Meri-Porin voimalaitos on otettu käyttöön vuonna 1994 ja vuodesta 2017 lähtien se on ollut osa Suomen tehoreserviä, jolla varmistetaan sähkön toimitusvarmuutta aikoina, jolloin markkinaehtoinen tarjonta ei riitä kattamaan sähkönkulutusta.
Tänä päivänä Meri-Porin voimalaitoksen toiminta - henkilöstö, polttoaine, kunnossapito - on mitoitettu ainoastaan lyhytaikaiseen käyttöön eikä voimalaitos ole testiajoja lukuunottamatta ollut kertaakaan käytössä tehoreserviin siirtymisen jälkeen.
Kaudella 1.7.2020 - 30.6.2022 voimalaitos osallistui 440 megawatin osuudella Suomen tehoreservikapasiteettijärjestelmään. Loppukeväästä 2022 Fortum teki päätöksen tarjota Meri-Poria myös seuraavalle tehoreservikaudelle, joka käynnistyy 1.11.2022. Energiaviraston tehoreservin hankintamenettely kaudelle 2022-2023 on käynnissä. Mikäli Meri-Porin voimalaitos tulee valituksi, se vaatii mittavan vuosihuollon, joka on ajoitettu tehoreservikauden alkamisen mukaan.
Fortum ja kivihiili
Kivihiilen käyttöä on jo vuosia pyritty vähentämään ja sen käyttö Suomessa loppuu 2029. Nopeutettu hiilivoimasta luopuminen on myös Fortumin strateginen tavoite. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut yhtiön päätöksiin tehdä kaupallisen käytön edellyttämiä modernisointeja esimerkiksi Meri-Porin voimalaitoksella.
Tehoreservijärjestelmä Suomessa
(lähde: https://energiavirasto.fi/toimitusvarmuus)
Tehoreservijärjestelmä turvaa sähkön toimitusvarmuuden Suomessa tilanteissa, joissa sähkön markkinaehtoinen tarjonta ei riitä kattamaan sähkönkulutusta. Järjestelmä on ollut käytössä vuoden 2007 alusta. Sen perusteena oleva laki Laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä uudistettiin maaliskuussa 2011. Tehoreserviin voivat osallistua sekä voimalaitokset että sähkönkulutuksen joustoon kykenevät kohteet.
Energiavirastolla on keskeinen tehtävä tehoreservijärjestelmässä. Virasto määrittää maassamme tarvittavan tehoreservin määrän, kilpailuttaa reservilaitokset, vahvistaa reservin ehdot sekä valvoo järjestelmän toimintaa ja lain noudattamista. Järjestelmän hallinnoinnista ja laitosten käynnistämisestä päättää järjestelmävastaava kantaverkonhaltija Fingrid Oyj. Järjestelmä rahoitetaan sähköjärjestelmän ja kantaverkon hyödyntämiseen perustuvilla sähkönkulutukselle kohdistettavilla erillisillä maksuilla, joita Fingrid kerää siirtopalveluiden käyttäjiltä.