Miten datakeskukset vaikuttavat ilmastoon?

Datan määrä kasvaa eksponentiaalisesta kaikkialla maailmassa ja samaan aikaan pilvipalveluiden käyttö lisääntyy. Tämä kasvattaa vauhdilla tehokkaiden datakeskusten tarvetta. Suomella on hyvät mahdollisuudet pienentää digitalisaation ilmastovaikutuksia: me voimme tarjota datakeskuksille puhdasta sähköä ja korvata keskusten tuottamalla hukkalämmöllä kivihiileen perustuvaa lämmöntuotantoa.

Yhteiskuntien digitalisoituminen auttaa 1,5 asteen mukaisen ilmastotavoitteen saavuttamisessa. Digitalisaatio vähentää hiilidioksidipäästöjä: verkkolaskujen päästöt ovat pienemmät kuin paperilaskujen, virtuaalikokoukset vähentävät matkustustarvetta, jakamistalous nojaa digitaalisiin palveluihin, tekoäly ja big data optimoivat rakennusten energiatehokkuutta jne. Datan ja pilvipalveluiden käyttö kuitenkin myös kasvattaa energiankulutusta. Sähköä tarvitaan paitsi tiedon siirtoon myös data- eli palvelinkeskusten viilentämiseen.

Palvelinkeskusten osuus on jo nyt noin kolme prosenttia maailman yhteenlasketusta energiankulutuksesta ja kasvu jatkuu digitalisaation edetessä. Suomi ja muut Pohjoismaat voivat tarjota palvelinkeskuksille hiilineutraalia, datakeskusten ilmastovaikutusta merkittävästi pienentävää sähköä, toimintavarmasti.

Datakeskukset tuottavat paljon lämpöä. Tyypillisesti palvelinten tuottama lämpö menee harakoille, kun sitä ei voida hyödyntää. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa hukkalämpö voidaan kuitenkin usein hyödyntää lähes sataprosenttisesti liikerakennusten ja kotien lämmittämisessä kaukolämpöjärjestelmän avulla. Hyvä esimerkki win-win-tilanteesta on Espoon ilmastotavoitteita tukeva Espoo Clean Heat -projekti. Espoon päästöjen vähentämistä vauhdittaisi merkittävästi uusi iso palvelinkeskus, jonka hukkalämmöllä korvattaisiin lämmitykseen vielä toistaiseksi käytettävää kivihiiltä.

Isot ilmastoystävälliset palvelinkeskukset ovat merkittäviä investointeja kaupunkien ja koko Suomen talouteen ja hyvinvointiin. Kansainvälisten datakeskusyhtiöiden konesali-investoinnit Suomeen ovat parhaimmillaan samaa miljardikokoluokkaa kuin kotimaisen metsäteollisuuden investoinnit. Rakennusaikaisen työvoiman tarpeen lisäksi isot datakeskukset työllistävät pysyvästi satoja ihmisiä erilaisiin tehtäviin. Datakeskusyhtiöt kartuttavat myös kuntien verokertymää.
 

 

Tutustu tarkemmin

Mitä datakeskuksissa tapahtuu?

Datakeskus tai palvelinkeskus tai konesali sisältää useita palvelimia eli yksityiseen tai julkiseen tietoverkkoon liitettyä tietokonetta, joissa tallennetaan ja käsitellään dataa. Niiden sähkönkulutus voi olla useita megawatteja. Tosin samalla kun pilvipalveluiden käyttö kasvaa, yritysten omien palvelimien tarve - ja niiden kuluttama sähkö - pienenee.

Palvelinkeskukset mahdollistavat valtavan tietomäärän jakamisen ihmisten ja yritysten välillä. Tarvitsemme palvelinkeskuksia muun muassa silloin, kun lähetämme sähköpostia, käytämme hakukoneita, lataamme nettivideoita ja tallennamme kuvia pilviplveluihin. Eli jatkuvasti, usein sekä työ- että vapaa-ajalla.
Datallakin on hiilijalanjälki: bittien siirtämiseen tarvitaan sähköä, josta voi aiheutua päästöjä. Toisaalta datakeskusten lukuisat palvelimet synnyttävät runsaasti lämpöä. Palvelimia on jäähdytettävä, jotta ne eivät ylikuumene. Muun muassa Elisan, Tiedon ja Ericssonin palvelinkeskusten hukkalämpöä on hyödynnetty jo pitkään Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kaukolämpöverkossa.

Mitä hyötyä datakeskuksista on Suomelle?

Googlen datakeskus Haminassa ja Yandexin datakeskus Mäntsälässä lukeutuvat Suomen suurimpiin. Google on investoinut Haminaan 2 miljardia euroa sen jälkeen, kun yhtiö osti lakkautetun Summan paperitehtaan vuonna 2009. Google on lisäksi investoinut Suomessa tuulivoimapuistoihin. Haminan datakeskus työllistää satoja ihmisiä, suoraan ja välillisesti.

Venäläisen hakukoneyhtiö Yandexin datakeskuksen hukkalämpö syötetään Mäntsälän kaukolämpöverkkoon, jossa se lämmittää tuhansia koteja. Yandex saa osan sähkölaskustaan kuitattua palauttamalla kuluttamaansa sähköä kaukolämmöksi. Myös mäntsäläläisten kaukolämmöstä maksama hinta on laskenut. Lisäksi hakukoneyhtiö on yksi kunnan suurimmista veronmaksajista.

Fortum suunnittelee Espoon Hepokorpeen ja Kirkkonummen Kolabackeniin suuria datakeskuksia. Fortum ei rakenna palvelinkeskuksia itse, vaan käyttää niiden hukkalämmön Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöasiakkaiden kiinteistöjen lämmitykseen. Jo yksi 100 megawatin datakeskus poistaisi kaukolämmityksen hiilidioksidipäästöjä 400 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 2-3 prosenttia Suomen päästövähennystarpeesta vuosien 2019 ja 2035 välillä. Vastaavan hiilinielun luomiseksi pitäisi metsittää noin 10-20 prosenttia Uudenmaan kokoisesta pinta-alasta.

Mikä hyötyä datakeskuksista on kaukolämpöasiakkaille?

Iso osa palvelinkeskuksen kuluttamasta energiasta voidaan kierrättää kaukolämpöverkon piirissä lämmöksi. Suomessa lähes 90 prosenttia kaupungeista lämmitetään kaukolämmöllä, joten sen tuotantoa uudistamalla voidaan ottaa nopeita harppauksia kohti ilmastoystävällisempää lämmitystä ja hiilineutraalisuustavoitteita – nopeammin kuin siirtämällä jokainen kiinteistö erikseen omaan puhtaaseen lämmönlähteeseensä. Muutoksen eteen ei asiakkaan tarvitse tehdä mitään itse.

Datakeskusten hukkalämmön talteenotto ja kuljettaminen kiinteistöihin kaukolämpöverkossa on osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Siksi Fortumin tavoitteena on löytää pääkaupunkiseudulle datakeskustoimijoita ja näin varmistaa, että kaukolämpö on kilpailukykyinen, asiakkailleen luotettava ja hinnaltaan vakaa lämmitysmuoto myös tulevaisuudessa.

Espoo Clean Heat -ohjelmalla hiilineutraaliin kaukolämpöön

 Espoo Clean Heat -projektissa Espoon kaupunki ja Fortum ovat sitoutuneet hiilineutraaliin kaukolämmön tuotantoon Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella toimivassa kaukolämpöverkossa 2020-luvun aikana. Projektin välitavoitteena on kivihiilestä luopuminen vuoden 2025 aikana. Olennainen osa hiilineutraalia tuotantoa on hukkalämpöjen talteenotto.

Lue lisää

Kaukolämpöasiakkaat hyötyvät jo nyt datakeskusten hukkalämmöistä

Digitalisaation lisääntyessä datakeskustoimiala on yksi merkittävimmin kasvavista toimialoista lähitulevaisuudessa varsinkin Pohjoismaissa. Fortum näkee datakeskuksissa valtavan potentiaalin puhtaan energian toimittamiseen ja sen kierrättämiseen sähköstä lämmöksi. Usea nykyinen palvelinkeskus luovuttaa jo nyt hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon.

Lue lisää

Espooseen suunnitellaan miljardiluokan investointia

Fortum ja Espoon kaupunki suunnittelevat kaupunkiin palvelinkeskusta, joka vähen­täisi kaupungin ilmas­to­päästöjä merkit­tä­västi. Keskusta suunnitellaan Kehä III:n ja Bodomin­järven väliselle pelto- ja metsä­alu­eelle. Suomen suurin hanke toisi myös merkittävää hyvinvointia alueelle.

Lue lisää