Toimintaympäristö ja markkina-asema

Toiminta- ja sääntely-ympäristö (Q2 2018)

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 88 (88) terawattituntia (TWh) vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Sähkönkulutus Pohjoismaissa tammi-kesäkuussa 2018 oli 209 (201) terawattituntia. Kulutuksen kasvu johtui pääasiassa vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen vertailukautta kylmemmästä säästä sekä jonkin verran suuremmasta teollisuuden kulutuksesta.

Vuoden 2018 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 86 TWh eli 3 TWh pitkän ajan keskiarvoa suuremmat ja 11 TWh suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2018 toisen neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 76 TWh eli 7 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 5 TWh edellisvuotta pienemmät. Sademäärät olivat selvästi tavanomaista pienemmät vuoden 2018 toisella neljänneksellä.

Vuoden 2018 toisella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 39,0 (27,4) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 42,0 (30,9) euroa/MWh Suomessa ja 38,5 (28,5) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma). Hintoja nostivat kuiva sää ja vertailuvuotta korkeammat hiililauhdetuotannon marginaalikustannukset. Tammi-kesäkuussa 2018 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 38,8 (29,3) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 42,0 (31,9) euroa/MWh Suomessa ja 38,8 (30,1) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma).

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2018 toisella neljänneksellä nousi 36,0 (29,8) euroon/MWh. Keskimääräinen spot-hinta tammi-kesäkuussa 2018 oli 35,7 (35,5) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta nousi toisen neljänneksen alun 13,3 eurosta 15,0 euroon tonnilta vuoden 2018 toisen neljänneksen lopussa.

Venäjä

Fortum toimii Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen, ja Fortum toimii hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue).

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2018 toisella neljänneksellä oli 241 (238) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 185 (184) TWh. Sähkönkulutus tammi-kesäkuussa 2018 oli 530 (522) TWh ja 406 (402) TWh hintavyöhykkeellä 1.

Vuoden 2018 toisella neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi 3,8 prosenttia ja oli 1 191 (1 148) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1. Spot-hinta Uralin alueella laski 0,8 prosenttia ja oli 1 004 (1 012) ruplaa/MWh. Tammi-kesäkuun keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi 2,1 % ja oli 1 189 (1 164) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1. Spot-hinta Uralin alueella laski 1,5 % ja oli 1 008 (1 023) ruplaa/MWh.

Euroopan sääntely-ympäristö

Kestävää rahoitusta koskevat lakiehdotukset esitetty

Toukokuussa 2018 Euroopan komissio esitteli ensimmäiset kestävän rahoituksen strategiaan ja toimintasuunnitelmaan perustuvat lakiehdotukset. Niihin sisältyi ehdotus koko Euroopan unionin kattavasta luokittelujärjestelmästä, joka auttaa sijoittajia arvioimaan taloudellisen toiminnan kestävyyttä ja vaikutuksia. Lisäksi muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskevia ohjeita tarkistetaan ja vihreille rahoitustuotteille kehitetään EU-merkki. Tämän tyyppinen säätely vaikuttaa koko Euroopan rahoitussektoriin. On tärkeää varmistaa, että suunniteltu luokittelujärjestelmä kehitetään läpinäkyvästi ja markkinaehtoisesti.

EU:n jätepaketti julkistettu

Kiertotaloutta edistävä EU:n jätepaketti on julkistettu virallisesti, ja jäsenvaltioiden on otettava siihen liittyvä lainsäädäntö käyttöön heinäkuuhun 2020 mennessä. Kiinteän yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystavoitteita nostetaan ja yhdyskuntajätteen vientiä kaatopaikoille rajoitetaan entisestään vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi jätetilastojen laatua ja vertailukelpoisuutta parannetaan ja kierrätystavoitteiden laskentamenetelmiä yhdenmukaistetaan sekä vaaralliselle jätteelle perustetaan sähköisiä rekistereitä.

Saksan "hiilikomissio" nimitetty

Saksan hiilikomissio eli "kasvun, rakennemuutoksen ja työllisyyden komissio" nimitettiin kesäkuussa 2018. Sen tehtävänä on laatia strategia hiilestä luopumiselle. Painopisteenä on hiilestä luopumisen alueellisten vaikutusten lieventäminen. Koska Saksa ei todennäköisesti saavuta tavoitetta päästöjen vähentämisestä 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, komission tehtävänä on myös esittää keinoja, joilla Saksa pystyy pienentämään eroa tavoitteeseen.

Hiilikomission on määrä esittää suosituksensa alueellisten vaikutusten lieventämiseksi lokakuussa sekä vuoden 2020 tavoitteeseen syntyneen eron pienentämiseksi marraskuussa. Loppuraporttia komissiolta odotetaan joulukuussa 2018. Aikataulu on erittäin tiukka, kun otetaan huomioon tehtävän laajuus ja monimutkaisuus. Lisäksi toimeksiannosta katsotaan puuttuvan laajempi yhteys Eurooppaan ja etenkin EU:n päästökauppajärjestelmään (ETS). Toimeksianto ei myöskään sisällä niiden mahdollisten vaikutusten arviointia, joita hiilestä luopumisella on sähkön tukkuhintoihin. Energiateollisuutta komissiossa edustaa Saksan energia- ja vesivoimateollisuuden keskusliitto (BDEW). 

Norjan parlamentti tukee Fortumin CCS-projektin rahoitusta

Kesäkuussa 2018 Norjan parlamentti hyväksyi 80 miljoonan Norjan kruunun rahoituksen Fortumin hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiprojektiin (Carbon Capture and Storage, CCS) liittyvien esiselvitysten jatkamiselle Klemetsrudissa seuraavan 12 kuukauden ajaksi. Lopullisen päätöksen esiselvityksistä tekee Norjan öljy- ja energiaministeriö muutaman kuukauden kuluessa hallituksen aiemmin tänä vuonna käynnistämän laadunvalvonnan perusteella.

Suomen uusiutuvan energian tukijärjestelmä hyväksytty

Toukokuussa 2018 Suomen eduskunta hyväksyi lain uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta vuosille 2018–2020. Järjestelmä perustuu tarjouskilpailuun 1,4 terawattitunnista uusiutuvaa sähköä. Tarjouskilpailu perustuu todennäköisesti yhteen tarjouskierrokseen, ja se on määrä järjestää vuoden 2018 lopulla.

Järjestelmä on teknologianeutraali, mutta se ei sisällä vesivoimaa ja biopohjaiselle sähkölle on erityisvaatimuksia. Tarjouskilpailu on tarkoitettu vain uusille voimalaitosinvestoinneille. Tarjouksiin perustuva preemiojärjestelmä on yhdistelmä kiinteitä ja vaihtelevia preemioita. Projektit on oikeutettu tukeen 12 vuodeksi.

Suomen energiaverotukseen ehdotettu muutoksia

Toukokuussa 2018 Suomen hallitus ilmoitti useista muutoksista energiaverotukseen. Nykyinen sähkön ja lämmön yhteistuotannon hiilidioksidiveron puolitus poistetaan ja lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan vastaamaan liikennepolttoaineiden verotusta. Lisäksi sähkön kahdenkertaisesta verotuksesta luovutaan suurten akkujen osalta ja sähköautojen työpaikkalataamisen verokohtelua yksinkertaistetaan. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2019 alussa, mutta yksityiskohtia ei ole vielä julkistettu. Fortum pitää kahta viimeksi mainittua ehdotusta myönteisenä kehityksenä, mutta näkee päätöksen sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kaukolämmön verotuksen lisäämisestä negatiivisena.

Markkina-asema (2016 lopussa)

Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja ja suurin sähkönmyyjä. Lämmöntuottajana lukeudumme maailman suurimpiin. Kaksi kolmasosaa sähköntuotannostamme on vesi- ja ydinvoimaa, joten Fortum kuuluu myös Euroopan vähäpäästöisimpien tuottajien joukkoon.

SähköntuotantoVähittäismyynti 

Suurimmat tuottajat