Fortum ja hiili

Energiantuotantomme perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimatuotantoon sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

Zabrze

Energiantuotantomme perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimatuotantoon sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Olemme myös viime vuosina rakentaneet tuulivoimaa ja aurinkovoimaa Pohjoismaissa, Venäjällä ja Intiassa. Hiilijalanjälkemme (gCO2/kWh) on yksi pienimmistä eurooppalaisten energiayhtiöiden keskuudessa.

Kiviiilen osuus sähköntuotannossa vuonna 2019 oli 3 % ja lämmöntuotannossa vastaavasti 18 %.

Koko sähköntuotannostamme 59 % oli vuonna 2019 hiilidioksidipäästötöntä ja 29 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Lämmöntuotannostamme 10 % tuotettiin uusiutuvilla, hiilidioksidineutraaleilla energialähteillä. Euroopan alueella 96 % sähköntuotannostamme oli hiilidioksidipäästötöntä. Lisätietoja polttoaineiden käytöstä maittain Kestävä kehitys 2019 -raportistamme sivuilta 19-20 ja 64.

Vastuullista polttoaineen hankintaa

Siellä, missä hiiltä käytämme, teemme sen tehokkaasti ja vastuullisesti. Suomessa käytetty kivihiili on peräisin Venäjältä. Puolassa käytämme pääasiassa puolalaista hiiltä. Venäjän voimalaitokset käyttävät Venäjältä ja Kazakstanista peräisin olevaa hiiltä. Ostamme lähes kaiken hiilen suoraan kaivosyhtiöiltä. Fortumin merkittävimmät hiilentoimittajat vuonna 2019 olivat SUEK, Maikuben-Komir, Polska Grupa Górnicza, Kaproben ja Kuzbassrazrezugol (KRU). Välikäsien kautta tuntemattomista lähteistä tulevan hiilen osuus oli 0,1 % ostamastamme hiilestä vuonna 2019.

Fortum on Bettercoal-aloitteen jäsen ja käyttää Bettercoalin toimintaohjetta ja työkaluja hiilenhankintaketjun vastuullisuuden valvonnassa. Fortumin merkittävimmät venäläiset toimittajat on jo arvioitu Bettercoalin toimintaohjetta vasten ja vuonna 2019 kazakstanilaisen toimittajan kaivoksilla tehtiin Bettercoal-arviointi. Kaikki Bettercoal-ohjelmassa mukana olevat hiilentoimittajat ja heidän statuksensa arviointiprosessissa on listattu Bettercoalin nettisivuilla. Vuonna 2019 teimme 66 % kivihiiliostoistamme toimittajilta, joiden kaivoksilla on tehty Bettercoal-arviointi. Olemme sitoutuneet kasvattamaan tämän osuuden vuoden 2020 loppuun mennessä 70 prosenttiin.

Kehittynyttä polttotekniikkaa

Polttoaineiden käytöstä syntyy hiilidioksidipäästöjen lisäksi muun muassa rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä, jotka heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Savukaasupäästöjä voidaan vähentää tehokkaasti erilaisten savukaasujen puhdistustekniikoiden ja polttoteknisten ratkaisujen avulla. Kaikki voimalaitoksemme toimivat ympäristölupaehtojen mukaisesti. Toimitamme typenoksidien vähentämiseen suunniteltuja polttoteknisiä ratkaisuja myös muille energiayhtiöille.

Fortumin hiilenkäyttö Suomessa

Espoon Suomenojan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos (CHP-laitos) käyttää tällä hetkellä polttoaineenaan kivihiiltä ja maakaasua. Fortum kuitenkin luopuu kivihiilen käytöstä Espoossa vuoden 2025 aikana. Fortum ja Espoon kaupunki ovat yhdessä sitoutuneet kehittämään Espoon kaukolämmön hiilineutraaliksi 2020-luvulla Espoo Clean Heat -projektissa.

Vuonna 2020 valmistuva Kivenlahden biolämpölaitos korvaa toisen Suomenojan laitoksen hiiliyksiköistä. Jäljelle jäävän kivihiilituotannon korvaamiseksi haemme uusia ratkaisuja biopolttoaineiden käytön lisäksi datakeskusten, jätevesien ja teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämisestä lämpöpumpuilla, geotermisestä energiasta ja älykkäistä kulutusjoustoratkaisuista. Otaniemen geolämpölaitoksen on tarkoitus aloittaa tuotanto vuoden 2020 lopussa, ja jäteveden hukkalämpöä hyödyntävän uuden lämpöpumppuyksikön arvioidaan käynnistyvän Suomenojan laitoksella vuonna 2021.

Meri-Porin lauhdevoimalaitos tuottaa sähköä pääosin kulutushuippujen aikana. Meri-Porin voimalaitoksesta 308 megawatin osuus on kuulunut Energiaviraston tehoreservikapasiteettiin vuoden 2017 heinäkuusta alkaen ja sopimus kestää kesäkuuhun 2020. Meri-Porin hiilivoimalaitos on valittu 440 MW tuotantoteholla valtakunnalliseen tehoreservijärjestelmään heinäkuusta 2020 kesäkuuhun 2022.

Fortumin hiilenkäyttö Venäjällä

Venäjällä Chelyabinskin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos CHP-2 käyttää maakaasua ja kivihiiltä ja Argayashin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos pääosin kivihiiltä.

Fortumin hiilenkäyttö Puolassa

Puolassa kivihiiltä käyttävät Czestochowan sähkö- ja lämmön yhteistuotantolaitos ja siihen liitetyt lämpölaitokset, sekä uusi Zabrzen sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitos ja siihen liitetyt lämpölaitokset. Czestochowan laitos käyttää myös biopolttoaineita, ja uusi Zabrzen laitos polttaa kivihiilen lisäksi jäteperäisiä

polttoaineita (Refuse-derived fuel, RDF). Vanhat Zabrzen ja Bytomin sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitokset on suljettu vuonna 2019, ja ne poistuvat kokonaan käytöstä vuoden 2022 jälkeen.

Fortumin Uniper-investointi ja hiilestä luopuminen

Uniper on Fortumin tytäryhtiö ja arvokas osa konsernia. Fortumin lähes neljän miljardin investointi Uniperiin oli yksi energiasektorin merkittävimmistä yritysjärjestelyistä Euroopassa vuonna 2018. Vuonna 2019 Fortum ilmoitti aikeistaan hankkia osake-enemmistö Uniperista. Järjestely saatiin päätökseen kevään 2020 aikana, ja kaupan myötä myötä Fortumin omistus Uniperin osakkeista ja äänistä nousi 73,4 prosenttiin ja hankintahinta noin 6,5 miljardiin euroon. Kun omistusosuutemme kasvu oli vahvistunut, viisi osakkeenomistajien edustajaa erosivat Uniperin hallintoneuvostosta ja uudet jäsenet nimitettiin hallintoneuvostoon Fortumin tavoitteiden mukaisesti.

Kaupan myötä eri sidosryhmien esiin nostamat suurimmat huolenaiheet ovat olleet Uniperin fossiilisiin polttoaineisiin nojaavan tuotannon strateginen yhteensopivuus Fortumin vähäpäästöisen tuotannon kanssa ja sen vaikutus Fortumin hiilijalanjälkeen.

Fortumilla ja Uniperilla on monipuolinen tuotantorakenne, jossa on puhdasta ja toimitusvarmuuden turvaamiseen keskittyvää kapasiteettia sekä asiantuntemusta, jota tarvitaan siirryttäessä kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää.

Fortum tukee EU:n ilmastotavoitetta, jonka mukaan EU:n tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, ja olemme yhdessä muiden pohjoismaisten energiayhtiöiden kanssa kannustaneet Euroopan komissiota kunnianhimoisempaan politiikkaan tavoitteen saavuttamiseksi. Investoimme Uniperiin hiilivoimasta huolimatta, emme sen vuoksi. Uskomme, että hyvin toimiva, markkinaehtoinen päästökauppajärjestelmä on yhteiskunnalle edullisin ja sähkön toimitusvarmuuden kannalta paras tapa toteuttaa siirtyminen vähähiilisempään energiajärjestelmään.

Vastuullisena ja sitoutuneena omistajana Fortum aikoo tehdä yhteistyötä Uniperin johdon ja henkilöstön kanssa yhteisen vision luomiseksi ja sen toteuttamiseksi. Kestävän kehityksen mukainen toiminta, kohtuuhintaisen energian saannin varmistaminen ja toimitusvarmuuden turvaaminen muodostavat kulmakivet visiolle nopeasti muuttuvalla ja hiilestä eroon pyrkivällä Euroopan energiasektorilla. Uniper julkisti maaliskuussa 2020 päivitetyn strategian, joka sisältää myös suunnitelman hiilivoimasta luopumiseksi. Lisäksi Uniperin tavoitteena on hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä Euroopan sähköntuotannossa. Päivitetty strategia on selkeästi askel oikeaan suuntaan ja linjassa Uniper-investointimme strategisten perusteiden kanssa.

Uniper luopuu hiilestä vaiheittain

Kivihiilen osuus sekä Fortumin että Uniperin tuotannosta vähenee nopeasti lähivuosina. Hiilestä luopuminen on järkevää toteuttaa niin, että ensin suljetaan saastuttavimmat voimalat. Mikäli Saksan hiilivoiman alasajoa koskeva laki toteutuu, Uniper on ilmoittanut sulkevansa 3 000 MW vanhaa hiilikapasiteettia, mikä on kolme kertaa enemmän kuin uuden Datteln 4 -voimalan teho. Kokonaisuutena Uniperin hiilivoimakapasiteetti puolittuu vuoden 2025 loppuun mennessä ja yhtiön tavoite on olla hiilineutraali Euroopan sähkön- ja lämmöntuotantonsa osalta vuonna 2035.

Uusi EU-komissio tavoittelee Euroopan unionin hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.