Toimintaympäristö ja markkina-asema

Toiminta- ja sääntely-ympäristö (Q3 2019 osavuosikatsaus)

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 82 (82) TWh vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Lämpötilat olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoa, ja teollinen kysyntä pysyi lähes ennallaan. Sähkönkulutus Pohjoismaissa tammi–syyskuussa 2019 oli 285 (291) terawattituntia, kun talvikuukausien tavallista leudompi sää vähensi sähkön kysyntää.

Vuoden 2019 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 74 TWh eli 10 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät ja 8 TWh pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2019 kolmannen neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 102 TWh eli 1 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat ja 13 TWh edellisvuotta suuremmat. Huhtikuussa 2019 Norjan vesi- ja energiavirasto (NVE) tarkisti maan varantotilastoja. Raportoidut viitetasot ja historialliset poikkeamat on päivitetty vastaavasti.

Vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 34,7 (50,5) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 47,8 (53,5) euroa/MWh Suomessa ja 35,6 (52,2) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma). Alhaiset kaasun hinnat pitivät Manner-Euroopan spot-hinnat matalina kolmannella neljänneksellä. Tämä johti yhdessä Pohjoismaiden vesivarantojen kasvun kanssa Pohjoismaiden spot-hintojen laskuun edellisvuoteen verrattuna. Tammi–syyskuussa 2019 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 39,0 (42,8) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 44,2 (45,9) euroa/MWh Suomessa ja 38,3 (43,3) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma).

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä laski merkittävästi ja oli 37,4 (53,5) euroa/MWh. Tammi–syyskuussa 2019 keskimääräinen spot-hinta Saksassa oli 38,0 (41,7) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA, EU Emission Allowance) markkinahinta laski kolmannen neljänneksen alun 26 eurosta 25 euroon tonnilta vuoden 2019 kolmannen neljänneksen lopussa.

Venäjä

Fortum toimii Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen, ja Fortum toimii hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue).

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä oli 240 (238) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 185 (184) TWh. Tammi–syyskuussa 2019 sähkönkulutus oli 773 (770) TWh Venäjällä ja 590 (591) TWh hintavyöhykkeellä 1.

Vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinnat pois lukien) laski 2 % ja oli 1 280 (1 302) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1. Spot-hinta Uralin alueella nousi 5 % ja oli 1 107 (1 059) ruplaa/MWh. Tammi–syyskuussa 2019 keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) oli 1 307 (1 227) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1 ja 1 129 (1 025) ruplaa/MWh Uralin alueella.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivut 67-69).

Sääntely-ympäristö

Euroopan komissio julkistaa Green Deal -ehdotuksensa

Ursula von der Leyenin johtama uusi Euroopan komissio aloittaa työnsä virallisesti 1.12.2019. Ilmasto- ja energiakokonaisuus on jaettu kahteen osaan: ilmastoasioista vastaa varapuheenjohtaja Timmermans ja energia-asioista komissaari Simson. Yksi komission päätehtävistä on ohjata koko Euroopan unionin taloutta vähäpäästöisemmäksi. Timmermansin tehtävänä on esitellä uusi eurooppalainen Green Deal -hanke ja ilmastolaki komission virkaanastumisen sadan ensimmäisen päivän aikana. Niitä täydennetään EU:n ilmastolainsäädännöllä, kuten vuoden 2030 päästötavoitteen tarkistuksella tasolle 50–55 %:n t ja ehdotuksella EU:n päästökauppajärjestelmän laajentamisesta uusille sektoreille.

Uuden komission kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat Fortumin strategian mukaisia ja antavat yhtiölle erinomaisen mahdollisuuden jatkaa puhtaan energian strategiansa toteuttamista sekä päästöjen vähentämisen edistämistä Euroopassa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun avulla.

Kestävän rahoituksen taksonomia etenee

Euroopan neuvoston kannanotto kestävän rahoituksen taksonomiaksi hyväksyttiin 25.9.2019. Järjestelmä on kestävinä pidettyjen investointien yhtenäinen luokittelujärjestelmä ja sisältää monia Fortumin kannalta keskeisiä teknologioita: ydinvoiman, vesivoiman, tuulivoiman, aurinkovoiman, sähkön varastoinnin, hiilidioksidin talteenoton- ja varastoinnin, Power-to-X-teknologian, vaarallisten jätteiden käsittelyn ja jätteenpolton. Uusiutumaton energia, kaasuputket ja jätteenpoltto eivät ole Euroopan parlamentin maaliskuussa hyväksytyn näkemyksen mukaan kestäviä. Luokittelujärjestelmästä käydään komission, parlamentin ja neuvoston välisiä kolmikantaneuvotteluja, joissa odotetaan päästävän ratkaisuun vuoden loppuun mennessä.

Teknologiakohtaisten kriteerien laadinta on edennyt taksonomian rinnalla. Komission tekninen asiantuntijaryhmä on alustavasti suositellut luokittelujärjestelmän rajaamista uusiutuvaan energiaan. Lopullisia suosituksia odotetaan vuoden loppuun mennessä.

Rahoituskulut todennäköisesti kasvavat sellaisten investointien osalta, joita ei luokitella kestäviksi. Lisäksi ilman julkista rahoitusta jäisivät teknologiat, joita ei luokitella kestäviksi.

Kestävän rahoituksen aloitteen tavoite on sinänsä Fortumin strategian mukainen, mutta Fortum on kannattanut hiilidioksidipäästöihin perustuvaa lähestymistapaa ja teknologianeutraaliutta Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Ehdotus Saksan ilmastostrategiaksi

Saksan hallitus julkisti syyskuussa laajan ilmasto- ja energiapaketin, joka tähtää vuodelle 2030 asetetun 55 %:n päästövähennystavoitteen ja vuodelle 2050 asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen. Uudet toimenpiteet keskittyvät asumis- ja liikennesektoreille. Tavoitteena on ottaa käyttöön kansallinen CO2-päästökauppajärjestelmä näillä aloilla. Energia-alalla pysyy voimassa 65 %:n tavoite uusiutuvalle sähkölle vuoteen 2030 mennessä. Hallitus hyväksyi lokakuun alussa lakiehdotuksen, jossa esitetään oikeudellisesti sitovat ilmastotavoitteet energia-alalle, teollisuudelle, asumiseen, liikenteeseen, maataloudelle ja jätealalle tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Lisäksi hallitus vahvisti tavoitteensa hiilestä luopumisen suunnitelmaa koskevasta lakiehdotuksesta vuoden 2019 loppuun mennessä ja myös vetyä koskevan kaasustrategian julkistamisesta. Hiilestä luopumista koskeva suunnitelma on hiilikomission suositusten mukainen.

Fortumin mielestä kyseinen lainsäädäntö tulisi saada voimaan mahdollisimman pian, koska ensimmäiset kivihiilivoimaloita koskevat huutokaupat on tarkoitus järjestää jo kesällä 2020 ja ensimmäiset voimalat on tarkoitus sulkea vuonna 2022.

Pohjoismaiden vuoden 2020 budjettiehdotukset – Fortumin kannalta keskeiset aiheet

Suomen hallitus esitti budjettiehdotuksensa 17.9.2019. Kaikkia keskeisiä energiaveropäätöksiä on lykätty vuoteen 2020. Hallitus aloittaa vuoden 2020 alussa laajan energiaverouudistuksen, joka tulee voimaan vuonna 2021. Uudistus sisältää teollisuuden sähköveron alennuksen (mukaan lukien palvelinkeskukset sekä kaukolämpöverkkoon kytketyt lämpöpumput, joista hukkalämpö siirtyy verkkoon), turpeen verotuskohtelun ja jätteenpolton CO2-päästöpohjaisen veron.

Ruotsissa tehtiin tammikuussa 2019 laaja poliittinen sopimus, joka sisältää 1,5 miljardia euroa uusia ympäristöveroja. Sopimuksen mukaisesti Ruotsin vuoden 2020 budjettiehdotuksessa on jätteenpolttovero, joka on 75 kruunua tonnilta vuonna 2020 ja nousee 125 kruunuun tonnilta vuoteen 2022 mennessä. Veron vaikutus Stockholm Exergin kustannustasoon yhtiön vuotuisen jätemäärän perusteella olisi 100 miljoonaa kruunua vuodessa, jos vero on 100 kruunua tonnilta. Tulosvaikutus riippuu veron lopullisesta lainsäädännöstä ja jätetuotannon sopimusrakenteesta. Fossiilisia polttoaineita käyttävien CHP-laitosten veronkorotus tuli voimaan 1.8. Sen myötä Stockholm Exergin hallitus on päättänyt sulkea toisen CHP6:n kahdesta yksiköstä Tukholmassa ja pitää toista yksikköä vain varalla.

Norjan hallitus esitti vuoden 2020 budjettiehdotuksensa 7.10. Se sisältää ehdotuksen 38,5 miljoonan kruunun avustuksesta Fortum Oslo Varmelle hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia varten vuoden 2020 loppuun saakka. Suurkäräjät tehnee lopullisen investointipäätöksen vuoden 2020 lopulla tai vuoden 2021 alussa. Fortum pitää Norjan valtion tai EU:n innovaatiorahaston rahoitusta edellytyksenä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeen täysimittaiselle kehittämiselle ja investoinnille.

Ruotsin sähköistyskomissio

Hallitus perustaa komission edistämään liikennesektorin sähköistymistä. Tavoitteena on nopeuttaa investointeja tieverkon sähköistämiseen, latausasemiin ja muihin mahdollisiin ratkaisuihin. Komissio käsittelee myös rahoitusasioita ja verkkojen rakentamisen nopeuttamista sekä kuljetusalan sähköistämisen kokonaisvaikutuksia sähköjärjestelmään.

Markkina-asema (2017 lopussa)

Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja ja suurin sähkönmyyjä. Lämmöntuottajana lukeudumme maailman suurimpiin. Kaksi kolmasosaa sähköntuotannostamme on vesi- ja ydinvoimaa, joten Fortum kuuluu myös Euroopan vähäpäästöisimpien tuottajien joukkoon.

Pohjoismainen sähköntuotanto 2017

Pohjoismainen sähkönmyynti 2017

Suurminnat lämmöntuottajat 2017

 Suurimmat sähköntuottajat 2017