Säteilyturvallisuus

Työskentely niin kutsutulla valvomattomalla alueella ei eroa muusta teollisuustyöstä. Ne järjestelmät, jotka sisältävät tai voivat sisältää radioaktiivisia aineita, sijaitsevat niin kutsutun valvonta-alueen sisäpuolella ja ovat tarkasti valvottuja.

Säteilyn tarkkailu Loviisan voimalaitoksella

Työskentely ydinvoimalaitoksella

Työskentely niin kutsutulla valvomattomalla alueella ei eroa muusta teollisuustyöstä. Ne järjestelmät, jotka sisältävät tai voivat sisältää radioaktiivisia aineita, sijaitsevat niin kutsutun valvonta-alueen sisäpuolella ja ovat tarkasti valvottuja.

Valvonta-alue on rajattu, ja sinne kuljetaan ja sieltä poistutaan henkilömonitorien kautta. Alueen rajalla varmistutaan, että jokaisella valvonta-alueelle menevällä on perusvarustus ja annosmittarit. Valvonta-alueelta ei saa tuoda mitään ulos ilman huolellisia mittauksia.

Pitkäjänteinen kehitystyö säteilytyöntekijöiden säteilyannosten madaltamiseksi vuosihuollon aikana on tuottanut tuloksia molemmilla laitosyksiköillä. Vuosihuollon 2015 säteilyannoskertymä oli laitoshistorian matalin.

Säteily ja ympäristö

Loviisan ydinvoimalaitoksen normaalista käytöstä aiheutuu ympäristölle hyvin vähän säteilyannoksia. Ydinvoimalaitoksen käytöstä lähiympäristön asukkaille koituva vuotuinen säteilyannos on niin pieni, ettei sitä pystytä mittauksin toteamaan.

Laskennallisesti arvioituna se on suuruusluokaltaan enimmillään tuhannesosa luonnon lähteistä aiheutuvasta annoksesta. Tämä tarkoittaa että voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä ympärivuotisesti asuvalle henkilölle aiheutuu voimalaitoksen päästöistä noin 0,001 mSv:n keskimääräinen altistus vuodessa. Tämä vastaa määrää, jonka paikkakuntalainen saa luonnonsäteilystä muutaman tunnin aikana. Itä-Uudellamaalla luonnon radonpitoisuus on korkea johtuen graniittisesta kallio- ja maaperästä.

Säteilyannos ja annosnopeus

Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Sen yksikkö on sievert (Sv). Annos ilmoitetaan usein sievertin tuhannesosina eli millisieverteinä (mSv) tai miljoonasosina eli mikrosieverteinä (µSv).

Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren annoksen ihminen saa tietyssä ajassa. Annosnopeuden yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h).

Esimerkkejä säteilyannoksista

Annoksen suuruus Mitä annos aiheuttaa
0,01 mSv Hammasröntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos
0,1 mSv Keuhkojen röntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos
2 mSv Annos, jonka lentokoneessa työskentelevä saa kosmisesta säteilystä vuodessa
3,2 mSv Suomalaiselle säteilystä (sisäilman radon, röntgentutkimukset jne.) aiheutuva keskimääräinen annos vuodessa
20 mSv Säteilytyöntekijälle suurin sallittu annos vuoden aikana
1 000 mSv Annos, joka alle vuorokaudessa saatuna aiheuttaa säteilysairauden oireita (esim. väsymystä ja pahoinvointia)
6 000 mSv Annos, joka alle vuorokaudessa saatuna aiheuttaa säteilysairauden ja saattaa johtaa henkilön kuolemaan

 

Esimerkkejä säteilyn annosnopeuksista

Annosnopeus Esimerkki
0,04–0,30 µSv/h Luonnon taustasäteily Suomessa
0,2–0,4 µSv/h Annosnopeus, jonka ylittyessä Suomen säteilyvalvontaverkon automaattinen säteilymittari hälyttää. Suomessa jokaisella mittausasemalla on oma hälytysraja, jonka taso määräytyy asemakohtaisesti. Hälytysrajat Suomessa ovat 0,2–0,4 µSv/h. Erot johtuvat pääasiassa anturin ympärillä olevan maaperän luonnon radioaktiivisuuden tasosta.
5 µSv/h Annosnopeus lennettäessä 12 kilometrin korkeudessa
5 µSv/h Tsernobylin onnettomuuden aikana suurin mitattu annosnopeus Suomessa
10 µSv/h Aloitetaan joitakin suojelutoimia, esimerkiksi vältetään tarpeetonta ulkona olemista
30 µSv/h Isotooppihoitoa saaneesta potilaasta metrin etäisyydellä mitattu annosnopeus, jonka alittuessa potilas pääsee kotiin
100 µSv/h Suojaudutaan sisätiloihin. Lisäksi tarvitaan muita suojelutoimia, esimerkiksi estetään pääsy vaara-alueelle.

Säteilyannokset ja annosnopeudet, lähde: STUK.fi