Ympäristövaikutukset

Loviisan ydinvoimalaitos tuotti vuonna 2017 8,16 TWh sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä. Loviisan ydinvoimalaitoksen ympäristötyötä ohjataan ISO 14001 -standardin mukaisella ympäristöjärjestelmällä. Järjestelmään kuuluu kaikki Loviisan ydinvoimalaitoksen ja sen käyttämien alihankkijayritysten toiminta Hästholmenin saarella.

Voimalaitoksen päästöjen aiheuttamia ympäristövaikutuksia tarkkaillaan.

Ympäristötarkkailu

Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja niiden vaikutuksia ympäristössä seurataan viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailuista laaditaan vuosittainen raportti.

Jäähdytys- ja jätevesien osalta ohjelma sisältää kuormitustarkkailun sekä ympäröivän merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailun.

Radioaktiivisten päästöjen ja niiden vaikutuksien tarkkailu toteutetaan ympäristön säteilyvalvontaohjelman puitteissa. Näytteitä otetaan muun muassa hengitysilmasta, merivedestä, ympäristön kasvillisuudesta sekä ihmiseen johtavan ravintoketjun eri vaiheista. Näyteanalyysit tekee Säteilyturvakeskuksen tutkimus- ja ympäristövalvontaosasto.

Loviisan voimalaitoksen vaikutus ympäristön asukkaiden saamaan säteilyaltistukseen on ollut vähäinen. Laskennallisesti arvioitu suurin säteilyaltistus on tyypillisesti ollut alle sadasosa asetetusta annosrajasta. Tämä on pieni murto-osa muista lähteistä saaduista säteilyannoksista, joista yleisesti merkittävimpiä ovat esimerkiksi sisäilman radon, luonnon taustasäteily sekä lääketieteellisten tutkimusten ja toimenpiteiden kautta saadut säteilyannokset.

Konventionaaliset jätteet

Vuotuiseen jätekertymään vaikuttaa mm. vuosihuoltojen pituudet ja niissä tehdyt työt, erityisesti purkutyöt sekä valvonnasta vapautettujen huoltojätteiden määrä.

Valvonta-alueella syntyvät jätteet

Voimalaitoksen valvonta-alueella syntyvä jäte käsitellään radioaktiivisena jätteenä. Valvonta-alueella syntyvät jätteet jaetaan karkeasti kahteen osaan: matala-aktiiviset jätteet (huoltojäte) ja keskiaktiiviset jätteet (nestemäiset jätteet).

Nestemäisiä jätteitä syntyy primääripiirin ja polttoainealtaiden yhteydessä olevien järjestelmien sekä valvonta-alueen viemärijärjestelmien käytetyistä hartseista ja valvonta-alueen jätevesistä. Aktiivisuusmittausten jälkeen nestemäiset jätteet johdetaan käsiteltäviksi. Käsittelymenetelmiä ovat haihdutus, ioninvaihtotekniikka ja Cs-erotus.

Huoltojätteet lajitellaan aktiivisuuden ja jätejakeiden perusteella ja pakataan tynnyreihin. Pakatut tynnyrit analysoidaan gammaspektrometrisesti. Jätteiden ominaisaktiivisuuden alittaessa viranomaisten määrittämän aktiivisuusrajan ne voidaan vapauttaa valvonnasta.

Matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitetaan voimalaitosalueella sijaitsevaan loppusijoitusluolaan noin 110 metriä maan pinnan alapuolelle.

Käytetty ydinpolttoaine välivarastoidaan laitosalueella. Fortum Power and Heat Oy ja Teollisuuden Voima Oyj ovat perustaneet Posiva Oy:n huolehtimaan Suomessa tuottamansa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimisesta ja teknisestä toteuttamisesta syvälle Olkiluodon kallioperään. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen on määrä alkaa 2020-luvun alkupuolella.

Meidän ympäristömme

Julkaisemme Meidän ympäristömme -lehteä suomeksi ja englanniksi. Lue täältä uusin suomenkielinen numero.

Lataa julkaisu

Loviisan voimalaitoksen turvallisuusselvitys

Loviisan voimalaitos on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) valvoma turvallisuusselvityslaitos. Turvallisuusselvityslaitosten velvollisuus on tiedottaa ympäristön asukkaille laitoksen toiminnasta, siitä aiheutuvista vaaratekijöistä ja varautumisesta mahdollisiin vaaratilanteisiin. Turvallisuusselvitys ja siihen liittyvät kemikaaliluettelot ovat nähtävillä Loviisan voimalaitoksen porttirakennuksessa.

Loviisan voimalaitoksen turvallisuusselvitys 2017

Tiedotteessa on esitetty turvallisuustoimenpiteet ja toimintaohjeet mahdollisessa onnettomuustilanteessa vahinkojen välttämiseksi ja minimoimiseksi.

Lue tiedote

Loviisan voimalaitoksen merkittävimmät ympäristövaikutukset vuonna 2017
 

Prosessivesien aiheuttama vuosikuormitus 2017 (2016)
Fosfori, kg 9,9 (2,1)
Typpi, kg 1 796 (96)
Kiintoaine, kg 68 (64)
Prosessijätevesimäärä, m3 164 590 (71 387
Talousjätevesien aiheuttama vuosikuormitus 2017 (2016)
Biologinen hapenkulutus, kg 174 (118)
Kemiallinen hapenkulutus, kg 580 (319)
Fosfori, kg 9,3 (5,4)
Typpi, kg 1 164 (1 021)
Kiintoaine, kg 505 (451)
Talousjätevesimäärä, m3 25 835(23 155)

 

Päästöt ilmaan 2017 (2016) Sallittu vuosipäästö
Jalokaasut, TBq 4,8 (5,6) 14 000
Jodi, TBq 0,000001 (0,000001) 0,22

 

Päästöt veteen 2017 (2016) Sallittu vuosipäästö
Jäähdytysvesi, milj. m3 1 372  (1 340) 1 800
Lämpökuorma mereen, TJ 57 651 (56 210) 60 000
Tritium, TBq 14,7 (13,4) 150
Muut radioaktiiviset nuklidit 0,00164 (0,0001) 0,89

 

Jätteiden hallinta

Tavanomaista jätettä 2017
Jäte hyödynnettäväksi materiaalina 502 t
energiana      154 t
Jäte kaatopaikalle 75 t (157,6 t)
Vaaralliset jätteet (esim. kemikaalit ja liuottimet) 58 t (84,1 t)

 

Ydinjätettä 2017 (2016)
Voimalaitosalueelle loppusijoitettava huoltojäte 16,2 t (10,5 t)
Voimalaitosalueelle loppusijoitettava kiinteytettävä nestemäinen jäte

16,2 t

Käytetty polttoaine, loppusijoitetaan Eurajoelle 2020-luvulla 24,2 t (19 t)