Toimintaympäristö ja markkina-asema

Toiminta- ja sääntely-ympäristö

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 121 (113) TWh vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvu johtui pääasiassa vertailukautta alemmista lämpötiloista ja teollisen kysynnän lisääntymisestä.

Vuoden 2018 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 86 TWh eli 3 TWh suuremmat kuin pitkän aikavälin keskiarvo ja 11 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa vesivarastot olivat 34 TWh eli 7 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 4 TWh edellisvuotta pienemmät. Sademäärät Pohjoismaissa olivat selvästi tavanomaista pienemmät vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.

Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 38,6 (31,1) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 42,0 (32,9) euroa/MWh Suomessa ja 39,0 (31,8) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma). Hintoja nostivat kylmä ja kuiva sää ja vertailuvuotta korkeammat hiililauhdetuotannon marginaalikustannukset.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä laski 35,5 (41,3) euroon/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta nousi vuoden alun 8,1 eurosta 13,3 euroon tonnilta vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa.

Venäjä

Fortum toimii Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen, ja Fortum toimii hintavyöhykkeellä 1.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä oli 289 (283) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 220 (217) TWh.

Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi 0,6 % ja oli 1 187 (1 180) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivut 58-60).

Liiketoimintaympäristö ja päästömarkkinat Euroopassa

Kivihiilen kielto Suomessa

Suomen hallitus päätti 10.4.2018 kieltää kivihiilen energiakäytön lailla 1.5.2029 alkaen. Hallitus valmistelee 90 miljoonan euron tukipaketin kaukolämpöyhtiöille, jotka sitoutuvat luopumaan kivihiilestä jo vuonna 2025. Paketilla tuetaan investointeja sähkön ja lämmön yhteistuotantoon biopolttoaineilla sekä muita kivihiilen korvaavia investointeja. Samalla uusiutuvan sähkön tukimekanismia pudotetaan 2 terawattitunnista 1,4 terawattituntiin. Lakiesitys kivihiilen käytön kieltämiseksi on tarkoitus antaa vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla.

Hallitus aikoo parantaa kaasun kilpailukykyä kivihiileen nähden nostamalla lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveroa. Muutos toteutetaan poistamalla nykyinen sähkön ja lämmön yhteistuotannon hiilidioksidiveron 50 prosentin alennus. Hiilidioksidiveron korotuksen ja energiasisältöveron laskun yhteisvaikutus tuskin kuitenkaan saa aikaan siirtymistä kivihiilestä kaasuun. Sen sijaan se nostaa kaukolämmön tuotantokustannuksia.

EU:n veronkiertodirektiivin toimeenpano Suomessa

Suomen hallitus on ehdottanut EU:n veronkiertodirektiivin toimeenpanoa rajoittamalla merkittävästi korkokulujen vähennysmahdollisuuksia, kun korkokulut ovat yli 3 miljoonaa euroa. Direktiivi voidaan toimeenpanna joustavasti, mutta Suomen hallitus on päättänyt ylittää sen vaatimukset. Julkinen kuuleminen on nyt saatu päätökseen, ja hallitukselta odotetaan uutta ehdotusta lähikuukausina. Korkovähennyksiin ehdotetut rajoitukset ovat erittäin haastavia pääomavaltaiselle energiasektorille ja kansainvälisille yrityksille mukaan lukien Fortum.

Ruotsin vesilainsäädännön uudistus

Vesilainsäädännön uudistus on osa kesäkuussa 2016 solmittua Ruotsin energiasopimusta. Uudistuksella pyritään täyttämään EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset, ja tavoitteena on myös nykyaikaistaa ja tehostaa vesivoiman hyödyntämistä. Jos uudistus toteutuu, suurin osa ympäristöluvista tarkistetaan 20 vuoden kuluessa, ja ne ovat pääsääntöisesti voimassa 40 vuotta. Fortumin aiemmin esittämät keskeiset huolenaiheet on otettu hyvin huomioon lopullisessa ehdotuksessa. Suunnitelman mukaan lainsäädäntö on tarkoitus hyväksyä ennen kesää 2018 ja se tulisi voimaan vuonna 2019.

Energiasopimus edellyttää, että vesivoimayhtiöt vastaavat kaikista ympäristötoimien kustannuksista. Niiden rahoittamiseksi suurimmat vesivoimayhtiöt suunnittelevat yhteistä rahastoa. Rahasto odotetaan perustettavan heinäkuussa 2018, jos vesilainsäädännön uudistus saadaan päätökseen.

EU:n muovistrategia

Tammikuussa 2018 Euroopan komissio julkaisi EU:n muovistrategian, joka on osa Euroopan siirtymistä kohti kiertotaloutta. Tavoitteena on muuttaa muovituotteiden suunnittelua, tuotantoa, käyttöä ja kierrätystä EU:ssa. Muovituotteiden entistä parempi suunnittelu ja tehokkaampi kierrätys sekä kierrätysmateriaalien laadun parantaminen edistävät toissijaisten muoviraaka-aineiden markkinoita ja luovat entistä suurempaa lisäarvoa Euroopan kilpailukykyiselle muoviteollisuudelle.

Fortum pitää kierrätysmuovien markkinoiden edistämiseen tähtäävää hanketta tervetulleena kehityksenä. Muovidirektiivin odotetaan tuovan liiketoimintamahdollisuuksia Fortumin kierrätys- ja jäteratkaisuille.

Markkina-asema (2016 lopussa)

Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja ja suurin sähkönmyyjä. Lämmöntuottajana lukeudumme maailman suurimpiin. Kaksi kolmasosaa sähköntuotannostamme on vesi- ja ydinvoimaa, joten Fortum kuuluu myös Euroopan vähäpäästöisimpien tuottajien joukkoon.

SähköntuotantoVähittäismyynti 

Suurimmat tuottajat