Kiertotaloudessa materiaaleista tuotetaan uudelleen arvokkaita raaka-aineita

Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja luonnonvarojen niukkuus ovat aikaamme liittyviä ilmiöitä, jotka muokkaavat myös suomalaista yhteiskuntaa. Ne kannustavat meitä tehostamaan esimerkiksi jätteiden kierrätystä ja biomassan käyttöä. Kierrätysmateriaalien käyttö vähentää tarvetta uudelle raaka-aineelle ja säästää siten luonnonvaroja.

Kiertotaloudesta puhutaan nykyään paljon, mutta mitä tarkoittaa kiertotalous? Pohjimmiltaan kiertotaloudessa on kyse siitä, että pyritään eliminoimaan jätteen syntyminen. Olemassa olevien materiaalien ja tuotteiden tehokas hyödyntäminen kierrättämällä ja uudelleen käyttämällä on osa kiertotaloutta.

Suomessa jätehuolto toimii luotettavasti, ja jätejakeiden lajittelu ja erilliskeräys ovat arkipäivää. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä on pieni, sillä ne jätteet, joita ei voida kierrättää tai käyttää uudelleen, hyödynnetään lähes täysin jätteenpolttolaitosten energiantuotannossa. Näin voidaan samalla vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa.

Materiaalien lajittelussa ja kierrätyksessä olemme jo hyvällä tasolla, mutta erityisesti materiaalien viisaassa käytössä ja kierrätysmateriaalien käytön lisäämisessä työsarkaa vielä riittää.

Infograafi vastaanotetuteista ja käsitellyistä jätteistä vuonna 2019
Vuonna 2019 vastaanotetuista jätteistä tavanomaista jätettä oli 1590 kilotonnia ja vaarallista jätettä 620 kilotonnia. Näistä jätteistä eroteltiin materiaaleja hyötykäyttöön 820 kilotonnia (tuhkat, metallit, muovit ja muut). Energiana jätteistä hyödynnettiin 1440 kilotonnia. Loppusijoitukseen päätyi 410 kilotonnia jätettä.

 

Kiertotaloudessa omien valintojen ja toiminnan pohtiminen on avainasemassa, ja kuluttajilla on suuri rooli kokonaisuudessa. Kaikilla tulee olla mahdollisuus kierrättää ja saada tietää, mitä raaka-aineille tapahtuu sen jälkeen, kun ne on viety kierrätysastiaan. Kierrättäessä ja jätteitä lajitellessa tulee myös mietittyä omia ostotottumuksia ja kuluttamista. Mitä minä voisin jättää ostamatta tai ostaa käytettynä? Löytyisikö haluamani tuote kierrätysmateriaalista valmistettuna?

Tutustu tarkemmin

Miten muovia kierrätetään?

Kaikesta maailmassa tuotetusta muovista noin 40 prosenttia käytetään pakkauksien valmistamiseen. Muovi on hyvä pakkausmateriaali silloin, kun sitä käytetään ja kierrätetään vastuullisesti. Globaalisti ja Euroopankin tasolla muovin kierrätykseen liittyviä ongelmia on alettu ratkoa tosissaan vasta viime vuosina: koko maailman pakkausmuovista päätyy kierrätykseen vain noin 20 prosenttia, ja Euroopassakin kaatopaikalle päätyy kotitalouksista muovia vuosittain 7,2 miljoonaa tonnia (Lähde: European Parliament: The environmental impacts of plastics and micro-plastics use, waste and pollution: EU and national measures).

Muovin lajittelu kotitalouksissa ei ole turhaa työtä, sillä kaikki Suomessa kuluttajilta kerätty pakkausmuovi päätyy Fortumin muovijalostamolle Riihimäelle. Siellä kierrätykseen kelpaavat muovit kierrätetään ja kierrätykseen kelpaamattomista tehdään polttamalla kaukolämpöä alueen asukkaille.

Kierrätykseen päätyvästä muovista valmistetaan Fortum Circo® -kierrätysmuovigranulaattia – uusioraaka-ainetta, jota hyödynnetään uusien muovituotteiden valmistuksessa. Kierrätetyt muovipakkaukset voivat siten saada uuden elämän monenlaisina tuotteina.

Tuotteita valmistavilla yhtiöillä ja kaupan alalla onkin tehtävä kehittää muovipakkaustuotteita, jotka sopivat kierrätettäviksi, sekä pohtia, millaisia kierrätysmuovista valmistettuja tuotteita kuluttajien käyttöön voisi tarjota. Kun näemme konkreettisesti, että kierrätysmuovista tuotetaan uusia, hyödyllisiä tuotteita, myös halu kierrättämiseen kasvaa.

Hyvä esimerkki toimivasta pakkausmuovin kierrätysjärjestelmästä on Suomen pullonkierrätysjärjestelmä. Suomi on muovipullojen kierrätyksessä Euroopan huippua Saksan ja Tanskan rinnalla. Pulloistamme 90 prosenttia palautetaan ja niistä saatava kierrätysmateriaali käytetään uusien pullojen ja muiden tuotteiden valmistamiseen. Muovipullojen kierrätys on yhteistyötä, johon osallistuvat juomien valmistajat ja maahantuojat, kaupat, kuljetusyritykset, palautusjärjestelmää hallinnoiva PALPA, pullonsa palauttavat kuluttajat sekä kierrätysmateriaalia hyödyntävä teollisuus.

Sähköautot tulevat – mitä tapahtuu käytetyille akuille?

Sähköistyvä yhteiskunta nojaa litiumakkuihin ja akkuteknologian kehittymiseen. Litiumioniakut sisältävät arvokkaita metalleja kuten litiumia, kobolttia, mangaania ja nikkeliä, joiden saatavuus on niukka ja kysyntä kasvussa tulevaisuudessa.

Ajan saatossa akkujen teho heikkenee, eivätkä ne välttämättä enää toimi riittävän hyvin alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan esimerkiksi sähköautossa. Akkuja voidaan kuitenkin hyödyntää uusiokäytössä esimerkiksi aurinkovoimaloissa ja niihin voidaan varastoida energiaa silloinkin, kun aurinko ei paista.

Kun akun elinkaari on lopussa, akkujen sisältämät materiaalit otetaan talteen ja kierrätetään. Kierrätyksessä tuotettu raaka-aine hyödynnetään uusien akkujen valmistuksessa, mikä osaltaan vähentää ympäristörasitusta. Innovatiivisten teknologioiden avulla pystymme kierrättämään yli 80 % litiumioniakkujen materiaaleista ja palauttamaan materiaalit takaisin sähköautojen akkujen valmistukseen. Uuden, patentoidun teknologiamme avulla pystymme ottamaan talteen ja kierrättämään nyt myös litiumioniakkujen sisältämän litiumin, jonka on ennakoitu muodostuvan mahdolliseksi pullonkaulaksi sähköisen liikenteen kasvulle.

Mikä ihmeen biotalous?

Biotaloudella on tärkeä rooli matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Biokiertotalous perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja biopohjaisten materiaalien kestävään käyttöön, mikä yhdessä kiertotalouden ja puhtaan energiantuotannon kanssa taistelee ilmastonmuutosta vastaan.

Tällä hetkellä hukkaamme maailmanlaajuisesti valtavasti biomassoja. Esimerkiksi Intiassa Delhin ympäristössä poltetaan vuosittain 50 miljoonaa tonnia riisinolkea ja muuta maatalouden jätettä. Pelkästään tämän määrän jalostaminen tekstiilikuiduksi korvaisi yli puolet globaalista puuvillan tuotannosta. Puuvillan valmistus kuluttaa kestämättömän määrän vettä ja hyönteismyrkkyjä.

Fortum pyrkii Bio2X-ohjelmassaan tuottamaan ruohopohjaisista biomassoista ja erityisesti oljesta arvokkaita lopputuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisia ja muuten ympäristöä kuormittavia raaka-aineita. Biomassasta saatavia raaka-aineita voidaan käyttää muun muassa tekstiileissä, lääketeollisuuden sovelluksissa, ruoassa, kosmetiikassa, muoveissa, rakennusteollisuudessa, asfaltissa tai jopa akkujen raaka-aineena.

F6

Mitä minä voin tehdä?

Kierrätys on arkinen teko, jolla on merkitystä. Kun kierrätämme, tuotteisiin sitoutunut energia sekä luonnosta saadut raaka-aineet pääsevät uusiokäyttöön. Kierrättämällä esimerkiksi muovi jatkaa matkaansa ja siitä voidaan luoda uudestaan tarpeellinen arjen käyttötavara. Kiitos, että kierrätät!

F12

Puhtaampi maailma

Asiaa ilmiöistä ja teemoista, jotka ovat tärkeitä koko maailman tulevai­suu­delle ilmas­ton­muu­toksen hillinnän ja energian näkökul­masta.