Fortum ja hiili

Energiantuotantomme perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimatuotantoon sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

Zabrze

Energiantuotantomme perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimatuotantoon sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Olemme myös viime vuosina lisänneet tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantoa muun muassa Pohjoismaissa ja Venäjällä. Hiilijalanjälkemme (gCO2/kWh) on yksi pienimmistä eurooppalaisten energiayhtiöiden keskuudessa

Hiilen osuus sähköntuotannossa vuonna 2018 oli 3 % ja lämmöntuotannossa vastaavasti 16 %.

Koko sähköntuotannostamme 57 % oli vuonna 2018 hiilidioksidipäästötöntä ja 28 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Lämmöntuotannostamme 9 % tuotettiin uusiutuvilla, hiilidioksidineutraaleilla energialähteillä. Euroopan alueella 96 % sähköntuotannostamme oli hiilidioksidipäästötöntä.

Lisätietoja polttoaineiden käytöstä maittain kestävä kehitys raportistamme sivuilta 29 ja 62.

Vastuullista polttoaineen hankintaa

Siellä, missä hiiltä käytämme, teemme sen tehokkaasti ja vastuullisesti. Suomessa käytetty kivihiili on peräisin Venäjältä. Puolassa käytämme pääasiassa puolalaista hiiltä. Venäjän voimalaitokset käyttävät Venäjältä ja Kazakstanista peräisin olevaa hiiltä. Ostamme lähes kaiken hiilen suoraan kaivosyhtiöiltä. Fortumin merkittävimmät hiilentoimittajat vuonna 2018 olivat SUEK, Maikuben-Komir, Polska Grupa Górnicza, Kaproben ja Kuzbassrazrezugol (KRU). Välikäsien kautta tuntemattomista lähteistä tulevan hiilen osuus oli 0,1 % ostamastamme hiilestä vuonna 2018. Fortum on Bettercoal-aloitteen jäsen ja käyttää Bettercoalin toimintaohjetta ja työkaluja hiilenhankintaketjun vastuullisuuden valvonnassa. Fortumin merkittävimmät venäläiset toimittajat on jo arvioitu Bettercoalin toimintaohjetta vasten ja vuonna 2019 kazakstanilaisen toimittajan kaivoksilla tehtiin Bettercoal-arviointi. Kaikki Bettercoal-ohjelmassa mukana olevat hiilentoimittajat ja heidän statuksensa arviointiprosessissa on listattu Bettercoalin nettisivuilla. Vuonna 2018 ostimme 54 % hiilestä toimittajilta, joiden kaivoksilla on tehty Bettercoal-arviointi. Olemme sitoutuneet kasvattamaan tämän osuuden vuoden 2020 loppuun mennessä 70 prosenttiin.

Kehittynyttä polttotekniikkaa

Polttoaineiden käytöstä syntyy hiilidioksidipäästöjen lisäksi muun muassa rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä, jotka heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Savukaasupäästöjä voidaan vähentää tehokkaasti erilaisten savukaasujen puhdistustekniikoiden ja polttoteknisten ratkaisujen avulla. Kaikki voimalaitoksemme toimivat ympäristölupaehtojen mukaisesti. Toimitamme typenoksidien vähentämiseen suunniteltuja polttoteknisiä ratkaisuja myös muille energiayhtiöille.

Fortumin hiilenkäyttö Suomessa

Espoon Suomenojan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos (CHP-laitos) käyttää tällä hetkellä polttoaineenaan kivihiiltä ja maakaasua, mutta Fortum luopuu kivihiilen käytöstä Espoossa vuoden 2025 aikana. Fortum ja Espoon kaupunki ovat yhdessä sitoutuneet kehittämään Espoon kaukolämmön hiilineutraaliksi 2020-luvulla Espoo Clean Heat -projektissa. Vuonna 2020 valmistuva Kivenlahden biolämpölaitos korvaa toisen Suomenojan hiiliyksiköistä. Jäljelle jäävän kivihiilituotannon korvaamiseksi Fortum hakee uusia ratkaisuja datakeskusten, jätevesien ja teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämisestä, sähköisistä lämpöpumpuista, geotermisestä lämmöstä, älykkäistä kulutusjoustoratkaisuista ja bioenergiasta

Meri-Porin lauhdevoimalaitos tuottaa sähköä pääosin kulutushuippujen aikana. Meri-Porin voimalaitoksesta 308 megawatin osuus on kuulunut Energiaviraston tehoreservikapasiteettiin vuoden 2017 heinäkuusta alkaen ja sopimus kestää kesäkuuhun 2020.

Fortumin hiilenkäyttö Venäjällä

Venäjällä Chelyabinskin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos CHP-2 käyttää kaasua ja kivihiiltä ja Argayashin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos kivihiiltä.

Fortumin hiilenkäyttö Puolassa

Puolassa kivihiiltä käyttävät Czestochowan sähkö- ja lämmön yhteistuotantolaitos ja siihen liitetyt lämpölaitokset, Zabrzen sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitokset ja niihin liitetyt lämpölaitokset, sekä Bytomin sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitos, jota käytetään nykyisin varavoimalaitoksena. Czestochowan laitos käyttää myös biopolttoaineita, ja uusi Zabrzen laitos polttaa hiilen lisäksi jäteperäisiä polttoaineita (Refuse-derived fuel, RDF).

Fortumin Uniper-investointi ja hiilestä luopuminen

Fortumin lähes neljän miljardin investointi Uniperiin oli yksi energiasektorin merkittävimmistä yritysjärjestelyistä Euroopassa vuonna 2018. Vuonna 2019 Fortum ilmoitti aikeistaan hankkia osake-enemmistö Uniperista. Kun järjestely on saatu päätökseen, Fortumin osuus Uniperissa nousee yli 70,5 %:iin ja Fortumin Uniper-investoinnin kokonaisarvo noin 6,2 miljardiin euroon. Kaupan myötä eri sidosryhmien esiin nostamat suurimmat huolenaiheet ovat olleet Uniperin fossiilisiin polttoaineisiin nojaavan tuotannon strateginen yhteensopivuus Fortumin vähäpäästöisen tuotannon kanssa ja sen vaikutus Fortumin hiilijalanjälkeen.

Fortumilla ja Uniperilla on monipuolinen tuotantorakenne, jossa on puhdasta ja toimitusvarmuuden turvaamiseen keskittyvää kapasiteettia sekä asiantuntemusta, jota tarvitaan siirryttäessä kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää.

Fortum tukee EU:n ilmastotavoitetta, jonka mukaan EU:n tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, ja olemme yhdessä muiden pohjoismaisten energiayhtiöiden kanssa kannustaneet Euroopan komissiota kunnianhimoisempaan politiikkaan tavoitteen saavuttamiseksi. Investoimme Uniperiin hiilivoimasta huolimatta, emme sen vuoksi. Uskomme, että hyvin toimiva, markkinaehtoinen päästökauppajärjestelmä on yhteiskunnalle edullisin ja sähkön toimitusvarmuuden kannalta paras tapa toteuttaa siirtyminen vähähiilisempään energiajärjestelmään.

Vastuullisena ja sitoutuneena omistajana Fortum aikoo tehdä yhteistyötä Uniperin johdon ja henkilöstön kanssa yhteisen vision luomiseksi ja sen toteuttamiseksi. Kestävän kehityksen mukainen toiminta, kohtuuhintaisen energian saannin varmistaminen ja toimitusvarmuuden turvaaminen muodostavat kulmakivet visiolle nopeasti muuttuvalla ja hiilestä eroon pyrkivällä Euroopan energiasektorilla.