Fortum ja Uniper

Fortum haluaa edistää muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Tavoitteemme on mahdollistaa hiilineutraali energiajärjestelmä, mutta muutos ei tapahdu yhdessä yössä, vaan vaatii pitkäjänteisyyttä. Yhdessä Fortumilla ja Uniperilla on riittävä koko ja taloudellinen kapasiteetti viedä Eurooppaa kohti hiilineutraaliutta. Vahva taloudellinen tilanne mahdollistaa tarvittavat toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Meillä on noin kolmen miljardin euron yhteenlaskettu käyttökate (EBITDA). 

Fortumin ja Uniperin osaamiset täydentävät toisiaan. Yhdessä Fortum ja Uniper ovat suunnannäyttäjä Euroopan energiamuutoksessa. Sään mukaan vaihtelevan uusiutuvan energian rinnalle tarvitaan tuotantoa, joka varmistaa yhteiskunnan toimivuuden kaikkina aikoina. Pohjoismaissa tähän tarpeeseen vastaavat vesi- ja ydinvoima, joita sekä Uniperilla että Fortumilla on paljon. Keski-Euroopassa kaasu on avainasemassa, ja siitäkin pitää tehdä vihreää pidemmällä aikavälillä. Tässä kehitystyössä Uniper on edelläkävijä.

Uusiutuvien aikakaudella tarvitaan joustavuutta, energian varastointia ja kysynnän sekä tarjonnan tasapainottamista. Nämä kaikki yhdistyvät vedyssä, ja Uniper kehittääkin erityisesti vetyperäisiä uusiutuvan energian varastointiratkaisuja, jossa se voi hyödyntää paitsi kaasuosaamistaan myös kaasuinfrastruktuuriaan.

Fortumin ja Uniperin yhdistetystä tuotannosta 37 % on päästötöntä vesi- ja ydinvoimaa ja 49 % kaasuvoimaa. Uniperin päästöt laskivat 20 % vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018 ja yhtiön Euroopan tuotannossa ne vähenivät  35 %. Hiilen osuus oli noin 1 % Fortumin ja Uniperin yhdistetystä liikevaihdosta 2019. 
 

Otamme ilmastonmuutoksen erittäin tosissamme ja teemme päivittäin töitä sen hillitsemiseksi. Vuonna 2019 investoimme hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon 401 miljoonaa euroa – sata miljoonaa enemmän kuin vuonna 2018. Meillä on ilmastohuolen jakavien kanssa yhteinen tavoite: hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja hiilen käytön korvaaminen.

Uniper on ilmoittanut sulkevansa Saksassa Datteln 4:ään verrattuna kolminkertaisen määrän vanhaa hiilivoimalakapasiteettia. Lisäksi Uniper sulkee kivihiililaitoksensa Iso-Britanniassa vuoden 2025 loppuun mennessä ja Hollannissa viimeistään vuonna 2030.

Ripeitä toimia tarvitaan, mutta yhteiskunnan toimivuuden kannalta kaiken fossiilisen tuotannon alasajaminen kertarysäyksellä ei ole mahdollista. Yhteiskunnat toimivat täysin sähkön varassa. Jo lyhyet sähkökatkot vaikuttavat veden tuloon ja jätevesien poistoon. Esimerkiksi sairaaloiden, joukkoliikenteen, kauppojen, pankkien ja bensiiniasemien toiminta häiriintyy. Sähkökatkojen pitkittyessä arkielämä olisi tukalaa veden, ruoanlaiton sekä asuin-, liike- ja toimistorakennuksien lämmityksen kannalta.

Esimerkiksi Saksassa hiili ja ydinvoima vastaavat 39 prosentista maan energiatuotannosta. Saksa on jo aiemmin tehnyt päätöksen ydinvoiman käytön lopettamisesta viimeistään vuonna 2022, joten maa joutuu toistaiseksi käyttämään hiiltä sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Heinäkuussa 2020 hyväksytyn hiililain mukaan hiilestä luovutaan asteittain vuoteen 2038 mennessä. Tässä tilanteessa on paras vaihtoehto käyttää uusimpia ja tehokkaampia voimaloita, jollainen Datteln 4 on.

Siirtyminen vähähiiliseen ja lopulta hiilineutraaliin tulevaisuuteen vaatii aikaa ja huomattavia investointeja energian tuotantoon ja siirtoinfrastruktuuriin – sähköjohtoihin ja kaasuputkiin. Muutos on tehtävä niin, että voimme turvata energian toimitusvarmuuden kaikissa olosuhteissa. Myös kustannukset on pidettävä kaikille – kuten teollisuudelle ja palveluille, kaupungeille, liikenteelle ja kotitalouksille – kohtuullisina. Samalla on otettava huomioon muutoksen vaikutukset aluekehitykseen ja työllisyyteen.

Saksan parlamentti on 3.7.2020 hyväksynyt lain, jonka mukaan rusko- ja kivihiilen käyttö energiantuotannossa ajetaan alas viimeistään vuoteen 2038 mennessä. Vuonna 2019 rusko- ja kivihiilellä tuotettiin noin 30 % Saksan sähköstä. Laki ei ota kantaa yksittäisiin voimalaitoksiin, vaan määrittää sen, kuinka paljon hiileen perustuvaa tuotantokapasiteettia Saksassa voi enintään olla käytössä kunakin vuonna. Laki määrää myös maksamaan korvauksia hiililaitoksia sulkeville yhtiöille ja niille alueille, joilla hiilellä on merkittävä taloudellinen vaikutus. Lisätietoja laista voit lukea täältä.

Mielestämme on hyvä, että Saksan hiililain hyväksymisen myötä hiilestä luopumiselle on saatu selkeä aikataulu ja pelisäännöt. Lain pohjalta saksalaiset energiayhtiöt voivat nyt suunnitella toimensa ja aikataulunsa hiililaitostensa sulkemiseksi.

EU:n päästökauppa tulee säilyttää ensisijaisena ilmastopolitiikan ohjauskeinona ja haluamme muistuttaa tarpeesta tiukentaa sen asettamaa päästötavoitetta ja laajentaa se kattamaan uusia sektoreita, kuten kiinteistöjen erillislämmitys ja -jäähdytys. Kansallisia hiilen käytön kieltoja ja vastaavia päätöksiä tehtäessä on välttämätöntä neutraloida niiden vaikutus päästökauppaan vähentämällä vastaavalla määrällä liikkeelle laskettavia päästöoikeuksia, kuten Saksa on kertonut tekevänsä. Nämä ovat mielestämme keskeisiä edellytyksiä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman kustannustehokkaasti. EU:n tavoitteena on olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Fortum haluaa olla energiasektorilla eturintamassa mahdollistamassa siirtymän kohti hiilineutraalia Eurooppaa ja se edellyttää myös järjestelmällistä työtä hiilivoimasta luopumiseksi. Fortum tukee myös Euroopan ja Suomen tavoitetta luopua hiilivoimasta. Puhtaampi maailma syntyy päästöttömän energiantuotannon ja fiksun resurssien käytön yhdistelmästä.

Teemme joka päivä työtä tämän eteen monella saralla. Vuonna 2019 investoimme hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon 401 miljoonaa euroa – sata miljoonaa enemmän kuin vuonna 2018.

Hiilestä sähkön ja lämmön tuotannossa voidaan luopua vain, jos tuotanto on mahdollista korvata muilla energialähteillä. Muutoin sähkö ja lämpö eivät riitä ja hinnat nousevat. Tämä edellyttää investointeja paitsi uusiutuviin energialähteisiin myös kaasuun, energian varastointiin ja muihin toimitusvarmuutta parantaviin joustoratkaisuihin.

Ripeitä toimia tarvitaan, mutta yhteiskunnan kannalta kaiken fossiilisen tuotannon alasajaminen kertarysäyksellä ei ole mahdollista, vaikka kuinka haluaisimme. Yhtiöiden, kuten Fortumin, on kannettava vastuunsa siitä, että valot pysyvät päällä, kodit lämpiminä ja että teollisuuden rattaat pyörivät kohtuullisin energiakustannuksin. Tarvitaan myös paljon kehitystyötä uusiin teknologioihin sekä investointeja vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin samoin kuin siirtoyhteyksiin - sähköverkkoihin ja kaasuputkiin. Tätä vastuuta kantamaan ja työtä tekemään tarvitsemme taloudellisesti vahvoja ja menestyviä yhtiöitä, sillä julkisin varoin tehtävä on mahdoton. 

Hallittu siirtymä vähähiiliseen ja hiilineutraaliin energiaan antaa meille aikaa kehittää uusiutuvaa energiaa sekä uusia teknologioita, kuten vetyteknologiaa ja kaasun kehittämistä mahdollisimman vähäpäästöiseksi. Tässä Fortumin ja Uniperin osaamiset täydentävät toisiaan.

Hollanti on päättänyt luopua hiilivoimasta vuoteen 2030 mennessä. Viime talvena annetun kansallisen tuomioistuinpäätöksen mukaan Hollannin tulee lisäksi kiristää päästövähennyksiään vuoteen 1990 verrattuna 25 prosenttiin aiemmasta 20 prosentista jo tänä vuonna, mikä saattaa vaikuttaa hiilivoiman sulkemisaikatauluun. Fortumin tietojen mukaan Hollannin valtio käy keskusteluja mahdollisista kompensaatioista maassa hiilivoimaa omistavien yhtiöiden kanssa.

Uniper ei ole haastanut Hollannin valtiota oikeuteen, eikä se vastusta hiilivoimasta luopumista. Yhtiön tavoitteena on, että sen Euroopan tuotanto on hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Uniper haluaa, että Alankomaat noudattaa kansainvälistä investointisuojasopimusta. Kansainvälinen energiaperuskirja (The International Energy Charter Treaty ECT) suojelee yrityksiä yksipuolisilta sääntelyn muutoksilta. Peruskirjan on allekirjoittanut 53 maata, Alankomaat mukaan lukien, ja sitä sovelletaan kaikkiin energiateknologioihin.
 

Fortum tuottaa sähköä vähäpäästöisesti pääosin vesi-, ydin- ja kaasuvoimalla. Uniper-investoinnin myötä Fortumin hiilidioksidipäästöttömän tuotannon osuus kasvoi noin 60 %, ja yhdessä Fortumista ja Uniperista tulee Euroopan kolmanneksi suurin päästöttömän sähkön tuottaja.  Hiilen osuus Fortumin ja Uniperin yhteenlasketusta tuotannosta on noin 12 %, ja se vähenee lähivuosina. 

Päästökauppa on EU:ssa toimiva järjestely, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia, joita nämä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään.

Fortum hakee kokonaisvaltaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään pistemäisten sijaan. Energiantuotannon päästöjä vähennetään tehokkaimmin EU-tasoisen päästökaupan kautta, jonka kiristämistä Fortum on voimakkaasti ajanut. Mikäli päästökauppa toimii tehokkaasti, vältyttäisiin laitos- tai maakohtaisilta päätöksiltä, ja päästöjä vähennettäisiin mahdollisimman alhaisin kustannuksin. 

Tällä hetkellä Euroopassa päästökaupan piiriin kuuluvat sähkön- ja kaukolämmöntuotannon lisäksi teollisuuden ja Euroopan sisäisen lentoliikenteen päästöt. Jotta maapallon lämpötilan nousua voidaan rajoittaa, tarvitaan toimia päästöjen vähentämiseksi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tähän päästökaupan kattavuuden laajentaminen esimerkiksi liikenteeseen sekä rakennusten erillislämmitykseen ja -jäähdytykseen olisi hyvä keino.

Päästökauppa on osoittanut tehokkuutensa. Vuonna 2019 Euroopan sähköntuotanto vähensi päästöjään noin 100 miljoonalla tonnilla paljolti kolminkertaistuneen päästöoikeuden hinnan ansiosta. Hiilivoiman käyttö pieneni Euroopassa lähes neljänneksellä vuonna 2019.

Hiilivoimaa ei voi kerralla sulkea ilman laajoja sähkökatkoksia. On järkevää ensin sulkea kaikkein saastuttavimmat voimalat. Koska hiiltä vielä toistaiseksi tarvitaan, on parasta käyttää uusimpia ja tehokkaampia voimaloita.