Jätteiden hallinta

Loviisan voimalaitoksella jätteen syntyä pyritään ehkäisemään ja kierrätettävän jätteen osuutta kasvattamaan. Jätehuolto koostuu kahdesta eri osa-alueesta: ei-valvonta-alueen ja valvonta-alueen jätehuollosta. Valvonta-alueen ulkopuolella syntyvä jäte voidaan käsitellä tavanomaisen teollisuuslaitoksen jätteiden tapaan. Kaikki valvonta-alueella syntyvät jätteet käsitellään radioaktiivisena.

Matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitusluola.

Vuonna 2016 voimalaitokselta muualle käsiteltäväksi toimitettiin jätteitä noin 730 tonnia. Voimalaitokselta pois viedystä jätteestä
kaatopaikalle päätyi 10 %, hyödynnettäväksi joko materiaalina tai energiana 82 %. Loput 8 % käsiteltiin vaarallisena jätteenä. Vuotuiseen jätekertymään vaikuttavat muun muassa vuosihuoltojen pituudet ja niissä tehdyt työt, erityisesti purkutyöt.

Valvonta-alueella syntyvät jätteet lajitellaan karkeasti kolmeen osaan: matala-aktiiviset jätteet (huoltojätteet), keskiaktiiviset jätteet (nestemäinen jäte) ja korkea-aktiivinen jäte (käytetty polttoaine). Huoltojätteet vapautetaan valvonnasta tavanomaisen jätehuollon piiriin tai loppusijoitetaan voimalaitosalueella 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan loppusijoitustilaan.

Nestemäinen jäte puhdistetaan ja johdetaan mereen tai varastoidaan ja kiinteytetään betoniin. Merkittävä edistysaskel voimalaitoksen jätehuollossa oli radioaktiivisten nestemäisten jätteiden kiinteytyslaitoksen tuotannollisen käytön aloittaminen helmikuussa 2016.

Käytetty ydinpolttoaine välivarastoidaan laitosalueella. Fortum Power and Heat Oy ja Teollisuuden Voima Oyj ovat perustaneet Posiva Oy:n huolehtimaan Suomessa tuottamansa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimisesta ja teknisestä toteuttamisesta syvälle Olkiluodon kallioperään. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen on määrä alkaa 2020-luvun alkupuolella.