Kysyttävää energiakriisistä

Sähkön hinta on ollut kuluneen vuoden aikana paljon pinnalla, ja syystäkin. Aiempiin vuosiin verrattuna hinnat ovat olleet huomattavasti tavanomaista korkeammalla. Sähkön hinnanvaihtelu johtuu kysynnän ja tarjonnan tasapainosta, johon Pohjoismaissa perinteisesti on vaikuttanut eniten saatavilla olevan vesivoiman määrä. Mitä enemmän niukkuutta sähköstä, sitä korkeampi hinta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Venäjän päätös käyttää energiaa aseena on vaikuttanut saatavilla olevan energian määrään, aiheuttanut suurta epävarmuutta markkinoilla ja on näin ollen nostanut energian hintoja ennätyksellisen korkealle, myös Suomessa. Sähkön korkeaa hintaa pitää yllä Euroopassa puolestaan se, että eurooppalainen sähköntuotanto on pitkälti vielä fossiilisten polttoaineiden varassa.

Sähkön hinta määräytyy markkinoilla ja kunkin hetken hinta riippuu käytettävissä olevien tuotantomuotojen kustannuksista. Manner-Euroopassa kaasuvoima määrittelee sähkön hintatasoa. Olemme osa eurooppalaista sähkömarkkinaa ja sitä kautta kaasunhinta vaikutta sähkön hintaan myös Pohjoismaissa.

Säästä riippuvaisen tuotannon lisääntyminen lisää myös osaltaan lyhytaikaista hintavaihtelua tuntien ja päivien aikaskaalalla. Pohjoismaissa nähdään jo, että tuulisina päivinä saadaan runsaasti tuulivoimaa, joka voi laskea sähkön hinnan hyvinkin alas – jopa negatiiviseksi.

Sähkön tuotannon pitää olla joka hetki tasapainossa kulutuksen kanssa – muuten sähköjärjestelmä ei toimi. Sähköä kun ei suuressa mittakaavassa varastoida. Kun loppukäyttäjät käyttävät tarvitsemansa määrän sähköä - tuotantomäärää mukautetaan vastaamaan kysyntää.

Sähkön säästäminen, ja varsinkin kulutushuippujen välttäminen, ajaa sekä sähköjärjestelmän että sähkön kuluttajien etua. Kun kulutamme kaikki samaan aikaan, saatetaan joutua käynnistämään enemmän voimalaitoksia ja tuomaan enemmän sähköä Suomeen, jolloin sähkön tuotannon kustannukset kasvavat ja nostavat myös sähkön hintaa. Jos siirrämme omaa kulutustamme pois aamun (klo 8-10) ja illan (klo 19-21) kulutushuipusta, tasaamme sähkön tarvetta. Matalat kulutuspiikit pitävät sähkön hinnan maltillisena, pienentävät riskiä sähkökatkoille ja vähentävät päästöjä verrattuna korkeisiin kulutuspiikkeihin.

Pohjoismaissa sähköverkon kapasiteetti on suuri, ja kattaa hyvin esimerkiksi kotien lämmittämiseen tarvittavan kapasiteetin talvisin. Tästä huolimatta sähköverkot tarvitsevat joustavuutta toimiakseen optimaalisesti, ja jossakin kohtaa verkon kapasiteetin raja voi tulla vastaan.

Maakaasu ja sen hinta puhuttavat Suomessa nyt syksyllä ja tulevana talvena. Koska sähkön hinta määräytyy aina kalleimman käyttöön otettavan tuotantomuodon mukaan, heijastuu Manner-Euroopan maakaasun markkinatilanne viime kädessä meille Pohjoismaihin ja Suomeen asti.

Maakaasu on noussut suureksi keskustelun aiheeksi Suomessa myös Fortumin tytäryhtiön, Uniperin vuoksi. Uniper oli merkittävä venäläisen kaasun ostaja ja merkittävä kaasunjakelija Saksassa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan maakaasun saatavuuden epävarmuus markkinoilla on ollut suurta, mikä on vaikuttanut voimakkaasti Uniperin toimintaan ja sitä kautta Fortumiin. Heinäkuusta lähtien Euroopan energiakriisi on syventynyt, kaasun rooli Euroopassa on muuttunut peruuttamattomasti ja sen mukana myös voimakkaasti kaasuun nojaavan Uniperin liiketoimintamallin tulevaisuuden näkymät. Syyskuussa Fortum tiedotti myyvänsä omistuksensa Uniperista ja keskittyvänsä yhtiön ydinliiketoimintaan, puhtaaseen energiatuotantoon Pohjoismaissa.

Lue lisää: Fortum myy koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle | fortum.fi

Euroopan energiakriisi on seurausta Venäjän hyökkäyssodasta, sekä Venäjän päätöksestä käyttää energiaa aseena. Sähkön hintaan vaikuttaa mm. sen tuottamiseen käytettävä polttoaine, kuten maakaasu, jonka varassa Eurooppalainen sähköntuotanto on vielä pitkälti. Sähkön hinta määräytyy aina kalleimman käyttöön otettavan tuotantomuodon mukaan, joka tällä hetkellä Manner-Euroopassa on kaasuvoima. Maakaasun saatavuuden epävarmuus markkinoilla on suurta ja on näin ollen nostanut energian hintoja ennätyksellisen korkealle.

Sähkön hinnanvaihtelu johtuu kysynnän ja tarjonnan tasapainosta, johon Pohjoismaissa perinteisesti on vaikuttanut eniten saatavilla olevan vesivoiman määrä. Mitä enemmän niukkuutta sähköstä, sitä korkeampi hinta. Sähkön hintaan on myös entistä enemmän vaikuttanut korkea sähkön hinta muualla Euroopassa. Tämä johtuu mm. kasvaneista siirtokapasiteeteista Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan välillä, jolloin pohjoismaista sähköntuotantoa on myyty Pohjoismaista Eurooppaan siirtolinjoja pitkin.

Sähkön hinta määräytyy kalleimman sähköntuotantomuodon mukaan, joka on tällä hetkellä kaasuvoima. Kaasuvoiman hintaan vaikuttaakin maakaasun niukka saatavuus maailmanmarkkinoilla. Tämä kaikki heijastuu siis viime kädessä Manner-Euroopan sähkön hinnan kautta meille Pohjoismaihin, koska Pohjoismaiden sähköä ostetaan myös hyvillä hinnoilla Manner-Eurooppaan siirtolinjojen kautta.

Sähkön hinta on kirjaimellisesti monien tekijöiden summa, ja koostuu lyhyen ja pitkän aikavälin vaihteluista. Sähkölaskussa olevat luvut heijastavat muun muassa sääolosuhteita, talouskasvua, poliitikkojen veropäätöksiä ja siirtoyhtiöiden infrastruktuuri-investointeja.

Viime vuosikymmenen aikana Euroopassa on ajettu alas fossiilipohjaista sähköntuotantoa, ja rakennettu sääriippuvaista uusiutuvan energian kapasiteettia sen tilalle. Tämä on tehnyt sähköjärjestelmästä alttiimman sekä lyhyen että keskipitkän aikavälin hintapiikeille.

Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on aina oltava tasapainossa. Säästä riippuvaisen tuotannon lisääntyminen lisää lyhytaikaista hintavaihtelua tuntien tai päivien aikavälillä ja korostaa entisestään järjestelmän joustavuuden tarvetta. Toistaiseksi joustavuus on tullut pääasiassa tuotantopuolelta esimerkiksi vesivoimasta, mutta energiamurroksen edetessä tarvitaan lisää joustavuutta myös kulutuspuolelta. Jos sähköjärjestelmän joustavuutta ei paranneta säästä riippuvaisen tuotannon lisääntymisen rinnalla, on olemassa riski, että hintavaihtelut lisääntyvät. Pahimmassa tapauksessa tämä voi myös muodostaa pullonkaulan uusiutuvien energialähteiden tuotannon riittävälle lisäämiselle energiamurroksen mahdollistamiseksi. Tämä tarkoittaa, että kulutuspuolen joustavuus on tulevaisuudessa merkittävässä asemassa.

Vallitseva energiakriisi on saanut sähkön hinnan nousemaan syksyn aikana aika ajoin pilviin. Maailmanpoliittisen tilanteen lisäksi talven hintoihin sekä kulutustarpeeseen tulee vaikuttamaan vahvasti sää.

Mitä enemmän pohjoismaisiin vesivarastoihin on sateiden kautta varastoitunut vettä, sitä vähemmän Keski-Euroopan korkea sähkön hinta pääsee vaikuttamaan kuluttamamme sähkön hintaan. Myös tuulinen sää ja sitä myötä tuulivoiman runsas tuotanto vaikuttaa sähkön hintaan. Vaikka kova tuuli ja kaatosade eivät ehkä ilahduta, sähkön hinnan kannalta ne ovat erittäin hyvä asia. Se tuleeko talvi olemaan leuto ja tuulinen, vaiko pakkaskelien täyteinen vaikuttaa niin sähkön hintaan, kuin kulutukseen.

Sähkön tuotannon pitää olla joka hetki tasapainossa kulutuksen kanssa – muuten sähköjärjestelmä ei toimi. Sähkön markkinahinta voi painua negatiiviseksi tilanteissa, joissa sähkön tuotantoa on enemmän kuin kulutusta. Teknisistä syistä johtuen kaikkia tuotantomuotoja ei voida säätää nopeasti vastaamaan kysyntää, jolloin ajaudutaan tilanteeseen, jossa hinta painuu jopa negatiiviseksi.

Sähkön markkinahinnan äkkinäisillä vaihteluilla on vaikutusta pörssisähköasiakkaille. Sähkön kuluttajien on kuitenkin maksettava sähköenergian lisäksi sähkön siirtomaksua ja sähköveroa, joten varsinaisesti sähkön kuluttamisesta tuskin koituu tuloa missään tilanteissa.

Rakentamalla Suomeen uutta sähköntuotantoa. Suomeen on rakenteilla paljon uutta tuulivoimaa, mutta myös muunlaisia tuotantomuotoja tarvitaan. Ydinvoima on säästä riippumaton sähköntuotantomuoto, joka tuottaa sähköä tasaisella teholla. Vesivoimalla voidaan taas tasoittaa tuotantoa kulutuksen mukaan.

Uuden tuotannon lisääminen edellyttää sille suotuisaa ja vakaata yhteiskunnallista ilmapiiriä, lainsäädäntöä, sujuvia luvitusprosesseja sekä hyviä kaupallisia edellytyksiä. Omavaraisuuden lisäksi tarvitaan myös hyviä siirtoyhteyksiä muiden maiden kanssa – yhteinen laaja markkina parantaa kustannustehokkuutta ja parantaa sähköjärjestelmän edellytyksiä selvitä poikkeustilanteista.

Energiakriisikeskustelun keskiössä ovat olleet ymmärrettävästi energian saatavuuden haasteet ja korkeat hintapiikit, sekä niihin johtaneet syyt. Päästöttömyyttä ja ”vihreää siirtymää” ei kuitenkaan tämän kaiken keskellä ole unohdettu.

Uusi päästötön kapasiteetti alentaa osaltaan myös sähkön hintaa, koska uusiutuvien energialähteiden tuotanto poistaa tarpeen ostaa kalliimpaa fossiilista polttoainetta, kuten hiiltä tai kaasua.

Energian joustavuudella on myös tärkeä rooli ympäristön kannalta. Joustavassa järjestelmässä uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, osuutta voidaan kasvattaa, koska pilvisten ja tyynten päivien vähäisemmän tuotannon tasapainottamiseen on riittävät resurssit. Joustavuutta parantavat ratkaisut auttavat selviämään tämän kaltaisista tilanteista, mutta ne auttavat myös ehkäisemään niitä, koska joustavuuden ansiosta sähköverkkoon voidaan lisätä enemmän uusiutuvaa energiaa.

Niin tuuli- kuin aurinkovoimakin tuottavat päästötöntä, uusiutuvaa energiaa ilman polttoainekustannuksia, mikä tekee niistä ympäristöystävällisiä ja kustannustehokkaita tapoja tuottaa sähköä. Niiden haasteina on tuotannon vaihtelu tuulen ja auringonvalon määrän vaihtelun myötä. Nämä tuotantomuodot eivät tuota koko ajan täyttä tehoa. Silloin kun tuuli ei tuule tai aurinko ei paista, tarvitaan muita energialähteitä kuten vesi- ja ydinvoimaa sähköjärjestelmän tasapainottamiseksi.

Sähköstä käydään kauppaa kahdessa eri kaupankäyntipaikassa. Nasdaq-kaupankäyntipaikassa määräytyy sähkön hinta tuleville kuukausille ja vuosille ja Nord Pool -sähköpörssissä tulevan vuorokauden tuntihinnat.

Nasdaq-kaupankäyntipaikassa (johdannaispörssissä) sähköntuottajat ja -ostajat sopivat, millä hinnalla he ovat valmiita myymään ja ostamaan sähköä tulevina kuukausina. Esimerkiksi kiinteähintaisissa sähkösopimuksissa, sähköä on ostettu ennakoitua käyttöä vastaavan määrä jo ennakkoon Nasdaq-kaupankäyntipaikalla sen hetken markkinahintaan.

Siitä sähköstä, jota käytetään huomenna, käydään kauppaa Nord Pool -sähköpörssissä. Sähköntuottajat ja ostajat päivittävät, Fortum mukaan lukien, Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Sähkön spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Tämä huutokauppa määrittää missä voimalaitoksissa tuotetaan seuraavana päivänä sähköä.

Sähkön hinta koostuu energian hinnasta, perusmaksusta sekä mahdollisesta sähkön alkuperämaksusta, veroista ja sähkön siirtohinnasta. Sähköenergian hinta muodostuu sähkömarkkinoilla, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat – mitä niukempi tarjonta, sitä korkeampi hinta.

Sähköveron ja siirtohinnan laskuttaa siirtoyhtiö. Sähkönmyyjä tyypillisesti suojaa sähkönenergianhankintansa johdannaismarkkinoilla. Näillä markkinoilla sähköä hinnoitellaan tuleville kuukausille, hinta perustuu aina sen hetkiseen parhaaseen tietämykseen markkinatilanteesta. Siihen vaikuttavat mm. tuotantotilanne, polttoaine hinnat (esim. maakaasu), vesitilanne pohjoismaissa ja sähkön kysyntätilanne.

Mitä vähemmän sähköä meillä kulutetaan, sen edullisempaa se on. Omaa sähkön käyttöään vähentämällä voi pienentää omia sähkökustannuksiaan ja jos kaikki toimivat näin, on sillä vaikutusta sähkön hintaan. Tämä kannattaa, osti itse pörssi- tai kiinteähintaista sähköä, sillä sähkön markkinatilanne vaikuttaa myös omaan sopimukseen viimeistään kun on sen uusimisen aika.

Sähkön säästämisen lisäksi myös sillä, milloin käytämme sähköä, on merkitystä. Kun käytämme kaikki sähköä samaan aikaan, joudumme käynnistämään sillä hetkellä enemmän voimalaitoksia ja tuomaan enemmän sähköä Suomeen. Siirtämällä kulutusta pois aamun (klo 8-12) ja illan (klo 19-22) kulutushuipuista, sähkön tarve tasaantuu. Tämä laskee sähkön hintaa, pienentää riskiä sähkökatkoille ja myös vähentää päästöjä kun kalleimpia ja saastuttavampia tuotantomuotoja tarvitaan vähemmän. Lue lisää Fortumin sähkösopimuksesta, joka kannustaa sähkön käytön ajoittamiseen

Sähkönkäyttöä kannattaa ajoittaa niille tunneille, jolloin hinta on alhaisin. Tässä kaikki voittavat: pörssihintaisen sopimuksen valinneella se näkyy laskulla välittömästi, mutta pitkällä välillä edullisimmille tunneille kasaantuva sähkönkulutus vaikuttaa myös muiden sähkösopimusten hintoihin. Edullisimmille tunneille keskittämällä autat myös koko yhteiskuntaa – kun kulutuspiikkejä vältetään, myös sähkökatkojen riski pienenee.