Toimintaympäristö ja markkina-asema

Toiminta- ja sääntely-ympäristö (Tammi-maaliskuun 2019 osavuosikatsaus)

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 116 (121) TWh vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Kulutuksen lasku johtui pääasiassa vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen vertailukautta lämpimämmästä säästä. Teollinen kysyntä pysyi lähes ennallaan.

Vuoden 2019 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 74 TWh eli 9 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät ja 12 TWh pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 39 TWh eli 3 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 5 TWh edellisvuotta suuremmat.

Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 46,9 (38,6) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 47,5 (42,0) euroa/MWh Suomessa ja 46,5 (39,0) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma). Hintojen nousu johtui pääasiassa selvästi korkeammista hiililauhdetuotannon marginaalikustannuksista ja Pohjoismaiden alhaisista vesivarannoista, joiden vaikutus oli suurempi kuin leudon ja tuulisen sään vaikutus.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä nousi 40,9 (35,5) euroon/MWh.

Hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vaihteli ensimmäisellä neljänneksellä. Markkinahinta oli 25 euroa tonnilta vuoden 2019 alussa ja 22 euroa tonnilta ensimmäisen neljänneksen lopussa. Hiilidioksidipäästöoikeuksien keskihinta ensimmäisellä neljänneksellä oli 22 (10) euroa tonnilta.

Russia

Fortum toimii Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen, ja Fortum toimii hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue).

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä oli 289 (289) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 220 (220) TWh.

Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinnat pois lukien) nousi 10 % ja oli 1 309 (1 187) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1. Spot-hinta Uralin alueella nousi 12 % ja oli 1 128 (1 011) ruplaa/MWh.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivut 59-61).

Euroopan sääntely-ympäristö

Kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä etenee

Euroopan parlamentti antoi 28.3.2019 päätöslauselmansa kestävän rahoituksen luokittelua koskevasta komission ehdotuksesta. Asetus määrittää kehykset, joiden puitteissa voidaan vähitellen luoda yhtenäinen luokittelujärjestelmä ympäristöllisesti kestävälle taloudelliselle toiminnalle. Ydinvoimaa, uusiutumatonta energiaa, kaasuputkia ja jätteenpolttoa ei pidetä kestävinä parlamentin päätöslauselmassa.

Tämä voi lisätä näihin energiamuotoihin liittyvien investointien rahoituskuluja, aiheuttaa mainehaittaa sekä johtaa siihen, ettei investointiin voi saada julkista rahoitusta. Riskinä on myös se, että luokittelua käytetään tulevan EU-lainsäädännön perustana.

Sinänsä kestävää rahoitusta koskeva aloite on Fortumin strategian mukainen. Energiasektorin kestäviä investointeja edistävien aloitteiden on kuitenkin oltava teknologianeutraaleja ja tähdättävä vähäpäästöisiin fossiilivapaisiin ratkaisuihin sen sijaan, että niillä edistettäisiin yleisesti investointeja tiettyihin uusiutuviin energiamuotoihin.

EU:n 2050 ilmastostrategia ei ole edennyt neuvostossa

Euroopan komission ehdotus EU:n ilmastostrategiaksi vuoteen 2050 on saanut ristiriitaisen vastaanoton jäsenvaltioissa. Euroopan neuvoston 22.3.2019 antamissa päätelmissä viitataan hiilineutraaliuteen, mutta ei määritetä aikataulua sen saavuttamiseksi. Saksa ei ole vielä ilmaissut kantaansa maan sisäisen ilmastokeskustelun vuoksi, eikä Saksa myöskään ole pystynyt asettamaan määräaikaa EU:n nollanettopäästöjen saavuttamiselle. EU:n johtajien odotetaan palaavan asiaan kesäkuussa, mutta strategian viimeistelyn odotetaan viivästyvän edelleen.

Euroopan parlamentti hyväksyi 14.3.2019 ilmastostrategiaa koskevan ei-sitovan päätöslauselman, johon kuuluu tuki ilmastoneutraaliudelle vuoteen 2050 ja vuoden 2030 ilmastotavoitteen nostaminen nykyisestä 40 prosentista 55 prosenttiin.

Fortum katsoo, että tavoite vuodelle 2050 sekä kustannustehokkaat toimet päästöjen vähentämiseksi vuosina 2030–2050 tulisi vahvistaa mahdollisimman pian. Fortumin näkemyksen mukaan hiilen hinnoittelu on keskeistä hiilineutraaliuden saavuttamisessa.

Uusia veroja fossiilisille polttoaineille ehdotettu Ruotsissa

Ruotsin hallitus ehdotti 10.4.2019 uusia veroja fossiilisille polttoaineille, joita käytetään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Ruotsin valtiovarainministeriön arvion mukaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskevasta verosta saatava tuotto olisi 450 miljoonaa kruunua vuodessa. Jos ehdotus hyväksytään, uusi vero vaikuttaa negatiivisesti Stockholm Exergin talouteen.

EU:n vesilainsäädäntö muuttumassa

EU:n vesipuitedirektiiville tehdään toimivuustarkastusta Euroopan komissiossa. Lisäksi komissio julkaisi 26.2.2019 viidennen raporttinsa vesipuitedirektiivin toimeenpanosta. Raportissa tarkastellaan vesistöjen tilaa kussakin jäsenvaltiossa.

Komission suositukset Suomelle ja Ruotsille ovat vaativia, ja niillä voi olla merkittävä vaikutus vesivoiman tuotantoon tuotannon menetyksinä ja ympäristötoimien lisäkustannuksina. Jos muutoksia tehdään ottamatta täysin huomioon vesivoiman merkitystä päästöttömälle energiajärjestelmälle, niillä on haitallisia vaikutuksia sekä ilmastoon että energiajärjestelmään.

Fortum uskoo, että nykyinen vesipuitedirektiivi vastaa edelleen kohtuullisen hyvin tarkoitustaan eikä siihen tarvitse tehdä muutoksia. Sen sijaan yhteisen täytäntöönpanostrategian ohjeita tulisi tarkistaa ja yhtenäistää, jotta ne olisivat yhdenmukaiset direktiivin kanssa.

Pohjoismaisten ministerien julistus hiilineutraaliudesta

Pohjoismaat sopivat 25.1.2019 entistä tiiviimmästä yhteistyöstä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Ministerien allekirjoittamassa julistuksessa Pohjoismaat sitoutuvat noudattamaan 1,5 asteen tavoitetta päätöksenteossa, nostamaan vuoden 2020 ilmastotavoitteita ja saavuttamaan hiilineutraaliuden muita maita nopeammin. Yksityisen sektorin rooli ja tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tukeminen ovat keskeisiä julistuksessa.

Fortum pitää julistusta tervetulleena ja odottaa konkreettisia ehdotuksia yhteistyöstä.

Sähkön loppukäyttäjähintojen jäädytys Puolassa

Sähkön valmisteveroa koskeva lakimuutos tuli voimaan Puolassa 1.1.2019. Lakia kuitenkin muutettiin jälleen 4.3.2019 Euroopan komission kanssa käytyjen keskustelujen ja markkinaosapuolten painostuksen seurauksena. Sähkönmyyjien tappioiden korvausmenetelmiä koskeva toissijainen lainsäädännön valmistelu on yhä kesken. Energiaministeriön mukaan alennetut sähkön loppukäyttäjähinnat koskevat vain vuotta 2019.

Tämä toimenpide on lisännyt sääntely-ympäristön epävakautta Puolassa. Euroopan komission odotetaan kyseenalaistavan menettelyn, myös suunnitellun korvausmekanismin osalta, sillä sitä voidaan pitää laittomana valtiontukena. Fortum tekee yhteistyötä kauppajärjestöjen ja muiden asianomaisten tahojen kanssa uuden lainsäädännön selkeyttämiseksi.

Markkina-asema (2017 lopussa)

Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja ja suurin sähkönmyyjä. Lämmöntuottajana lukeudumme maailman suurimpiin. Kaksi kolmasosaa sähköntuotannostamme on vesi- ja ydinvoimaa, joten Fortum kuuluu myös Euroopan vähäpäästöisimpien tuottajien joukkoon.

Pohjoismainen sähköntuotanto 2017

Pohjoismainen sähkönmyynti 2017

Suurminnat lämmöntuottajat 2017

 Suurimmat sähköntuottajat 2017