Ämmässuon biolämpölaitos - askel kohti hiilineutraalia Espoota

Ämmässuon lämpölaitoksen havainnekuvaFortum suunnittelee Espoon Ämmässuolle modernia, uusiutuvaa bioenergiaa hyödyntävää lämpölaitosta, jolla korvataan kivihiilen käyttöä Espoon kaukolämmön tuotannossa.

Kaukolämpö on toimintavarmaa, edullista ja entistä ekologisempaa lähilämpöä, joka sopii kaikenlaisille kiinteistöille. Fortum ja Espoon kaupunki ovat yhdessä sitoutuneet kehittämään Espoon kaukolämmöstä hiilineutraalin 2020-luvun aikana.

 Ämmässuon biolämpölaitoksen ympäristövaikutukset on arvioitu ja ne minimoidaan parhaalla käyttökelpoisella teknologialla ja optimaalisella sijainnilla. Fortum on hakenut ympäristölupaa laitokselle elokuussa 2018. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2022 aikana.

Laitos pähkinänkuoressa

Teho ja tuotanto

Laitoksen polttoteknologiana on leijupolttokattila. Kaukolämpöteho on noin 110 MW. Vuotuinen käyttöaika on noin 8000 tuntia ja kaukolämmön vuosituotanto noin 880 000 MWh.

Polttoaineet

Pääpolttoaineena on kiinteitä puuperäisiä biopolttoaineita (8090 % osuus vuositasolla). Rinnakkaispolttoaineina on tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltua purkupuuta, kiinteitä kierrätyspolttoaineita, kuivikelantaa ja jätepellettejä.  Käynnistys- ja varapolttoaineena käytetään vähärikkistä kevyttä polttoöljyä.

Kuljetukset

Raskaita edestakaisia kuljetuksia arvioidaan tapahtuvan yhteensä korkeintaan 40 vuorokaudessa. Kuljetukset tapahtuvat arkisin klo 6-22, lauantaisin ja arkipyhinä klo 7-18 sekä poikkeustilanteissa sunnuntaisin klo 7-18.

 Savukaasut

Laitoksen savukaasut puhdistetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason mukaisesti puhdistusjärjestelmällä, joka käsittää SNCR-laitteiston, letkusuodattimen ja savukaasulauhduttimen sekä tarvittavien lisäaineiden syötön.

Lauhdevesi

Savukaasulauhduttimessa syntyvä lauhdevesi käsitellään ja käytetään pääosin kaukolämpöverkon lisävetenä. Ylijäämälauhdevesi johdetaan neutraloituna kiintoaine-erottimen kautta maastoon yhdessä laitosalueella syntyvien hulevesien kanssa. Savukaasulauhdevesien ja hulevesin vaikutukset pintaveden määrällisiin ja laadullisiin muutoksiin ovat merkityksettömiä, eivätkä ne aiheuta vaikutuksia vesistöihin tai luonnonsuojelualueisiin.

 Melu, pöly, haju

 Laitoksen aiheuttama melu ja ilmapäästöjen leviäminen on mallinnettu. Melumallinnustulosten perusteella laitoksen toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melutaso on selvästi alle ohjearvojen.

 Kiinteät polttoaineet tuodaan laitokselle valmiiksi oikeaan palakokoon haketettuina ja puretaan suljetussa tilassa, jolloin pölyä ei pääse leviämään laitosalueelle. Kiinteiden polttoaineiden varastointi ja siirrot järjestetään siten, että toiminta ei aiheuta pöly- tai hajuhaittaa.

 Jäte

Laitoksen polttoprosessista muodostuu leijupetihiekkaa ja savukaasunpuhdistuksessa lentotuhkaa. Leijupetihiekka seulotaan ja kierrätetään takaisin kattilaan ja kattilan petimateriaaliksi kelpaamaton osa kerätään siiloon. Sekä leijupetihiekka että lentotuhka toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Lisäksi laitoksella syntyy jätteitä, jotka jatkokäsitellään ja/tai loppusijoitetaan asianmukaisesti.

 Miehitys

 Lämpökeskuksen toimintaa seurataan automaatiojärjestelmän avulla 24 h/vrk Fortumin kaukolämpövalvomosta käsin.

 

HC11
Aluehallintoviraston kuulutus
Näytä
Ämmässuo-hankkeen esite (55.56 KB)
Lataa

Usein kysytyt kysymykset Ämmässuon hanke

Miksi laitos halutaan rakentaa Ämmässuolle?

Ämmässuon sijainti on optimaalinen sekä ympäristövaikutusten minimoimisen että synergiaetujen kannalta: Turunväylän läheisyydessä sijaitsevalla alueella on sopiva tontti, joka sijaitsee suhteellisen kaukana asutuksesta, mutta toisaalta suhteellisen lähellä Espoon kaukolämpöverkkoa. Laitos täydentää lisäksi Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen (EKOMO) toimintaa, mikä tukee myös kiertotalousratkaisuja.

Mitä laitoksella poltetaan?

Lämpölaitoksen polttoaineesta jopa 80–90 % on kiinteitä puuperäisiä biopolttoaineita. Rinnakkaispolttoai­neena käytetään vähäisessä määrin tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltua purkupuuta, kiinteitä kierrätyspolt­toaineita, kuivikelantaa ja jätepellettejä. Jätteenpolttolaitoksesta ei ole kyse: laitos ei hyödynnä yhdyskun­tajätettä eikä vaarallista jätettä. Käynnistys-ja varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä.

Aiheuttaako laitostoiminta melua?

Lämpölaitoksen toiminta ei vaikuta melutasoon ympäristön asuintalojen kohdalla. Melumallinnustulosten perusteella laitoksen toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu jää selvästi alle ohjearvojen.

Paljonko lämpölaitos lisää liikennettä alueella?

Laitoksen toiminta lisää liikennettä Turunväylällä ainoastaan noin 0,1 % ja Nupurin tiellä noin 2 %. Raskaita kuljetuksia on keskimäärin yhteensä 30 ja maksimissaan arviolta 40 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä edes­takaisena liikennemääränä on 80 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Milloin kuljetukset tapahtuvat?

Kuljetukset tapahtuvat arkisin klo 6-22, lauantaisin ja arkipyhinä klo 7-18 sekä poikkeustilanteissa sunnun­taisin klo 7-18.

Aiheuttaako laitos pölyä tai hajuja lähiympäristöön?

Kiinteät polttoaineet tuodaan laitokselle valmiiksi oikeaan palakokoon haketettuina ja ne puretaan sulje­tussa tilassa, joten pölyä ei pääse leviämään laitosalueelle. Kiinteiden polttoaineiden varastointi ja siirrot järjestetään siten, että toiminta ei aiheuta pöly- ja hajuhaittaa.

Vaikuttaako laitos alueen hengitysilmaan?

Laitoksen ilmapäästöillä ei arvioida olevan havaittavia haitallisia vaikutuksia luonnonympäristöön tai ih­misten terveyteen. Mallinnusten mukaan laitoksen ilmapäästöistä ympäristöön aiheutuvien pitoisuuksien arvioidaan korkeimmillaankin olevan alle 10 % ympäristön ja terveyden suojelemiseksi asetetuista ohje- ja raja-arvoista.

Onko laitoksella vaikutusta alueen vesistöihin tai pohjavesiin?

Laitoksen toiminnasta ei arvioida aiheutuvan vesistövaikutuksia tai vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin. Laitoksen toiminnasta ei myöskään muodostu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Laitoksen toiminnan aikana savukaasujen puhdistuksessa muodostuu vettä, joka puhdistetaan ja syötetään pääosin kaukoläm­pöverkkoon