Vesivoima ja ympäristö

Vesivoiman rakentaminen muuttaa vesistöä ja sen luonnonolosuhteita. Osallistumme aktiivisesti paikallisten ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtääviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Vesivoiman rakentaminen muuttaa vesistön luontoa

Vesivoiman rakentaminen muuttaa vesistöä ja sen luonnonolosuhteita. Vesivoimatuotannon ja säännöstelyn seurauksena vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihteluväli ja -rytmi muuttuvat luonnontilaan verrattuna. Padot ja vesivoimalaitokset estävät kalojen vaelluksen ja aiheuttavat muutoksia paikallisessa eläin- ja kasvikunnassa sekä vaikuttavat vesistöjen virkistyskäyttöön. Säännöstelyllä on myös positiivisia vaikutuksia ranta-alueen asukkaille. Säännöstelyn avulla voidaan tehokkaasti estää joen tulvimista. Veden varastointi puolestaan monipuolistaa vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Uusia vesivoimalaitoksia suunniteltaessa ja vanhoja uudistettaessa otetaan ympäristövaikutusten vähentäminen aina huomioon. Osallistumme aktiivisesti paikallisten ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtääviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Osallistumme aktiivisesti paikallisten ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtääviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Vesivoimayhtiönä velvollisuutemme on pienentää vesivoimantuotannon ympäristövaikutuksia rakennetuissa vesistöissä. Pyrimme vähentämään vaikutuksia kalakantoihin kalaistutuksilla, kunnostamalla kalojen elinympäristöjä, toteuttamalla kalojen ylisiirtoja ja rakentamalla kalateitä.

Voimalaitoskohtaisten velvoitteiden lisäksi osallistumme vapaaehtoisiin ympäristöhankkeisiin vesivoimantuotannon ympäristöhaittojen pienentämiseksi kuntien, paikallisten viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. Rahoitamme myös lukuisia projekteja, joissa kartoitetaan mahdollisuuksia parantaa luonnon monimuotoisuutta.

Näin pienennämme haittoja

Osallistumme aktiivisesti paikallisten ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtääviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Vesivoimayhtiönä velvollisuutemme on pienentää vesivoimantuotannon ympäristövaikutuksia rakennetuissa vesistöissä. Pyrimme vähentämään vaikutuksia kalakantoihin kalaistutuksilla, kunnostamalla kalojen elinympäristöjä, toteuttamalla kalojen ylisiirtoja ja rakentamalla kalateitä.

Voimalaitoskohtaisten velvoitteiden lisäksi osallistumme vapaaehtoisiin ympäristöhankkeisiin vesivoimantuotannon ympäristöhaittojen pienentämiseksi kuntien, paikallisten viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. Rahoitamme myös lukuisia projekteja, joissa kartoitetaan mahdollisuuksia parantaa luonnon monimuotoisuutta.

Kalaston hoito vaatii vesistökohtaisia ratkaisuja

Kalaistutukset ovat tehokkain keino kompensoida vesivoimantuotannon haittoja kalakannoille. Istutamme mm. lohta, taimenta, kuhaa, siikaa, ja harjusta. Oulujoella otimme elokuussa 2017 käyttöön nykyaikaisen kalojen ylisiirtolaitteen vaelluskalakantojen luonnonlisääntymisen vahvistamiseksi. Vesistöt ovat erilaisia, samoin toimivimmat ratkaisut!

Paikallinen yhteistyö on tärkeätä

Vesivoimantuotannon ja vesistöjen muun käytön yhteensovittamiseksi teemme jatkuvasti ympäristötyötä mm. veneily-, kalastus- ja uintimahdollisuuksien parantamiseksi sekä vesielinympäristöjen kunnostamiseksi. Kuntien ja ympäristöviranomaisten asiantuntemus näissä hankkeissa on oleellinen osa yhteistyötä.

Vesivoimalaitosten perusparannus- ja tehonkorotushankkeet tuovat lisää uusiutuvaa energiaa sähkömarkkinoille

Vesivoimalla on energiajärjestelmässä erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi. Tämän vuoksi olemassa olevilla vesivoimalaitoksilla kannattaa tuottaa hiilidioksiditonta sähköä mahdollisimman tehokkaasti.

Vanhan vesivoimalaitoksen tehoa voidaan nostaa peruskorjauksen yhteydessä parantamalla laitoksen kokonaishyötysuhdetta. Koneiston hyötysuhde paranee, kun juoksupyörän muotoilua muutetaan, generaattorihäviöitä vähennetään ja turbiinin säätöjärjestelmiä uusitaan.

Käytämme Suomessa ja Ruotsissa sijaitsevien vesivoimalaitostemme perusparannus- ja tehonkorotushankkeisiin vuosittain 50 - 80 miljoonaa euroa.

Kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana olemme tehonkorotusten avulla kasvattaneet tuotantokapasiteettiamme runsaalla 116 megawatilla. Samalla on päästöttömän sähkön tuotanto lisääntynyt keskimäärin 250 gigawattitunnilla.

Jos sama määrä sähköä olisi tuotettu hiililauhteella olisivat tuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olleet keskimäärin 220 000 tonnia.

Saimaan juoksutukset

Saimaan juoksutukset määräytyvät Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön perusteella. Vuoksi on rajavesistö, joten juoksutussäännöstä päättävät Suomen ja Venäjän valtiot. Sääntöä koskeva sopimus tuli voimaan vuonna 1991.

Saimaan juoksutuksista vastaa käytännössä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Se antaa viikoittaiset juoksutuslukemat Fortumin Tainionkosken voimalaitokselle. Normaalitilanteessa ELYn juoksutusohjeet perustuvat Vuoksen luonnonmukaiseen virtaamaan, joka määrittyy suoraan Saimaan pinnankorkeuden mukaan. Siitä poiketaan vain tulvan tai kuivuuden uhatessa, eli ehkäistään ja lievennetään Saimaan tulvahuippuja ja matalia vedenkorkeuksia. Juoksutussääntö ei mahdollista vesistön jatkuvaa säännöstelyä.

Juoksutukset norpan pesintäaikaan

Juoksutussääntö auttaa kuuttien selviämistä pesissään kevätaikaan. Yli 20 cm pinnan lasku lisää pesäsortumien riskiä. Fortumilla on oikeus pieneen ±5 cm poikkeamaan luonnontilaisesta pinnankorkeudesta, kun Saimaan pinnankorkeus on ± 40 cm pitkän ajan keskiarvokorkeudesta. Sääntöä on käytetty tilanteissa, joissa on ollut riski veden noususta norpan pesään.

 

Vapaaehtoiset ympäristöhankkeet

Vähennämme vesivoiman tuotannosta aiheutuvia haittoja lakisääteisten velvoitteiden lisäksi vapaaehtoisilla hankkeilla.

Lue lisää