Toimintaympäristö ja markkina-asema

Toiminta- ja sääntely-ympäristö (2019 puolivuosikatsaus)

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 88 (88) terawattituntia vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Lämpötilat olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoa, ja teollinen kysyntä pysyi lähes ennallaan. Sähkönkulutus Pohjoismaissa tammi–kesäkuussa 2019 oli 204 (209) terawattituntia, kun talvikuukausien tavallista leudompi sää vähensi sähkön kysyntää.

Vuoden 2019 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 74 TWh eli 10 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät ja 8 TWh pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2019 toisen neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 90 TWh eli 6 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat ja 14 TWh edellisvuotta suuremmat. Huhtikuussa 2019 Norjan vesi- ja energiavirasto (NVE) tarkisti maan varantotilastoja. Raportoidut viitetasot ja historialliset poikkeamat on päivitetty vastaavasti.

Vuoden 2019 toisella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 35,6 (39,0) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 37,4 (42,0) euroa/MWh Suomessa ja 33,0 (38,5) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma). Vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon sateinen ja leuto sää kasvatti vesivarantoja nopeasti, mikä puolestaan aiheutti painetta alentaa pohjoismaista spot-hintaa. Lisäksi kaasun hintojen lasku piti Manner-Euroopan spot-markkinat vakaina huolimatta hiilidioksidin hinnan merkittävästä noususta. Tammi–kesäkuussa 2019 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 41,2 (38,8) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 42,4 (42,0) euroa/MWh Suomessa ja 39,7 (38,8) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma).

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2019 toisella neljänneksellä laski marginaalisesti 35,8 (36,0) euroon/MWh. Tammi–kesäkuussa 2019 keskimääräinen spot-hinta Saksassa oli 38,3 (35,7) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta nousi toisen neljänneksen alun 22 eurosta 26 euroon tonnilta vuoden 2019 toisen neljänneksen lopussa.

Venäjä

Fortum toimii Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen, ja Fortum toimii hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue).

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2019 toisella neljänneksellä oli 244 (241) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 186 (185) TWh. Tammi–kesäkuussa 2019 sähkönkulutus oli 523 (530) TWh Venäjällä ja 406 (406) TWh hintavyöhykkeellä 1.

Vuoden 2019 toisella neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi 12 prosenttia ja oli 1 334 (1 191) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1. Spot-hinta Uralin alueella nousi 15 % ja oli 1 151 (1 004) ruplaa/MWh. Tammi–kesäkuussa 2019 keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) oli 1 321 (1 189) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1 ja 1 140 (1 008) ruplaa/MWh Uralin alueella.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivut 63-65).

Sääntely-ympäristö

Sopimusta EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteesta lykättiin

Euroopan neuvosto ei päässyt kesäkuussa 2019 sopimukseen vuoden 2050 ilmastotavoitteesta, mutta suurin osa jäsenvaltioista tukee vuoden 2050 tavoitetta ilmastoneutraaliudesta. Vain Puola, Unkari, Tšekin tasavalta ja Viro vastustavat tavoitetta. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti EU:n on toimitettava pitkän aikavälin strategiansa YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen (UNFCCC) sihteeristölle vuoteen 2020 mennessä. Asia on todennäköisesti EU-johtajien lokakuun huippukokouksen esityslistalla. Kun vuoden 2050 tavoite on hyväksytty, seuraavalta komissiolta odotetaan ehdotuksia EU:n välitavoitteista ja politiikoista vuosille 2030–2050.

Fortum kannustaa EU:ta hyväksymään tavoitteen nettonollapäästöistä vuodelle 2050 mahdollisimman pian. Sen jälkeen tavoitteet vuosille 2030–2040 tulisi linjata uuden 2050 tavoitteen mukaisesti. EU:n päästökauppajärjestelmän vahvistaminen ja laajentaminen on tärkeää EU:n kustannustehokkaan päästöjen vähentämisen kannalta.

Kestävän rahoituksen luokittelu etenee

Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2019 kantansa kestävän rahoituksen luokittelua koskevasta komission ehdotuksesta. Parlamentin kannan mukaan uusiutumaton energia (myös ydinenergia), kaasuputket ja jätteenpoltto eivät ole kestäviä. Neuvoston kantaa odotetaan aikaisintaan syyskuussa 2019. Rahoituskulut todennäköisesti kasvavat sellaisten investointien osalta, joita ei luokitella kestäviksi. Lisäksi teknologiat, joita ei luokitella kestäviksi, jäisivät ilman julkista rahoitusta.

Kestävän rahoituksen aloitteen tavoite on sinänsä Fortumin strategian mukainen, mutta Fortum on kannattanut hiilidioksidipäästöihin perustuvaa lähestymistapaa ja teknologianeutraaliutta Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Suomen hallitusohjelman veroehdotukset

Suomen uuden hallituksen poliittinen ohjelma julkaistiin 3.6.2019. Se sisältää useita verotukseen liittyviä ehdotuksia. Teollisuuden päästöjen vähentämistä sähköistämisellä tuetaan alentamalla energiantuotantoon sovellettavaa sähköveroa kohti EU:n sallimaa minimitasoa (0,5 euroa/MWh) nykyisestä tasosta (7,03 euroa/MWh). Ehdotettu muutos laskisi veron lähemmäs Ruotsin tasoa. Kaukolämpöverkkoon kytketyt lämpöpumput sisällytetään samaan veroluokkaan teollisuuden kanssa. Veron alentamisen toteutustapa ja aikataulu ovat vielä avoinna, mutta kokonaisuutena muutos on erittäin myönteinen ja tukee sähköistämistä.

Suomen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tämän tavoitteen mukaisesti hallitus korottaa edelleen lämmityspolttoaineiden ympäristöveroja niin, että verotulot kasvavat yhteensä 100 miljoonaa euroa neljän seuraavan vuoden aikana. Lämmityspolttoaineiden veronkorotusten ja sähköveron alentamisen arvioitu negatiivinen vaikutus Fortumin tulokseen on noin 7 miljoonaa euroa vuodessa.

Ruotsin veroehdotusten vaikutus energiantuotantoon

Ruotsin hallitus ehdotti 10.4.2019 uusia veroja fossiilisille polttoaineille, joita käytetään lämmöntuotantoon sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Ilman toimenpiteitä uusi vero kasvattaisi Stockholm Exergin vuotuisia kustannuksia 300 miljoonalla Ruotsin kruunulla vuosina 2020–2022. Veroehdotuksen seurauksena Stockholm Exergin hallitus päätti poistaa käytöstä yhden CHP6-laitoksen yksiköistä Tukholmassa ja jättää toisen vain varalle. Näillä toimenpiteillä sekä kaukolämpöjärjestelmän optimoinnilla Stockholm Exergi odottaa pystyvänsä rajoittamaan kustannukset 150 miljoonaan kruunuun vuodessa.

Lisäksi Ruotsissa on ehdotettu jätteenpolttoveroa, jonka arvioidaan olevan 100 kruunua tonnilta. Jos vero otetaan käyttöön, se kasvattaa Stockholm Exergin kustannuksia 100 miljoonalla kruunulla vuodessa. Lopullista päätöstä uudesta verosta odotetaan syyskuussa 2019.

Saksan hiilikomission suositukset etenemässä lainsäädäntöön

Tammikuussa 2019 Saksan hiilikomissio ehdotti asteittaista luopumista hiilestä energiantuotannossa viimeistään vuoteen 2038 mennessä. Toukokuussa Saksan hallitus ehdotti ensimmäisenä toimenpiteenä lakiluonnosta, jonka mukaan taloudellista tukea annettaisiin alueille, joihin hiilestä ja kivihiilestä luopuminen vaikuttaa voimakkaimmin. Yksityiskohtaista aikataulua, tietoa suljettavien laitosten valintaperusteista sekä muita keskeisiä lisätietoja odotetaan syksyllä. Hiilikomission suositusten mukaisesti hallitukselta odotetaan myös ehdotusta päästöoikeuksien vetämisestä markkinoilta sitä mukaa kuin hiilestä luopuminen etenee, jotta EU:n päästökauppajärjestelmä ei heikkene.

Sähkön kuluttajahintoja koskeva laki voimaan Puolassa

Puolan parlamentti on hyväksynyt sähkönhintojen jäädyttämistä koskevan lain. Laki astui voimaan 1.7.2019. Energiaministeriön mukaan tämä kolmas lakimuutos täyttää Euroopan komission vaatimukset. Lain mukaan sähkönhinnat pysyvät vuonna 2019 ennallaan kotitalouksissa, pienyrityksissä, valtionhallinnon yksiköissä, paikallishallinnossa ja sairaaloissa. Sähköntoimittajien tappioiden korvausmenetelmiä koskeva toissijainen lainsäädäntö on edelleen valmisteltavana.

Lisäksi laki muuttaa energiatehokkuutta ja biopolttoaineita koskevaa lainsäädäntöä sekä pidentää energiatehokkuustodistusten voimassaoloa kesäkuun 2021 loppuun saakka.

Markkina-asema (2017 lopussa)

Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja ja suurin sähkönmyyjä. Lämmöntuottajana lukeudumme maailman suurimpiin. Kaksi kolmasosaa sähköntuotannostamme on vesi- ja ydinvoimaa, joten Fortum kuuluu myös Euroopan vähäpäästöisimpien tuottajien joukkoon.

Pohjoismainen sähköntuotanto 2017

Pohjoismainen sähkönmyynti 2017

Suurminnat lämmöntuottajat 2017

 Suurimmat sähköntuottajat 2017