Miten datakeskukset vaikuttavat ilmastoon?

Datakeskus tai palvelinkeskus tai konesali sisältää useita palvelimia eli yksityiseen tai julkiseen tietoverkkoon liitettyä tietokonetta, joissa tallennetaan ja käsitellään dataa. Niiden sähkönkulutus voi olla useita megawatteja. Tosin samalla kun pilvipalveluiden käyttö kasvaa, yritysten omien palvelimien tarve - ja niiden kuluttama sähkö - pienenee.

Palvelinkeskukset mahdollistavat valtavan tietomäärän jakamisen ihmisten ja yritysten välillä. Tarvitsemme palvelinkeskuksia muun muassa silloin, kun lähetämme sähköpostia, käytämme hakukoneita, lataamme nettivideoita ja tallennamme kuvia pilvipalveluihin. Eli jatkuvasti, usein sekä työ- että vapaa-ajalla.

Datallakin on hiilijalanjälki: bittien siirtämiseen tarvitaan sähköä, josta voi aiheutua päästöjä. Toisaalta datakeskusten lukuisat palvelimet synnyttävät runsaasti lämpöä. Palvelimia on jäähdytettävä, jotta ne eivät ylikuumene. Muun muassa Elisan, Tiedon ja Ericssonin palvelinkeskusten hukkalämpöä on hyödynnetty jo pitkään Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kaukolämpöverkossa.

Googlen datakeskus Haminassa ja Yandexin datakeskus Mäntsälässä lukeutuvat Suomen suurimpiin. Google on investoinut Haminaan 2 miljardia euroa sen jälkeen, kun yhtiö osti lakkautetun Summan paperitehtaan vuonna 2009. Google on lisäksi investoinut Suomessa tuulivoimapuistoihin. Haminan datakeskus työllistää satoja ihmisiä, suoraan ja välillisesti.

Venäläisen hakukoneyhtiö Yandexin datakeskuksen hukkalämpö syötetään Mäntsälän kaukolämpöverkkoon, jossa se lämmittää tuhansia koteja. Yandex saa osan sähkölaskustaan kuitattua palauttamalla kuluttamaansa sähköä kaukolämmöksi. Myös mäntsäläläisten kaukolämmöstä maksama hinta on laskenut. Lisäksi hakukoneyhtiö on yksi kunnan suurimmista veronmaksajista.

Fortum suunnittelee Espoon Hepokorpeen ja Kirkkonummen Kolabackeniin suuria datakeskuksia. Fortum ei rakenna palvelinkeskuksia itse, vaan käyttää niiden hukkalämmön Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöasiakkaiden kiinteistöjen lämmitykseen. Jo yksi 100 megawatin datakeskus poistaisi kaukolämmityksen hiilidioksidipäästöjä 400 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 2-3 prosenttia Suomen päästövähennystarpeesta vuosien 2019 ja 2035 välillä. Vastaavan hiilinielun luomiseksi pitäisi metsittää noin 10-20 prosenttia Uudenmaan kokoisesta pinta-alasta.

Iso osa palvelinkeskuksen kuluttamasta energiasta voidaan kierrättää kaukolämpöverkon piirissä lämmöksi. Suomessa lähes 90 prosenttia kaupungeista lämmitetään kaukolämmöllä, joten sen tuotantoa uudistamalla voidaan ottaa nopeita harppauksia kohti ilmastoystävällisempää lämmitystä ja hiilineutraalisuustavoitteita – nopeammin kuin siirtämällä jokainen kiinteistö erikseen omaan puhtaaseen lämmönlähteeseensä. Muutoksen eteen ei asiakkaan tarvitse tehdä mitään itse.

Datakeskusten hukkalämmön talteenotto ja kuljettaminen kiinteistöihin kaukolämpöverkossa on osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Siksi Fortumin tavoitteena on löytää pääkaupunkiseudulle datakeskustoimijoita ja näin varmistaa, että kaukolämpö on kilpailukykyinen, asiakkailleen luotettava ja hinnaltaan vakaa lämmitysmuoto myös tulevaisuudessa.