Toimintaympäristö ja markkina-asema

Toiminta- ja sääntely-ympäristö (Q3 2018)

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 82 (82) TWh vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Sähkökulutus Pohjoismaissa tammi–syyskuussa 2018 oli 291 (283) TWh. Kulutuksen kasvu johtui pääasiassa vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen vertailukautta kylmemmästä säästä ja jonkin verran suuremmasta teollisuuden kulutuksesta.

Vuoden 2018 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 86 TWh eli 3 TWh pitkän ajan keskiarvoa suuremmat ja 11 TWh suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2018 kolmannen neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 89 TWh eli 13 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 10 TWh edellisvuotta pienemmät. Sademäärä oli Ruotsissa tavanomaista pienempi mutta Norjassa selvästi tavanomaista suurempi vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä.

Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 50,5 (28,5) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 53,5 (35,9) euroa/MWh Suomessa ja 52,2 (33,6) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma). Hintoja nostivat pääasiassa heikko vesitilanne ja vertailuvuotta selvästi korkeammat hiililauhdetuotannon marginaalikustannukset. Tammi–syyskuussa 2018 keskimääräinen spot-systeemihinta Nord Poolissa oli 42,8 (29,0) euroa/MWh ja keskimääräinen aluehinta Suomessa 45,9 (33,3) euroa/MWh ja Ruotsin SE3-alueella (Tukholma) 43,3 (30,3) euroa/MWh.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä nousi 53,5 (32,7) euroon/MWh. Tammi–syyskuussa 2018 keskimääräinen spot-hinta oli 41,7 (34,6) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta nousi kolmannen neljänneksen alun 15 eurosta 21 euroon tonnilta vuoden 2018 kolmannen neljänneksen lopussa ja oli korkeimmillaan 25 euroa tonnilta syyskuun puolivälissä.

Venäjä

Fortum toimii Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen, ja Fortum toimii hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue).

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä oli 238 (235) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 184 (182) TWh. Tammi–syyskuussa 2018 Venäjän sähkönkulutus oli 770 (756) TWh ja vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 591 (587) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä ja oli 1 302 (1 269) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1. Uralin alueella spot-hinta laski ja oli 1 059 (1 080) ruplaa/MWh. Tammi–syyskuussa 2018 keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi 1 227 (1 198) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1 ja laski 1 025 (1 042) ruplaan/MWh Uralin alueella.

Euroopan sääntely-ympäristö

IPCC:n erikoisraportti

Yhdistyneiden kansakuntien hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi lokakuun alussa erikoisraporttinsa ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. IPCC:n mukaan tämä edellyttää ”nopeita ja kauaskantoisia muutoksia”, kuten hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. CO2-päästöjen on laskettava maailmanlaajuisesti 45 % vuodesta 2010 vuoteen 2030 ja nettopäästöjen on laskettava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Raportin mukaan energiasektorin tulisi pienentää päästöjään 100 % jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2050. Sähköstä 70–85 % tulisi tuottaa uusiutuvista lähteistä. Ydinvoiman osuus kasvaa kaikissa skenaarioissa. IPCC viittaa raportissaan yksiselitteisesti hiilidioksidin hinnoitteluun työkaluna, jolla voidaan tasapainottaa energian hintojen nousun vaikutusta hiilirajoitetussa maailmassa.

EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategia julkaistaan marraskuussa

Euroopan komission odotetaan julkaisevan pitkän aikavälin strategiansa kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi marraskuussa 2018. Strategia sisältää kokonaisvaltaisen analyysin eri kehityspoluista tasapainon saavuttamiseksi kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen välillä talouden kaikilla keskeisillä sektoreilla. Sen ei kuitenkaan odoteta sisältävän konkreettisia päästöjen vähennystavoitteita eikä ehdotuksia politiikkatoimista. Fortum kehottaa EU:ta mukauttamaan pitkän aikavälin ilmastotavoitteensa Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Fortumin näkemyksen mukaan hiilidioksidin hinnoittelu on keskeistä hiilineutraaliuden saavuttamisessa ja EU:n tulisi kehittää markkinamekanismi, jolla kannustetaan myös hiilidioksidin talteenottoon suoraan ilmasta tai savukaasuista.

EU:n päästöoikeuksien hintakehitys

EU:n päästöoikeuksien hinta on nousseet merkittävästi 12 viime kuukauden aikana. Niiden hinta on yli kolminkertaistunut ja saavuttanut vuoden 2008 tason. Viimeaikaisen hinnannousun myötä on kiinnitetty yhä enemmän huomiota päästöoikeusjärjestelmän parantamista koskevaan direktiiviin (2009/29/EY), jossa määritetään toimenpiteet liiallisten hinnanvaihtelujen varalta. Direktiivin 29 artiklan mukaan komission on alettava tutkia asiaa, jos päästöoikeuksien hinta on yli kuutena peräkkäisenä kuukautena yli kolminkertainen verrattuna päästöoikeuksien keskimääräiseen hintaan kahtena edeltävänä vuonna. Komissio voi ryhtyä toimenpiteisiin, jos hintojen kehitys ei vastaa markkinoiden perustekijöiden muutoksia. Syyskuussa Puola esitti komissiolle virallisen tutkintapyynnön päästöoikeuksien hinnannoususta, mutta komissio ei ole vielä vastannut pyyntöön. Lokakuun puoliväliin mennessä päästöoikeuksien hinta ei ollut noussut yli kolminkertaiseksi 24 kuukauden keskiarvoon verrattuna yli kuuden kuukauden ajaksi. Lisäksi Fortumin näkemyksen mukaan hinnan kehitys perustuu pääasiassa markkinoiden perustekijöihin.

Energiaverotukseen muutoksia vuoden 2019 alusta Suomessa

Valmistellessaan vuoden 2019 budjettia Suomen hallitus päätti useista veromuutoksista, jotka koskevat pääsiassa fossiilisia lämmityspolttoaineita. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon nykyinen hiilidioksidiveron puolitus poistetaan ja polttoaineveron rakennetta muutetaan niin, että se parantaa maakaasun kilpailukykyä hiileen verrattuna. Samalla hallitus päätti kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, turve mukaan lukien. Lisäksi hallitus aikoo luopua varastoidun sähkön kaksinkertaisesta verotuksesta. Suurin osa muutoksista tulee voimaan 1.1.2019. Muutoksilla odotetaan olevan vähäinen vaikutus Fortumin tulokseen.

Kivihiilen käytön kieltävä lainsäädäntö Suomessa

Suomen hallitus on esittänyt, että kivihiilen käyttö energiantuotannossa kielletään toukokuusta 2029 alkaen. Fortum käyttää hiiltä kaukolämmön tuotantoon Suomenojan yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksessa. Fortum on jo aiemmin päättänyt siirtyä kohti hiilineutraalia kaukolämpöä Espoossa 2020-luvulla. Vaikka hiilen käytöstä luopuminen on perusteltua ilmastoon liittyvistä syistä, Fortum pitää yksittäisten teknologioiden tai polttoaineiden käytön kieltäviä kansallisia lakeja ongelmallisina. 

Norjan hallitus myönsi rahoitusta Fortumin hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin pilottihankkeelle

Norjan hallitus päätti elokuussa 2018 myöntää rahoitusta Fortum Oslon Varmen hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin pilottihankkeelle osana alkuvaiheen teknisiä ja konseptiselvityksiä. Hanke sisältää pilottiyksikön rakentamisen ja käytön Klemetsrudin voimalaitoksella Oslossa. Pilottiyksikössä testataan hiilidioksidin talteenottoa savukaasuista. Selvitystyö saadaan päätökseen elokuun loppuun 2019 mennessä. Norjan hallitukselta odotetaan vuonna 2020 tukipäätöstä täysimittaiselle hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitokselle Klemetsrudissa.

Markkina-asema (2016 lopussa)

Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja ja suurin sähkönmyyjä. Lämmöntuottajana lukeudumme maailman suurimpiin. Kaksi kolmasosaa sähköntuotannostamme on vesi- ja ydinvoimaa, joten Fortum kuuluu myös Euroopan vähäpäästöisimpien tuottajien joukkoon.

SähköntuotantoVähittäismyynti 

Suurimmat tuottajat