Toimintaympäristö ja markkina-asema

Toiminta- ja sääntely-ympäristö (tilinpäätös 2018)

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 108 (108) TWh vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä. Sähkökulutus Pohjoismaissa vuonna 2018 oli 399 (392) TWh. Kulutuksen kasvu johtui pääasiassa vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen vertailukautta kylmemmästä säästä ja jonkin verran suuremmasta teollisuuden kulutuksesta. 

Vuoden 2018 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 86 TWh eli 3 TWh pitkän ajan keskiarvoa suuremmat ja 11 TWh suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2018 lopussa vesivarannot olivat 74 TWh eli 9 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 12 TWh edellisvuotta pienemmät.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 47,6 (30,6) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 49,6 (33,0) euroa/MWh Suomessa ja 48,2 (31,1) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma). Hintoja nostivat pääasiassa heikko vesitilanne ja vertailuvuotta selvästi korkeammat hiililauhdetuotannon marginaalikustannukset. Vuoden 2018 keskimääräinen spot-systeemihinta Nord Poolissa oli 44,0 (29,4) euroa/MWh ja keskimääräinen aluehinta Suomessa 46,8 (33,2) euroa/MWh ja Ruotsin SE3-alueella (Tukholma) 44,5 (31,2) euroa/MWh.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä nousi 52,6 (33,0) euroon/MWh. Vuoden 2018 keskimääräinen spot-hinta oli 44,5 (34,2) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta nousi vuoden alun 8 eurosta 25 euroon tonnilta vuoden 2018 lopussa.

Venäjä

Fortum toimii Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen, ja Fortum toimii hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue).

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä oli 286 (281) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 219 (215) TWh. Vuonna 2018 Venäjän sähkönkulutus oli 1 056 (1 035) TWh ja vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 810 (799) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi 7,2 % vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä ja oli 1 309 (1 221) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1. Uralin alueella spot-hinta nousi 5,9 % ja oli 1 099 (1 038) ruplaa/MWh. Vuonna 2018 keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi 3,6 % 1 247 (1 204) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1 ja nousi 0,2 % 1 043 (1 041) ruplaan/MWh Uralin alueella.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivut 73-75).

Euroopan sääntely-ympäristö

YK:n ilmastokokous päätti Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöistä

Puolassa pidetty YK:n ilmastokokous (COP24) hyväksyi Pariisin sopimuksen toimeenpanoa koskevat säännöt 15.12.2018. Sopimus tulee voimaan 2020. Säännöt kattavat kasvihuonekaasupäästöjen seurannan ja raportoinnin, ilmastorahoituksen raportoinnin sekä ilmastotavoitteiden nostamisen tulevaisuudessa. Markkinamekanismeja ja maailmanlaajuisia päästömarkkinoita koskevista säännöistä ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, ja niistä neuvotellaan vuoden 2019 lopulla.

Pariisin ilmastosopimus edellyttää, että valtioiden on laadittava pitkän aikavälin ilmastostrategiansa ja toimitettava nykyisten päästövähennyssitoumustensa tarkistukset alkuvuoteen 2020 mennessä. Nykyiset sitoumukset eivät missään tapauksessa riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä alle 1,5 asteeseen. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää ”nopeita ja kauaskantoisia muutoksia”, mukaan lukien hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. Hiilidioksidipäästöjen on laskettava maailmanlaajuisesti 45 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2030, ja nettopäästöjen on laskettava nollaan vuoteen 2050 mennessä. IPCC:n mukaan sähkösektorin tulisi pienentää päästöjään 100 prosenttia jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2050.  

EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategia vuoteen 2050

Euroopan komissio julkisti 28.11.2018 ehdotuksensa Puhdas maapallo kaikille -strategiasta, joka on pitkän aikavälin visio vuoteen 2050 saakka. Komissio ennakoi energiankulutuksen laskevan 30–50 prosenttia ja sähkön käytön kasvavan 50–200 prosenttia. Konkreettisia ehdotuksia EU:n tavoitteiksi ja politiikoiksi vuoden 2030 jälkeen odotetaan seuraavalta komissiolta.

Fortum pitää ehdotettua strategiaa kunnianhimoisena ja tasapainoisena. EU:n tulisi vahvistaa mahdollisimman pian hiilineutraaliutta koskevat tavoitteet vuodelle 2050 sekä välitavoitteet vuosille 2030–2050. Fortumin näkemyksen mukaan hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu on keskeistä hiilineutraaliuden saavuttamisessa, ja EU:n tulisi kehittää markkinamekanismi, jolla kannustetaan myös hiilidioksidin talteenottoon suoraan ilmasta tai savukaasuista.

Saksan hiilikomissio antoi loppuraporttinsa

Saksan hallitukselle antamassaan raportissa hiilikomissio ehdottaa hiiestä luopumista vuoteen 2038 mennessä. Vuonna 2032 arvioidaan, onko aikataulua mahdollista aikaistaa jo vuoteen 2035. Raportin mukaan vuoden 2022 jälkeen hiilikapasiteettia on käytössä 30 GW, mikä tarkoittaa 12,5 GW laitoskapasiteetin sulkemista vuoteen 2017 verrattuna. Vuonna 2030 hiilikapasiteettia on ehdotuksen mukaan jäljellä ainoastaan 17 GW. Ydinvoiman ja hiilen samanaikainen sulkeminen korostaa maakaasun tärkeyttä energiajärjestelmässä.

Komissio ehdottaa hyvityksiä hiililaitosten käyttäjille. Koska komissio odottaa sähkön hinnan nousevan hiililaitosten sulkemisen seurauksena, tulisi hinnan nousua hyvittää myös asiakkaille alentamalla verkkomaksuja tai sähköveroja. Niin ikään hiililaitosten sulkemisesta kärsivien alueiden tulisi saada korvausta voidakseen lieventää negatiivisia vaikutuksia aluetalouteensa. Ehdotuksena on myös mitätöidä hiilestä luopumista vastaava määrä hiilidioksidin päästöoikeuksia, jotta kansallisella politiikalla ei vesitettäisi EU:n päästökauppajärjestelmän toimintaa.

Fortum toivoo Saksan hallituksen antavan näkemyksensä raportista mahdollisimman pian ja lainsäädännön valmistelun käynnistyvän ripeästi. Toimijoiden tulisi saada tiedot yksityiskohtaisista kompensaatiosäännöistä voidakseen tehdä tuotantokapasiteettiaan koskevia päätöksiä.

Kestävän rahoituksen säännöt vaikuttavat rahoitussektoriin koko EU:ssa

Toukokuussa 2018 Euroopan komissio antoi ensimmäiset kestävän rahoituksen strategiaan ja toimintasuunnitelmaan perustuvat lakiehdotukset. Niihin sisältyi ehdotus koko Euroopan unionin kattavasta luokittelujärjestelmästä, joka auttaa sijoittajia arvioimaan taloudellisen toiminnan kestävyyttä ja vaikutuksia. Lisäksi muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskevia ohjeita tarkistetaan ja vihreille rahoitustuotteille kehitetään EU-merkki.

Luokittelujärjestelmän kehittämiseen liittyy muun muassa riski kielteisestä suhtautumisesta tiettyihin vähäpäätöisiin teknologioihin (esim. jätteen energiakäyttö ja ydinvoima) , mikä saattaa kasvattaa tulevien investointien rahoituskuluja.

Fortum tukee komission ehdotusten yleistavoitetta, mutta korostaa, että energiasektorin kestäviä investointeja edistävien aloitteiden tulisi olla teknologianeutraaleja ja tähdätä vähäpäästöisiin, fossiilivapaisiin ratkaisuihin. On myös tärkeää varmistaa, että suunniteltu luokittelujärjestelmä kehitetään läpinäkyvästi ja markkinaehtoisesti.

EU:n jätepaketti voimaan

Kiertotaloutta edistävä EU:n jätepaketti julkistettiin virallisesti kesäkuussa 2018, ja jäsenvaltioiden on otettava siihen liittyvä lainsäädäntö käyttöön heinäkuuhun 2020 mennessä. Kiinteän yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystavoitteita nostetaan ja yhdyskuntajätteen vientiä kaatopaikoille rajoitetaan entisestään vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi jätetilastojen laatua ja vertailukelpoisuutta parannetaan ja kierrätystavoitteiden laskentamenetelmiä yhdenmukaistetaan sekä vaaralliselle jätteelle perustetaan sähköisiä rekistereitä.

Säännöt muovien kestävälle käytölle

EU-komissio julkaisi tammikuussa 2018 tiedonannon Euroopan unionin muovistrategiasta. Sen tavoitteena on muuttaa muovituotteiden suunnittelua, tuotantoa, käyttöä ja kierrätystä EU:ssa. Muovituotteiden entistä parempi suunnittelu ja tehokkaampi kierrätys sekä kierrätysmateriaalien laadun parantaminen edistävät toissijaisten muoviraaka-aineiden markkinoita ja luovat entistä suurempaa lisäarvoa Euroopan kilpailukykyiselle muoviteollisuudelle. Kaikki Pohjoismaat ovat laatineet omat muovin kestävää käyttöä koskevat suunnitelmansa.

Fortum pitää kierrätysmuovien markkinoiden edistämiseen tähtäävää aloitetta tervetulleena. Muovistrategian odotetaan tuovan liiketoimintamahdollisuuksia Fortumin kierrätys- ja jäteratkaisuille.

Odottamaton loppukäyttäjähintojen jäädytys Puolassa

Puola toimeenpani yllättäen uuden valmisteverolain ja muutoksia muihin lakeihin 1.1.2019. Kuluttajahinnat jäädytettiin 30.6.2018 tasolle ja sähkön toimittajille ehdotettiin valtiollista korvausjärjestelmää mahdollisten tappioiden varalta. Hinnat jäädytettiin, koska sähkönhinnat olivat nousseet nopeasti hiilidioksidin päästöoikeuksien hintojen kasvun myötä. EU-komission odotetaan kyseenalaistavan lain, koska sähköyhtiöille suunniteltua korvausta voidaan pitää laittomana valtiontukena ja toimenpiteestä olisi pitänyt ilmoittaa komissiolle ennen toimeenpanoa. Fortum seuraa tilannetta tiiviisti ja tekee yhteistyötä asiaankuuluvien tahojen kanssa saadakseen selvyyttä uudesta lainsäädännöstä.

Markkina-asema (2016 lopussa)

Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja ja suurin sähkönmyyjä. Lämmöntuottajana lukeudumme maailman suurimpiin. Kaksi kolmasosaa sähköntuotannostamme on vesi- ja ydinvoimaa, joten Fortum kuuluu myös Euroopan vähäpäästöisimpien tuottajien joukkoon.

SähköntuotantoVähittäismyynti 

Suurimmat tuottajat