Mikä lämmittää ja jäähdyttää tulevaisuuden kaupunkeja?

Ilmastonmuutoksesta suurin osa tullaan ratkaisemaan kaupungeissa. Rakennukset käyttävät lähes 40 prosenttia kaikesta Suomen energiasta, ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Jos haluamme torjua ilmastonmuutosta, meidän onkin mietittävä, millä kotimme ja muut rakennukset lämpiävät. Onko ratkaisu jokaiseen kiinteistöön asennettava oma lämpöpumppu vai kaukolämpöverkko, joka kuljettaa lämmön kiinteistöihin useasta eri lähteestä - vai molemmat?

Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä, on kaikki toimivat ratkaisut otettava käyttöön: kaupungeissa ensisijaisesti kaukolämpö ja haja-asutusalueilla kiinteistökohtaiset ratkaisut kuten maalämpö. Olennaisin muutos on siirtyminen keskitetyistä, polttamiseen perustuvista tuotantolaitoksista hajautettuihin, uusiutuvaan sähköön perustuviin tuotantomuotoihin.

Kaukolämpöverkko kuljettaa lämmitettyä vettä putkissa kiinteistöihin, joissa lämpö vapautetaan. Vielä nykyään osa siitä tuotetaan polttamalla esimerkiksi hiiltä, mutta verkkoon voi siirtää lämpöä myös lähes mistä tahansa päästöttömästä tai hiilineutraalista lähteestä. Muutos on käynnissä EU-vetoisesti, jossa päästökauppa ohjaa tehokkaasti yrityksiä siirtymään päästöttömiin energiaratkaisuihin. Päästökauppa kattaa kuitenkin vain alle puolet kaikista alueen päästöistä, joten se tulisi laajentaa koskemaan myös mm. rakentamista ja lämmitystä.

Tulevaisuudessa lämpöä saadaan erityisesti palvelinkeskusten ja teollisuuden prosessien hukkalämmöstä, joka syntyy uusiutuvan sähkön käytöstä. Hukkalämmön ja muiden päästöttömien lämmönlähteiden osuus tuotannosta kasvaa jatkuvasti, ja samalla valtava määrä kiinteistöjä muuttuu kerralla ilmastoystävälliseksi. Kaukolämmön avulla kaupungit voivat siirtyä päästöttömään lämmitykseen nopeasti, tehokkasti ja isossa mittakaavassa.

Tutustu tarkemmin

Perinteikäs kaukolämpö on myös tulevaisuutta

Kaukolämpö on Pohjoismaissa keksitty ainutlaatuinen ja tehokas tapa lämmittää kaupunkikiinteistöjä. Se on kuulunut suomalaisten kotien arkeen jo 1950-luvulta, ja sillä lämpiää nykyään joka toinen kotimme.

Kaukolämpöverkko pystyy siirtämään lämpöä rakennuksiin lähes mistä tahansa verkon ulottuvissa olevasta lämmönlähteestä:  voimalaitoksista, palvelinkeskuksista, teollisuuslaitoksista, muista rakennuksista, ilmasta, merestä ja maasta. Esimerkiksi Espoon Otaniemeen poratusta maailman syvimmästä geotermisestä reiästä 6,4 kilometrin syvyydestä voidaan vuonna 2021 aloittaa lämmön talteenotto, jolla parhaimmillaan katetaan 10 prosenttia Espoon kaukolämpöverkon tarpeesta. 

Kun kaukolämpöverkkoa ohjataan digitaalisen teknologian avulla, lämmön tuotanto ja kulutus rakennuksissa muuttuvat juuri tarpeiden mukaisesti ilman viivettä. Lämmön säätelyyn käytetään erittäin tarkkoja sääennusteita, joita varten kerätään tietoa paikallisilta sääasemilta. Sääennusteita sekä kiinteistöjen lämpötilaa ja ilmankosteutta seuraamalla voidaan ohjata lämmitystä ja energiankulutusta jopa kiinteistötasolla.

Kaukolämpö on asukkaan näkökulmasta jakamistalouden tapainen palvelu, sillä lämmön käyttäjän ei tarvitse huolehtia investoinneista, ylläpidosta tai lämmön riittävyydestä edes paukkupakkasilla. Vesi kiertää maan alla olevissa putkissa ja lämmittää turvallisesti sekä rakennuksia että niiden käyttövettä.

Hukkalämpö hyötykäyttöön – mutta miten?

Suomalaiset kaukolämpöyhtiöt ovat hyödyntäneet paikallisten yritysten tuottamaa hukkalämpöä jo vuosikymmeniä. Suomi on pieni maa, mutta pelkästään teollisuuden tuottaman hukkalämmön määrä on suuri. Esimerkiksi Nesteen Porvoon jalostamolla Kilpilahdessa syntyy suuren ydinvoimalan verran hukkalämpöä. Jalostamolta voitaisiin ottaa talteen jopa noin 25 prosenttia pääkaupunkiseudun kaukolämmön tarpeesta.

Hukkalämpöä muodostuu paitsi teollisuuden prosesseissa myös esimerkiksi jäteveden käsittelylaitoksissa ja palvelinkeskuksissa. Fortum pyrkiikin yhdessä Espoon ja Kirkkonummen kanssa houkuttelemaan alueille uusia palvelinkeskuksia. Jo yksi suuri tuulivoimasähköllä toimiva palvelinkeskus voisi kattaa 35 prosenttia Espoon kaukolämmöntuotannosta ilman päästöjä. Palvelinkeskukset toisivat meille myös lisää osaamista ja työpaikkoja.

Hukkalämmön talteenotto ja kuljettaminen kiinteistöihin kaukolämpöverkossa on osa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja Suomen energiamurrosta. Kun ylijäämälämpö otetaan hyötykäyttöön, muita energianlähteitä kuten hiiltä tarvitaan vähemmän ja lämmön siirtämiseen käytettävät teollisen mittakaavan lämpöpumput hyödyntävät sähköenergiaa erittäin säästeliäästi.

Tarvitseeko jokainen oman lämpöpumpun?

Kannattaako jokaisen hankkia oma lämpöpumppu? Erillinen pumppu joka kiinteistössä tarkoittaisi, että energiaa ei voida ottaa talteen ja käyttää niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista. Sen sijaan kaukolämpöverkkoon liitetyillä lämpöpumpuilla lämpö voidaan ottaa talteen useasta lähteestä ja ohjata verkon kautta optimaalisesti sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan. Energiaa  ei siis mene hukkaan. Myös kokonaisia kortteleita voidaan lämmittää - ja jäähdyttää -  teollisen mittakaavan ilma-vesilämpöpumpuilla ja varmistaa kulutuspiikkien lämmönsaanti uusiutuvalla kaukolämmöllä.

Kiinteistökohtaiset lämpöpumput kaupungeissa eivät olisi myöskään järjestelmän kannalta paras ratkaisu, sillä sähköverkkojen kapasiteettia pitäisi lisätä merkittävästi. Kaukolämpöverkkoon liitetyillä lämpöpumpuilla sähköenergia voidaan muuttaa lämmöksi korkealla hyötysuhteella ja varmistaa, että lämmittäminen ei rasita sähkön kulutuspiikkejä kaikkein kylmimpinä vuodenaikoina. Niillä pidetään huolta, että rakennuksiin riittää aina lämpöä. Useat verkkoon kytketyt lämpöpumput myös takaavat, ettei rakennusten lämmitys ole riippuvainen yhdestä laitteesta.

Myös yksityisten kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen omistamat kiinteistöt voivat toimia lämmöntuottajana puhtaassa kaukolämpöverkossa. Kaukolämmön myyjäksi voi liittyä käytännössä mikä tahansa kiinteistö, jossa syntyy puhtaalla energialla tuotettua hukkalämpöä.

Päästöjen ja niihin liittyvien kustannusten vähentyessä nopeasti kaukolämpö tulee olemaan entistä kilpailukyisempi asiakkaille, yksittäisen kiinteistön näkökulmasta toimitusvarmin ja yhteiskunnan näkökulmasta kestävin tapa lämmittää kaupungeissa.

Miten rakennukset viilennetään energiatehokkaasti?

Kauko- ja lähikylmä on jo nyt maailman viilein tapa parantaa asumismukavuutta kesäkuumalla. Jäähdytys on myös ekologinen ja päästötön vaihtoehto, sillä sen tuotannossa hyödynnetään uusiutuvaa sähköä.

Lähikylmä on itse kiinteistössä tuotettua jäähdytystä, jossa lämpö otetaan talteen ja hyödynnetään kaukolämpöverkossa. Kaukokylmä puolestaan on erittäin energiatehokasta ja vähäpäästöistä; kaukokylmän hiilidioksidipäästöt ovat 97 % pienemmät kuin perinteisellä vedenjäähdytyskoneella tuotetun jäähdytyksen.

Espoon matka hiilineutraaliin kaukolämpöön

Fortum ja Espoon kaupunki ovat sitoutuneet hiilineutraaliin kaukolämmön tuotantoon Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella 2020-luvun aikana. Välitavoitteena on kivihiilestä luopuminen vuoden 2025 aikana. Projektia kutsutaan nimellä Espoo Clean Heat.

Uuden sukupolven kaukolämmössä fossiiliset energianlähteet korvataan älykkäillä ja joustavilla ratkaisuilla, jotka hyödyntävät useita puhtaita lämmönlähteitä, optimoivat rakennusten lämmönkulutusta ja toimivat tehokkaasti tekoälyn ohjaamana.

F6

Mitä minä voin tehdä?

Selvitä, millä kotisi lämmitetään. Olisiko lämmitysmuoto mahdollista vaihtaa vähäpäästöisempään kaukolämpöön esimerkiksi taloyhtiösi lämmitysremontin yhteydessä?

F12

Puhtaampi maailma

Asiaa ilmiöistä ja teemoista, jotka ovat tärkeitä koko maailman tulevai­suu­delle ilmas­ton­muu­toksen hillinnän ja energian näkökul­masta.