Toimintaympäristö ja markkina-asema

Tietoa Fortumin toimintaympäristön kehityksestä neljännesvuosittain sekä markkina-asemasta.

Toiminta- ja sääntely-ympäristö Q1 2022

Euroopan sähkömarkkinat

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Sen jälkeen maailmantalouteen ja hyödykkeiden ja raaka-aineiden hintoihin ovat vaikuttaneet erilaiset pakotteet tai mahdolliset pakotteet. Tämän seurauksena sähkönhinnat olivat vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä useissa maissa kaikkien aikojen korkeimmat. Hinnat nousivat ennätyksellisen korkeiksi, vaikka talvi oli leuto ja tuulinen sekä Pohjoismaissa että Manner-Euroopassa.

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 112 (120) terawattituntia vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Sähkön kysynnän lasku Pohjoismaissa johtui pääasiassa leudommasta säästä: lämpötilat olivat kaksi astetta pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella vuoden 2021 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.

Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä oli 361 (375) TWh. Sähkön kysyntään vaikutti leudompi talvi Manner-Euroopassa.

Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvu määräytyy pitkälti perinteisten tekijöiden (kuten makrotalouden ja väestön kehityksen) perusteella, mutta siihen vaikuttaa yhä enemmän myös teollisuuden, kuljetusalan ja lämmitysalan hiilestä irtautuminen suoran sähköistämisen ja vihreän vedyn avulla.

Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen alussa vesivarannot olivat 73 TWh eli 11 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 32 TWh edellisvuotta pienemmät. Vesivarantojen vaje pieneni, kun vesivoiman tuotanto oli tavallista pienempää. Ensimmäisen neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 35 TWh, mikä on 6 TWh pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella ja 20 TWh edellisvuotta vähemmän.

Sähkönhinnat olivat poikkeuksellisen korkealla tasolla vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 110,0 (42,1) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 91,8 (48,6) euroa/MWh Suomessa ja 99,9 (45,7) euroa/MWh SE3-alueella Ruotsissa (Tukholma). Ruotsin SE2-alueella (Sundsvall) keskimääräinen aluehinta oli kuitenkin 24,8 (37,5) euroa/MWh, mikä johtui suuresta sadannasta ja tuulivoiman tuotannosta. Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä oli 184,6 (49,6) euroa/MWh.

Toukokuun 2022 alussa Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 97 euroa/MWh loppuvuodelle 2022 ja noin 75 euroa/MWh vuodelle 2023. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 29 TWh eli noin 7 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja 19 TWh vertailukautta pienemmät. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 224 euroa/MWh loppuvuodelle 2022 ja noin 203 euroa/MWh vuodelle 2023.

Euroopan hyödykemarkkinat

Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 699 (802) TWh vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot laskivat merkittävästi neljänneksen alusta (293 TWh) neljänneksen loppuun (137 TWh), jolloin ne olivat 14 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 60 TWh pienemmät kuin viiden vuoden keskiarvo (2017–2021).

Kaasumarkkinoiden jatkuva kireys ja keskeytysten riski Venäjän putkien kaasuvirroissa Eurooppaan nostivat kaasun hinnat Euroopassa ennennäkemättömälle tasolle suuren epävakauden keskellä. Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä oli 101 (18) euroa/MWh. Vuoden 2023 termiinihinta nousi neljänneksen aikana ja oli 72 euroa/MWh neljänneksen lopussa (41 euroa/MWh neljänneksen alussa) eli 55 euroa/MWh korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Epävakaus oli suurta myös päästöoikeuksien (EUA) markkinoilla vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana huolimatta siitä, että hintaero neljänneksen alun ja lopun välillä oli melko pieni. Hinta laski neljänneksen aikana ja oli 77 euroa/tonni neljänneksen lopussa (81 euroa/tonni neljänneksen alussa). Hinta kohosi neljänneksen aikana ensin 97 euroon/tonni ja laski sitten 58 euroon/tonni. Neljänneksen lopussa hinta EUA-markkinoilla oli 34 euroa/tonni korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Hiilimarkkinoilla hinnat nousivat ensimmäisellä neljänneksellä jopa enemmän kuin kaasumarkkinoilla. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2023 nousi neljänneksen alusta (88 dollaria/tonni) neljänneksen loppuun (190 dollaria/tonni), jolloin se oli 121 dollaria/tonni korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Toukokuun 2022 alussa kaasun TTF-termiinihinta oli 95 euroa/MWh loppuvuodelle 2022. EUA-termiinihinta vuodelle 2022 oli tasolla 85 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2022 oli 245 dollaria/tonni.

Venäjän sähkömarkkinat

Fortumin Russia-segmentillä on lämpövoimaloita Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Uniperin venäläinen tytäryhtiö Unipro PJSC toimii Smolenskin, Moskovan, Sverdlovskin ja Krasnojarskin alueilla sekä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa.

Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen. Fortumin Russia-segmentti toimii ensimmäisellä hintavyöhykkeellä (Venäjän Euroopan ja Uralin alueet), ja Uniper toimii molemmilla hintavyöhykkeillä.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä oli 303 (297) TWh. Vastaava luku ensimmäisellä hintavyöhykkeellä oli 229 (224) TWh ja toisella hintavyöhykkeellä 61 (59) TWh. Kulutuksen 2,2 %:n kasvu johtui 5,5 %:n talouskasvusta.

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinnat pois lukien) nousi 6,6 % ja oli 1 449 (1 360) ruplaa/MWh ensimmäisellä hintavyöhykkeellä ja nousi 19,9 % ja oli 1 100 (918) ruplaa/MWh toisella hintavyöhykkeellä. Spot-hinta Uralin alueella nousi 11 % ja oli 1 284 (1 158) ruplaa/MWh.

Venäjän hallitus nosti kaasun hintaa 3 % heinäkuussa 2021.

Venäjällä CSA-sopimuksiin perustuvat kapasiteettimaksut ovat keskeinen yhtiön tulokseen vaikuttava tekijä, sillä CSA-maksut ovat huomattavasti korkeampia kuin CCS-huutokaupoista (Competitive Capacity Selection) saatavat kapasiteettimaksut. Tällä hetkellä Fortumin Russia-segmentin CSA-kapasiteetti on 1 472 MW ja sisältää 70 MW aurinko- ja tuulivoimakapasiteettia. Nämä kapasiteetit eivät sisällä yhteisyrityksiin liittyviä kapasiteetteja. Vastaavasti Uniperin CSA-kapasiteetti on 800 MW.

Lämpövoimalat saavat selkeästi korotettuja CSA-maksuja noin kuuden vuoden kuluttua käyttöönotosta. Vuonna 2022 CSA-maksut laskevat Fortumin Russia-segmentin neljän yksikön osalta ja Fortumin Uniper-segmentin yhden yksikön osalta. CSA-jakson päätyttyä yksiköt voivat saada CCS-maksuja CCS-huutokaupoista.

Fortumin Russia-segmentillä on 3 199,7 MW tuotantokapasiteettia, joka ei saa CSA-maksuja. Tällä kapasiteetilla on oikeus osallistua vuotuisiin CCS-huutokauppoihin. Uniperilla on 10 445 MW tuotantokapasiteettia, jolla on oikeus osallistua CCS-huutokauppaan. Seuraava CCS-huutokauppa, vuodelle 2027, on tarkoitus pitää marraskuussa 2023.

Nykyisen geopoliittisen tilanteen, Venäjän ja Ukrainan välisen sodan ja siitä johtuvien toimitusketjun rajoitusten vuoksi Fortum seuraa ja arvioi mahdollisia viivästyksiä ja kykyä saattaa käynnissä olevat hankkeet päätökseen. Fortum on lopettanut kaikki uudet investointiprojektit Venäjälle.

Fortumin aurinko- ja tuulivoiman kokonaiskapasiteetti Venäjällä (yhteisyrityksissä tai suorassa omistuksessa) koostuu voimaloista, joista käytössä on 1,2 GW ja rakenteilla 0,3 GW. Kehitteillä olevan 1,9 GW:n kapasiteetin tulevaisuudesta ei ole tehty päätöstä, koska Fortum on lopettanut kaikki uudet investointihankkeet Venäjälle.

Kesäkuussa 2017 Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoimapuistot oli tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2018–2022, ja niiden tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka on noin 7 000–9 000 ruplaa/MWh. Kesäkuussa 2018 Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 823 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoimapuistot oli tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2019–2023, ja niiden tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka on noin 7 000–8 000 ruplaa/MWh. Tällä hetkellä on epäselvää, milloin saadaan päätökseen 0,8 GW:n projektit, jotka oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2022 ja 2023.

Kesäkuussa 2018 ja 2019 Fortum voitti CSA-huutokaupoissa oikeuden rakentaa 110 megawattia ja 6 megawattia aurinkovoimakapasiteettia. Fortum ilmoitti 2.3.2021, että Fortum ja RDIF-rahasto (Russian Direct Investment Fund) rakentavat 116 MW:n aurinkovoimalaitoksen Kalmykiaan Etelä-Venäjälle. Voimalaitosten tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa noin 15 000 ruplaa/MWh ja 14 000 ruplaa/MWh. Joulukuussa 2021 kapasiteetista otettiin käyttöön 78 megawattia, ja loput on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Fortumin CSA-maksuilla tuettu kapasiteettioikeus vastaa noin 1,4 GW:n uusia tuulivoimahankkeita, joihin Fortum voitti oikeuden syyskuussa 2021 järjestetyssä huutokaupassa ja jotka oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2025–2027. Nämä hankkeet eivät etene, koska Fortum on lopettanut kaikki uudet investointihankkeet Venäjälle.

Sääntely-ympäristö

Euroopan komissio aikoo vähentää energiariippuvuutta Venäjästä

Vastatoimena Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan Euroopan komissio julkisti maaliskuun alussa REPowerEU-tiedonannon. Sen tavoitteena on vähentää venäläisen kaasun kysyntää EU:ssa kahdella kolmasosalla vuoden loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio ehdottaa, että kaasutoimituksia monipuolistetaan käyttämällä nesteytettyä maakaasua ja tuottamalla enemmän biometaania ja uusiutuvaa vetyä, ja samalla vähennetään yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. .

Osana nopeutettua hyväksymisprosessia komissio teki kaasua koskevan lakiehdotuksen, jonka päätavoitteena on varmistaa, että kaasuvarastottäytetään riittävästi ensi talveen mennessä. Tähän liittyy velvoite täyttää kaasuvarastot 90-prosenttisesti. Toukokuun puolivälissä tätä ehdotusta seuraa ehdotus sähkömarkkinoiden rakenteen optimoinnista sekä konkreettinen suunnitelma venäläisten fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseksi.

Euroopan parlamentti tarkastelee taksonomiasääntöjä ydinvoiman ja maakaasun osalta

Komissio julkaisi maaliskuun puolivälissä virallisen täydentävän delegoidun säädöksen, jossa määritetään ydinvoimaa ja kaasua koskevat EU:n taksonomiakriteerit. Tästä käynnistyi tarkastelujakso, jonka aikana sekä Euroopan neuvosto että Euroopan parlamentti voivat hylätä säädöksen heinäkuun puoliväliin 2022 mennessä.

Vaikka täydentävän delegoidun säädöksen osia olisi vielä selvennettävä, se on tärkeä perusta ydinvoiman merkityksen tunnustamiselle Euroopan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Siksi Fortum puoltaa säädöksen hyväksymistä. Keskustelu ydinvoiman ja kaasun sisällyttämisestä EU:n taksonomiaan kuitenkin jatkuu etenkin Euroopan parlamentissa, eikä säädöksen kumoamisen mahdollisuutta voi sulkea pois.

Ruotsin sähköistämisstrategia julkaistu

Ruotsin hallitus esitteli kansallisen sähköistämisstrategiansa helmikuussa 2022. Strategian tavoitteena on esittää kattava näkemys siitä, mitä energiasektorin kasvu edellyttää, ja tarjota riittävät resurssit teollisuuden ja liikenteen sähköistämiseen. Ruotsin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä, ja sähköistäminen on ratkaisevan tärkeää tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Strategia koostuu 67 eri toimenpiteestä vuosille 2022–2024. Niillä nopeutetaan infrastruktuurin käyttöönottoa, edistetään toimitusvarmuutta, poistetaan uuden sähköntuotannon esteitä ja kehitetään sähkömarkkinoita.

Saksa on ryhtynyt toimiin toimitusvarmuuden takaamiseksi

Helmikuun lopulla liittovaltion talous- ja ilmastoministeriö keskeytti Nord Stream 2:n sertifiointiprosessin geopoliittisen tilanteen seurauksena. Lisäksi on asetettu pakotteita, jotka estävät putken käytön. Toimitusvarmuuden vuoksi ministeriö otti käyttöön kattavia toimenpiteitä, kuten varautumissuunnitelman, jolla turvataan öljy-, kaasu- ja hiilivarastot pakollisilla vähimmäisvarannoilla. Lisäksi kolmivaiheisen hätäsuunnitelman ensimmäinen vaihe aktivoitiin maaliskuun lopussa mahdollisen toimituskatkon varalta. Näin hallitus jatkaa kaasumarkkinoiden seuraamista mutta ei toistaiseksi aio puuttua markkinoiden toimintaan.

Saksa kärsii muiden maiden tavoin energian hintojen noususta. Se pyrkii minimoimaan riippuvuuden Venäjän energiantuonnista mahdollisimman nopeasti ja takaamaan toimitusvarmuuden. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi harkitaan hiilivoimaloiden käyttöiän pidentämistä, ja uusiutuvan energian käytön laajentaminen saa yhä enemmän tukea. Kaasu nähdään edelleen välttämättömänä siirtymävaiheen polttoaineena, mutta sitä hankitaan uusista toimittajamaista. Vastaavasti liittohallitus tukee myös nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin kehittämistä.

Saksa nopeuttaa energiasiirtymää lainsäädännön ”pääsiäispaketilla”

Liittovaltion talous- ja ilmastoministeriö esitteli tammikuussa 2022 Saksan energiapolitiikan suunnan. Ministeriön mukaan Saksan on ryhdyttävä merkittäviin toimenpiteisiin, jotta se voi saavuttaa vuoden 2021 ilmastonsuojelulain tavoitteet sekä olla ilmastoneutraali vuonna 2045. Siksi ministeriö esitteli ”välittömien ilmastotoimien ohjelman”, joka koostuu kahdesta lainsäädäntöpaketista (”pääsiäinen” ja ”kesä”). Äskettäin julkaistu ”pääsiäispaketti” koostuu useista ehdotuksista, kuten uusiutuvia energialähteitä koskevasta laista ja sen muutoksista sekä tuuli- ja aurinkovoiman lisäyspolitiikkojen uudistuksesta. Pääsiäispaketti hyväksytään todennäköisesti ennen kesää.

Suomen ilmasto- ja energiastrategia julkaistu

Suomen hallitus julkaisi luonnoksen kansalliseksi ilmasto- ja energiastrategiaksi ja lähetti sen kommenttikierrokselle 14.4.2022. Strategia on kattava toimenpideohjelma, jonka avulla Suomi saavuttaa ilmastoneutraaliutta koskevan tavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Perinteisten päästöjen vähentämistoimien lisäksi strategiassa käsitellään useita erityisaiheita: järjestelmien integraatiota ja sähköistämistä, vetyä ja sähköpolttoaineita, tulevaisuuden lämmitysjärjestelmää, merituulivoimaa ja kehittyvää ydinenergiaa. Vetyä käsittelevässä luvussa esitetään myös erillinen kansallinen vetystrategia ja asetetaan tavoitteet elektrolyysikapasiteetille: 200 MW vuoteen 2025 mennessä ja vähintään 1 000 MW vuoteen 2030 mennessä. Kommenttikierroksen jälkeen strategia menee eduskunnan käsittelyyn.

Suomen vesienhoitosuunnitelmia koskevat valitukset etenevät

Suomen hallitus hyväksyi vesien hoitosuunnitelmat joulukuussa 2021. Tammikuussa Fortum teki korkeimpaan hallinto-oikeuteen kaksi valitusta, jotka koskevat Oulujoen vesistön alaosaa sekä Klobbfjärdenin merialuetta Loviisan ydinvoimalaitoksen ympärillä. Pääsyynä valituksiin oli vesistöjen puutteellinen luokitus. Asianomaiset viranomaiset ovat toimittaneet lausuntonsa vuoden 2022 alkupuoliskolla, ja Fortum valmistelee parhaillaan näihin lausuntoihin kirjallisia vastauksia, jotka lähetetään vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana. Oikeuden päätöksiä odotetaan vuoden 2022 aikana.

Hallituksen lupa myönnetty käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikalle Ruotsissa

Tammikuussa 2022 Ruotsin hallitus päätti antaa luvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikalle Forsmarkissa Östhammarin kunnassa sekä kapselointilaitokselle Oskarshamnissa. Lupamenettelyn seuraavassa vaiheessa Ruotsin maa- ja ympäristötuomioistuin määrittää ehdot laitoksille, ja välivaraston rakennus- ja toimintalupaa odotetaan kesä–heinäkuussa 2022. Lisäksi Ruotsin säteilyturvakeskus päättää lupaehdoista maan ydinvoimalain mukaisesti. Rakentaminen voi alkaa, kun kaikki luvat on saatu. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan rakentaminen kestää noin 10 vuotta.

Markkina-asema

Fortum on pohjoismaiden toiseksi suurin sähköntuottaja ja suurin sähkönmyyjä. Lämmöntuottajana lukeudumme maailman suurimpiin. Fortumin investointi Uniperiin kasvatti konsernin hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa 60 % ja teki meistä Euroopan kolmanneksi suurimman päästöttömän sähkön tuottajan. Uniperin yhdistelyn myötä Fortumin sähköntuotantokapasiteetti kasvoi 36,2 GW:lla ja lämmön ja höyryn tuotantokapasiteetti kasvoi 4,9 GW:lla. Uniperilla on sähköntuotantoa lähinnä Saksassa, Venäjällä, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Alankomaissa, sekä lämmön ja höyryn tuotantoa lähinnä Saksassa, Alankomaissa ja Venäjällä.

Kuvituskuva pohjoismaisen sähköntuotannon jakaumasta yhtiöittäin 2020 (pro forma). Tuotanto yhteensä 408 terawattituntia ja 350 yhtiötä. Kolme suurinta yhtiötä ovat Vattenfall, Fortum ja Uniper yhdistettynä ja Statkraft.
Kuvituskuva pohjoismaisen sähkön vähittäismyynnin jakaumasta yhtiöittäin vuonna 2020 (pro forma). Yhteensä noin 16 miljoonaa asiakasta ja 350 yhtiötä. Kolme suurinta yhtiötä ovat Fortum, Vattenfall ja Andel.
Kuvituskuva suurimpien sähköntuottajien jakaumasta Euroopassa ja Venäjällä 2020 (pro forma). Kolme suurinta tuottajaa ovat EDF, Rosenergatom ja Fortum ja Uniper yhdistettynä.
Kuvituskuva maailman suurimpien lämmöntuottajien jakaumasta vuoden 2020 lopussa (pro forma). Kolme suurinta ovat Gazprom, T Plus ja Sibgenco. Fortum ja Uniper yhdistettynä ovat sijalla 9.
Kuvituskuva suurimpien kaasuvarastotoimijoiden jakaumasta Euroopassa 2021. Kolme suurinta ovat STOGIT, Storengy ja NAM. Uniper on neljännellä sijalla.