Loviisan voimalaitoksen ympäristöraportti: Meidän ympäristömme 2020

Loviisan voimalaitoksen henkilökunnan vuotuinen kollektiivinen säteilyannos oli vuonna 2020 laitoksen käyttöhistorian matalin vastaaviin vuosihuoltovuosiin verrattuna. Tämä osoittaa, että pitkäjänteinen työ säteilyturvallisuuden saralla tuottaa hyviä tuloksia.

Radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön olivat vuonna 2020 aiempien vuosien tapaan huomattavasti alle ydinvoimalaitoksen päästöille asetettujen rajojen.

Päästö- ja meteorologisten tietojen avulla arvioitu ympäristön asukkaan saama säteilyannos oli noin 0,2 % asetetusta annosrajasta. Loviisan voimalaitokselta peräisin olevien radioaktiivisten aineiden ympäristön asukkaille aiheuttama säteilyannos muodosti vain vähäisen lisäyksen verrattuna muista lähteistä (kuten esimerkiksi radon ja lääketiede) saatuun säteilyannokseen.

Voimalaitoksen ympäristössä toteutettavan säteilyvalvontaohjelman avulla havaittiin satunnaisesti laitokselta peräisin olevia radionuklideja, mutta havaitut pitoisuudet olivat hyvin pieniä.

Loviisan voimalaitoksella jätehuolto koostuu kahdesta eri osa-alueesta: ei-valvonta-alueen ja valvonta-alueen jätehuollosta. Kaikki valvonta-alueella syntyvät jätteet käsitellään radioaktiivisena. Valvonta-alueen ulkopuolella syntyvä jäte voidaan käsitellä tavanomaisen teollisuuslaitoksen jätteiden tapaan.

Jätteen syntyä pyritään ehkäisemään ja kierrätettävän jätteen osuutta kasvattamaan. Vuonna 2020 voimalaitokselta toimitettiin muualle käsiteltäväksi jätteitä noin 1 296 tonnia. Voimalaitokselta pois viedystä jätteestä kaatopaikalle päätyi 12 %, hyödynnettäväksi joko materiaalina tai energiana 74 %. Vaarallisena jätteenä käsiteltiin 14 %. Vuotuiseen jätekertymään vaikuttavat muun muassa vuosihuoltojen pituudet ja niissä tehdyt työt, erityisesti purkutyöt.

Valvonta-alueella syntyvät jätteet lajitellaan karkeasti kolmeen osaan: matala-aktiiviset jätteet (huoltojätteet), keskiaktiiviset jätteet (nestemäinen jäte) ja korkea-aktiivinen jäte (käytetty polttoaine). Huoltojätteet vapautetaan valvonnasta ei-aktiivisena tavanomaisen jätehuollon piiriin tai loppusijoitetaan voimalaitosalueella 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan loppusijoitustilaan. Myös nestemäiset kiinteytetyt jätteet loppusijoitetaan loppusijoitustilaan. 

Tehokkaan lajittelun ja pakkaamisen ansiosta vuonna 2020 huoltojätettä meni loppusijoitukseen pieni osuus. Nestemäinen jäte puhdistetaan, ja johdetaan mereen, tai varastoidaan, kiinteytetään betoniin ja loppusijoitetaan. Käytetty polttoaine varastoidaan odottamaan loppusijoitusta Eurajoelle.

Voimalaitoksen merkittävin ympäristövaikutus on jäähdytysveden aiheuttama lämpökuorma mereen, sillä laitoksen läpi kulkiessaan jäähdytysvesi lämpenee noin 10 astetta. Käytännössä kaksi kolmasosaa reaktorin tuottamasta lämpöenergiasta päätyy jäähdytysveden mukana mereen. Lämpötilamittausten mukaan purkuvesi kohottaa meriveden lämpötilaa kasvukaudella noin 1–2,5 astetta yhden–kahden kilometrin etäisyydellä purkupaikasta.

Jäähdytysveden purkualue pysyy sulana läpi talven. Sulan ja heikon jään alueen koko riippuu talven lämpötiloista. Voimalaitos käytti vuoden 2020 aikana merivettä jäähdytykseen yhteensä noin 1 328 miljoonaa m3 ja sen aiheuttama lämpökuorma mereen oli 54 586 terajoulea.

Ympäristöluvan mukaan jäähdytysvettä saa johtaa mereen enintään 1 800 milj. m3 vuodessa ja 56 m3/s. Jäähdytysveden mukana mereen johdettava lämpömäärä saa puolestaan olla enintään 60 000 terajoulea vuodessa. Luvan määrittelemiä raja-arvoja ei ylitetty vuonna 2020.

Voimalaitoksen tarvitsema prosessi- ja talousvesi otetaan Lappominjärvestä, joka sijaitsee noin 5 kilometriä pohjoiseen voimalaitokselta.

Otettu vesi puhdistetaan ennen käyttöä vesilaitoksella. Prosessivedeksi menevä vesi käsitellään lisäksi täyssuolanpoistolaitoksella. Vuonna 2020 Lappominjärvestä otettiin vettä yhteensä noin 155 040 m3.

Käyttöveden ottoluvan mukaan voimalaitokselle saa ottaa järvestä vettä enintään 180 m3/h lyhytaikaisesti ja enintään 150 m3/h neljännesvuosittain.

Syntyvät talousjätevedet käsitellään voimalaitosalueen biologis-kemiallisella jätevedenpuhdistamolla, jonne vuonna 2020 johdettiin jätevettä noin 19 443 m³.

Ympäristöluvan mukaan talousjätevedet on puhdistettava niin, että mereen johdettavien jätevesien biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) on enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l vuosikeskiarvoina laskettuina. Puhdistustehon on oltava molempien suureiden osalta vähintään 90 %.

Tarkkailutulosten mukaan puhdistamolla päästiin lupaehdon mukaisiin tuloksiin: puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus oli vuonna 2020 keskimäärin 3,1 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 0,16 mg/l. Talousjätevesien aiheuttama kuormitus vuonna 2020 oli 3,1 kg fosforia, 932 kg typpeä ja 180 kg kiintoainetta.

Voimalaitoksen ympäristöluvassa ei ole asetettu raja-arvoja prosessijätevesien kuormitukselle. Prosessijätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta seurataan kuitenkin tarkkailuohjelman mukaisilla näytteillä.

Prosessijätevesien aiheuttama kuormitus vuonna 2020 oli 2,3 kg fosforia, 929 kg typpeä ja 74 kg kiintoainetta. Loviisan voimalaitoksen osuus Hästholmenin lähimerialueen kokonaiskuormituksesta oli vuonna 2020 fosforin osalta n. 0,7 % ja typen osalta n. 4,7 %.

Loviisan voimalaitoksella ei tapahtunut vuonna 2020 luparajaylityksiä eikä muita lupaehtorikkomuksia.

Vuonna 2020 Loviisan voimalaitoksella raportoitiin yksi kemikaalivuoto. Uuden väkevien kemikaalien varaston käyttöönottovaiheessa oltiin siirtämässä väkevää lipeää (48 % NaOH) vanhan kemikaalivaraston säiliöstä uuden varaston säiliöön. Virheellisesti kiinni olleen venttiilin takia lipeä kulkeutui säiliön sijasta ylivuotolinjaa pitkin vesisäiliöön, joka täyttyi ja lipeää pääsi valumaan säiliön hönkälinjan kautta säiliön päälle ja huoneen lattialle. Noin 300 litraa 30 % lipeää päätyi huonetilan lattialle, josta se valui lattiaviemärin kautta voimalaitoksen jäähdytysvesikanavaan ja sitä kautta jäähdytysveden purkuaukon kautta meriveteen. Ennen kemikaalin päätymistä purkuaukosta mereen, on kemikaali laimentunut huomattavasti laitoksen jäähdytysvesikanavassa.