbiinia. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 13 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Utasen vesivoimalaitos

Ämmän vesivoimalaitos

Vuonna 1959 valmistunut Ämmän vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa Suomussalmella.

Ämmän vesivoimalaitoksen teho on 16 MW ja putouskorkeus on 10–13 metriä. Yksi Kaplan-turbiini. Keskimääräinen vuosituotto riittää noin 2 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.

Ämmän vesivoimalaitos

CS12

Ilmoita vahingosta, jonka epäilet aiheutuneen Oulujoen vesistön säännöstelystä.