Toimintaympäristö ja markkina-asema

Toiminta- ja sääntely-ympäristö (tammi-maaliskuun 2020 osavuosikatsaus)

Euroopan sähkömarkkinat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 112 (116) TWh vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Kulutuksen lasku aiheutui selvästi tavallista korkeammista pitkän aikavälin keskilämpötiloista. Lämpötilat olivat myös korkeampia kuin vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.

Covid-19-pandemian leviämistä ehkäisevät toimenpiteet ovat vaikuttaneet sähkön kysyntään monissa Euroopan maissa vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen jälkipuoliskolla. Kysynnän lasku on ollut suurinta Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa mutta maltillisempaa muissa Euroopan maissa. Pohjoismaissa kysynnän lasku vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä johtui pääasiassa leudosta talvesta, kun taas Covid-19-pandemian vaikutus on toistaiseksi ollut vähäinen.

Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen pitkällä aikavälillä. Muutaman vuoden aikavälillä sähkön kysynnän Pohjoismaissa odotetaan kasvavan keskimäärin noin 0,5 % vuodessa. Kasvuvauhti määräytyy kuitenkin pitkälti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotaloudellisen kehityksen perusteella. Pidemmällä aikavälillä teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistymisen kehitys on keskeinen sähkönkulutuksen kasvua määräävä tekijä.

Vuoden 2020 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 79 TWh eli 5 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät ja 5 TWh suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisen neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 52 TWh eli 11 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat ja 13 TWh edellisvuotta suuremmat.

Ensimmäisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa laski merkittävästi ja oli 15,4 (46,9) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 24,0 (47,5) euroa/MWh Suomessa ja 18,7 (46,5) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma). Kostea, tuulinen ja lämmin sää oli pääsyy erittäin alhaisiin spot-hintoihin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.

Alustavien tilastotietojen mukaan Keski-Länsi-Euroopassa kulutettiin sähköä 343 (354) TWh ensimmäisellä neljänneksellä. Talvi oli leuto myös Keski-Euroopassa ja lämpötilat olivat pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammat sekä korkeammat kuin vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Saksassa keskimääräinen spot-hinta laski merkittävästi ja oli 26,6 (40,9) euroa/MWh ensimmäisellä neljänneksellä. Myös alhaiset kaasunhinnat sekä leuto ja tuulinen talvi vaikuttivat siihen, että Saksan spot-hinnat pysyivät alhaisella tasolla ensimmäisellä neljänneksellä.

Toukokuun 2020 puolivälissä Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 14 euroa/MWh loppuvuodelle 2020 ja noin 22 euroa/MWh vuodelle 2021. Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 2 TWh pitkän ajan keskiarvon yläpuolella ja 6 TWh vertailukautta suuremmat. Kevään tulovirtaaman odotetaan alkavan myöhemmin tänä vuonna toukokuun kylmän sään takia, ja siksi pohjoismaiset vesivarannot ovat laskeneet voimakkaasti viime viikkoina. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 29 euroa/MWh loppuvuodelle 2020 ja noin 36 euroa/MWh vuodelle 2021.

Hyödykemarkkinat

Kaasun kysyntä Keski-Länsi-Euroopassa oli 730 (763) TWh ensimmäisellä neljänneksellä. Keski-Länsi-Euroopan kaasun varastotasot pienenivät ensimmäisen neljänneksen alusta (539 TWh) neljänneksen loppuun (337 TWh), jolloin ne olivat 67 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin ja 175 TWh suuremmat kuin viiden vuoden keskiarvo (2015–2019).

Kaasun keskimääräinen spot-hinta (TTF) ensimmäisellä neljänneksellä oli 9,8 (18,5) euroa/MWh. Vuoden 2021 hinta laski merkittävästi neljänneksen alusta (16,4/MWh) neljänneksen loppuun (12,1/MWh).

Ensimmäisellä neljänneksellä Euroopan päästöoikeuksien (EUA) hinnat olivat epävakaat ja laskivat neljänneksen alusta (24,6 euroa/tonni) neljänneksen loppuun (17,7 euroa/tonni), jolloin ne olivat 4,2 euroa/tonni alhaisemmat kuin vuotta aiemmin. EUA-hinta pysyi ennallaan ensimmäisellä neljänneksellä, kunnes laski jyrkästi maaliskuun puolivälissä ja elpyi osittain maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa.

Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2021 laski neljänneksen alusta (62 dollaria/tonni) neljänneksen loppuun (55 dollaria/tonni), jolloin se oli 19 dollaria/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.

Toukokuun 2020 puolivälissä kaasun TTF-termiinihinta oli noin 7,5 euroa/MWh loppuvuodelle 2020 ja noin 12,1 euroa/MWh vuodelle 2021. EUA-termiinihinta vuodelle 2020 oli tasolla 18,5 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2020 oli 44 dollaria/tonni.

Venäjän markkinat

Fortumin Russia-segmentti toimii Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Uniperin venäläinen tytäryhtiö Unipro PJSC toimii Smolenskin, Moskovan, Sverdlovskin ja Krasnojarskin alueilla sekä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa.

Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen. Fortumin Russia-segmentti toimii ensimmäisellä hintavyöhykkeellä (Venäjän Euroopan ja Uralin alueet), ja Uniper toimii molemmilla hintavyöhykkeillä.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus ensimmäisellä neljänneksellä oli 283 (289) TWh. Vastaava luku ensimmäisellä hintavyöhykkeellä oli 213 (220) TWh ja toisella hintavyöhykkeellä 59 (57) TWh. Kulutuksen lasku johtui vuoden 2019 ensimmäistä neljännestä korkeammista lämpötiloista.

Ensimmäisellä neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinnat pois lukien) laski 7 % ja oli 1 222 (1 308) ruplaa/MWh ensimmäisellä hintavyöhykkeellä ja laski 12 % ja oli 907 (1 026) ruplaa/MWh toisella hintavyöhykkeellä. Spot-hinta Uralin alueella laski 5 % ja oli 1 068 (1 128) ruplaa/MWh.

Venäjän hallitus nosti kaasun hintaa 1,4 % heinäkuussa 2019. Kaasun hinnan odotetaan nousevan 3 % heinäkuussa 2020.

Venäjällä CSA-sopimuksiin perustuvat kapasiteettimaksut ovat keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä, sillä CSA-maksut ovat huomattavasti korkeampia kuin CCS-huutokaupoista (Competitive Capacity Selection) saatavat kapasiteettimaksut. Tällä hetkellä Fortumin Russia-segmentin CSA-kapasiteetti on 2 368 MW. Vastaavasti Uniperin CSA-kapasiteetti on 2 455 MW. Helmikuussa 2020 sähkön tukkukaupan viranomainen julkaisi painotetun pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI) vuodelle 2019. Näitä tietoja käytettiin CSA-maksujen määrittämiseen vuodelle 2020. CSA-maksuja tarkistettiin alaspäin vastaamaan Venäjän valtion obligaatioiden alempaa korkoa sekä energiamarkkinoilta saatujen tuottojen kasvun vuoksi.

Lisäksi lämpövoimalat saavat selkeästi korotettuja CSA-maksuja noin kuudennesta käyttövuodesta alkaenVuonna 2020 yhdelle Fortumin Uniper-segmentin yksikölle on odotettavissa CSA-maksun korotus, mutta ei yhdellekään Fortumin Russia-segmentin tuotantolaitokselle. CSA-jakson päätyttyä yksikkö voi saada CCS-huutokauppamenettelyn jälkeen CCS-maksuja.

Sääntely-ympäristö

Euroopan ilmastolakiehdotus

Euroopan komissio julkaisi 4.3.2020 ehdotuksensa Euroopan ilmastolaiksi. Laki asettaa vuodelle 2050 sitovan EU-laajuisen ilmastoneutraaliuden tavoitteen (aiemmin 80–95 %), jota täydennetään myöhemmin vuodelle 2030 tarkistetulla tavoitteella, jonka odotetaan olevan 50–55 % (aiemmin 40 %). Tavoitteena on hyväksyä Euroopan ilmastolaki vuoden 2020 loppuun mennessä.

Fortum kannattaa ehdotusta, koska sen odotetaan parantavan EU:n ilmastopolitiikan vakautta ja ennustettavuutta. Keskeisenä haasteena on päästöjen vähennykseen tähtäävien lisätoimien allokointi ETS-päästökauppajärjestelmään kuuluvien ja kuulumattomien sektorien välillä. Kaikki tavoitteiden toteutukseen liittyvä lainsäädäntö, myös EU:n ETS-järjestelmä, arvioidaan uudelleen vuonna 2021. Tästä aiheutuu paitsi sääntelyriski myös mahdollisuuksia sisällyttää lainsäädäntöön uusia elementtejä, kuten hiilen poistamista.

EU:n kestävän rahoituksen lainsäädäntö otti askeleen eteenpäin

Kestävän rahoituksen taksonomiaa koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin joulukuussa 2019. Euroopan komission neuvoa-antavana elimenä toimiva tekninen asiantuntijaryhmä (Technical Expert Group, TEG) jätti kestävää rahoitusta koskevan loppuraporttinsa 9.3.2020. TEG ehdottaa, että hiiltä ja maakaasua ei pidetä kestävinä, mutta selvityksiä jatketaan vielä ydinvoiman osalta. Komission odotetaan hyväksyvän ehdotuksen ja tekevän päätöksensä maakaasun ja ydinvoiman osalta vuoden 2020 loppuun mennessä.

Fortum on johdonmukaisesti vaatinut eurooppalaista luokittelujärjestelmää, joka on EU:n vuodelle 2050 asettaman ilmastoneutraaliuden tavoitteen mukainen ja ottaa asianmukaisesti huomioon kaikki kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tai poistamiseen tähtäävät teknologiat (esim. uusiutuva energia, ydinvoima, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, puhtaat kaasut ja energian varastointi).

Kansallisilla Covid-19-pandemiasäännöillä on merkittävä vaikutus energiasektoriin

Covid-19-pandemia on vaikuttanut merkittävästi Euroopan energiasektoriin. Vaikutus sähkön kysyntään vaihtelee maakohtaisesti. Yritysten henkilökunnan turvallisuus on varmistettu asianmukaisilla toimenpiteillä, ja myös normaalin toiminnan jatkuminen on varmistettu tarvittavilla toimenpiteillä, jotta toimitusvarmuus voidaan turvata luotettavalla energiantuotannolla.

Covid-19-rajoituksilla ja etenkin kansallisten rajojen sulkemisella voi olla vakavia seurauksia energiasektorin tietyillä osa-alueilla, kuten hankinnassa ja logistiikassa. Käynnissä olevat ja suunnitellut hankkeet voivat viivästyä, koska työvoimaa ja tarvittavia laitteita ei ole saatavilla. Esimerkiksi tuulivoimaprojektit ovat vahvasti riippuvaisia maailmanlaajuisista toimitusketjuista. Vaikka kansainväliselle kaupalle ei ole asetettu rajoituksia, muiden rajoitusten voidaan odottaa tuovan haasteita logistiikkaan. Jäsenvaltiot pyrkivät turvaamaan ulkomaisten asiantuntijoiden pääsyn välttämättömiin korjaus- ja huoltotöihin.

Saksan hiilestä irtautumista koskeva lainsäädäntö on edelleen valmisteluvaiheessa

Saksan hallituksen helmikuussa 2020 tekemä lakiesitys hiilestä irtautumiseksi on edelleen liittopäivien käsiteltävänä. Tällä hetkellä laki on tarkoitus hyväksyä heinäkuussa, mutta viivästykset ovat todennäköisiä.

Kivihiilivoimaloiden operaattorit ovat arvostelleet lainsäädäntöä voimakkaasti pienistä korvauksista sekä odotettavissa olevista voimaloiden pakollisista sulkemisista vuodesta 2027 alkaen. Osa yrityksistä harkitsee asian viemistä oikeuteen, mikä viivästyttäisi lopullisia päätöksiä usealla vuodella.

Fortumin näkemyksen mukaan on parempi käyttää nykyaikaisimpia ja tehokkaimpia kuin vanhempia voimaloita niin kauan kuin kivihiiltä tarvitaan energiantuotannon toimitusvarmuuden turvaamiseen.

Venäjän vähähiilisyyden strategia julkistettiin

Venäjän talouskehitysministeriö julkisti 23.3.2020 ensimmäisen luonnoksensa vähähiilisyyden strategiasta, joka sisältää kaksi skenaariota. Pääskenaarion mukaan Venäjän bruttokansantuotteen hiili-intensiteetti laskisi 9 % vuoteen 2030 mennessä ja 48 % vuoteen 2050 mennessä vuoteen 2017 verrattuna. Vuoteen 1990 verrattuna tämä vastaisi noin 40 %:n laskua hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2050 mennessä. Intensiivisen skenaarion mukaan Venäjä saavuttaisi hiilineutraalisuuden 2000-luvun jälkipuoliskolla.

Toimenpiteitä intensiivisen skenaarion tavoitteiden saavuttamiseksi ovat esimerkiksi energiatehokkuuden laajamittainen parantaminen, hiilidioksidin hinnoittelun käyttöönotto, ydinvoiman ja uusiutuvan energian käytön lisääminen, liikenteen ja teollisuuden sähköistyminen ja digitalisaatio, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin/hyödyntämisen teknologioiden käyttö sekä metsäsektorin toimenpiteet.

Uusiutuvan energian tukiohjelman jatkamisesta vuosille 2025–2035 käydään keskusteluja. Noin kaksi kolmasosaa investoinneista kohdistuu tuulivoimahankkeisiin ja kolmasosa aurinkovoimahankkeisiin. Uusista lokalisoinnin vaatimuksista käydään keskusteluja.

Fortumin näkemyksen mukaan vaatimusten ei tulisi olla kieltäviä, vaan niiden tulisi pikemminkin kannustaa investointeja tiettyjen komponenttien lokalisointiin tai perustua uusiutuvan energian kapasiteettitariffien korotuksiin.

Muutoksia Ruotsin jätteenpolttoveroon

Ruotsin uusi jätteenpolttovero tuli voimaan 1.4.2020. Jätteenpolttovero on 75 kruunua tonnilta vuonna 2020 ja nousee 125 kruunuun tonnilta vuonna 2022. Useat veron toimeenpanoon liittyvät kysymykset ovat herättäneet huolta alalla. Ruotsin veroviranomaisen näkemyksen mukaan veron piiriin kuuluu kaikki ei-vaarallinen jäte, joka toimitetaan jätteenpolttouunilla varustettuun käsittelylaitokseen, riippumatta siitä, poltetaanko jäte vai ei. Tästä aiheutuu riski, että jätettä kuljetetaan veron piiriin kuulumattomiin laitoksiin. Tämä vääristäisi kilpailutilannetta, ja samalla jäisivät käyttämättä hyödyt siitä, että samassa laitoksessa on yhdistettyjä jätteenkäsittelymahdollisuuksia. Tällä tulkinnalla olisi negatiivisia seurauksia muun muassa Fortumin jätteenkäsittelylaitokselle Ruotsin Kumlassa. Fortum arvioi mahdollisia oikeudellisia keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Markkina-asema (2018 lopussa)

Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja ja suurin sähkönmyyjä. Lämmöntuottajana lukeudumme maailman suurimpiin. Kaksi kolmasosaa sähköntuotannostamme on vesi- ja ydinvoimaa, joten Fortum kuuluu myös Euroopan vähäpäästöisimpien tuottajien joukkoon.

Pohjoismainen sähkön tutanto ja myynti graafi

Suurimmat sähkön- ja lämmöntuottajat