Hiilenhankinta Fortumissa ja Uniperissa

Hiilen käytöstä energiantuotannossa tulee luopua ja sen eteen teemme töitä. Fortum ja Uniper ovat yhdessä jo Euroopan kolmanneksi suurin päästöttömän sähkön tuottaja. Siellä, missä hiili on vielä käytössä, poltamme sen tehokkaasti ja vastuullisesti.

Kivihiilen käyttö vähenee nopeasti


Meillä on suuri vastuu arjen toimivuudesta. Siirtymä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan pitää tehdä niin, että energiaa pystytään joka hetki tuottamaan tarpeeksi ja kohtuullisella hinnalla. Hiilen osuus Fortumin ja Uniperin yhteenlasketusta tuotannosta on noin 13 % ja se vähenee ripeästi lähivuosina. Euroopassa hiilen käyttö loppuu vaiheittain kansallisten aikataulujen puitteissa.
Fortumin energiantuotanto (ilman Uniperia) perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimaan ja energiatehokkaaseen lämmön ja sähkön yhteistuotantoon (CHP). Fortum investoi myös aurinko- ja tuulivoimaan. Uniperin sähköntuotanto perustuu vesi- ja ydinvoimaan, sekä kaasu- ja hiilivoimaan. Uniperilla on myös raaka-aineiden kauppaan liittyvää liiketoimintaa ja maakaasuvarastoja.


Esimerkkejä hiilen alasajosta

  • Espoossa Fortum luopuu kivihiilen käytöstä kaukolämmössä vuoden 2025 aikana.
  • Inkoossa Fortum on purkanut Pohjoismaiden suurimman hiilivoimalaitoksen.
  • Tukholman kaupungin ja Fortumin yhteisyritys Stockholm Exergi lopetti hiilen käytön keväällä 2020.
  • Uniperin hiilivoimakapasiteetti puolittuu vuoden 2025 loppuun mennessä ja yhtiön tavoite on olla hiilineutraali Euroopan sähköntuotantonsa osalta vuonna 2035.
  • Hiilestä luopuminen on järkevää toteuttaa niin, että ensin suljetaan saastuttavimmat voimalat. Uniper sulkee 3 000 MW vanhaa hiilikapasiteettia, mikä on kolme kertaa enemmän kuin uuden Datteln 4 -hiilivoimalan teho.


Kivihiilen hankintaa vastuullisesti

Fortum ja Uniper edellyttävät, että toimittajat sitoutuvat vastuulliseen tapaan toimia. Käytämme hiilen hankintaketjun vastuullisuuden arvioinnissa Bettercoal-aloitteen toimintaohjetta ja työkaluja. Bettercoal on riippumaton organisaatio, jonka tavoitteena on hiilen hankintaketjun vastuullisuuden jatkuva kehitys.

  • Fortumin (ilman Uniperia) pitkän aikavälin tavoite on, että kaikki hiilentoimittajat sitoutuvat Bettercoaliin. Vuonna 2019 Fortum teki 66 % kaikista hiiliostoista toimittajilta, joiden kaivoksille on tehty Bettercoal -arviointi. Esimerkiksi kaikki venäläiset hiilentoimittajat ovat jo mukana Bettercoal-arviointiohjelmassa.
  • Uniperin vuoden 2019 hiilihankinnoista Bettercoal-toimittajien osuus oli 55 %. Uniperin tavoitteena on kasvattaa Bettercoal-toimittajilta hankittavan hiilen osuutta. Tietoa Uniperin hiilen hankinnasta ja käytöstä on kootusti Uniperin vastuullisuusraportissa (vuoden 2019 raportissa sivut 44 ja 52).


Lisätietoa kivihiilen hankinnasta ja käytöstä

 

Fortum (ilman Uniperia)

Hiilen osuus oli vuonna 2019 Fortumin sähköntuotannosta kolme ja lämmöntuotannosta 18 prosenttia. Ostamme lähes kaiken hiilen suoraan kaivosyhtiöiltä, joten tunnemme hiilen alkuperän. Vuonna 2019 toimme Suomeen hiiltä Venäjän Kuzbassista. Puolassa käytimme pääosin puolalaista hiiltä. Venäjän voimalaitokset käyttivät Kazakstanista peräisin olevaa hiiltä.

Suomi

Suomessa hiiltä käytetään Suomenojan ja Meri-Porin voimalaitoksissa ja Fortumin osaksi omistamassa Naantalin voimalaitoksessa.

Fortum luopuu kivihiilen käytöstä Espoon Suomenojan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella (CHP-laitos) vuoden 2025 aikana. Fortum ja Espoon kaupunki ovat yhdessä sitoutuneet kehittämään Espoon kaukolämmön hiilineutraaliksi 2020-luvulla Espoo Clean Heat -projektissa.

Vuonna 2020 valmistunut Kivenlahden biolämpölaitos korvaa toisen Suomenojan laitoksen hiiliyksiköistä. Jäljelle jäävän kivihiilituotannon korvaamiseksi haemme uusia ratkaisuja biopolttoaineiden käytön lisäksi datakeskusten, jätevesien ja teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämisestä lämpöpumpuilla, geotermisestä energiasta ja älykkäistä kulutusjoustoratkaisuista. Otaniemen geolämpölaitoksen ja jäteveden hukkalämpöä Suomenojan laitoksella hyödyntävän uuden lämpöpumppuyksikön arvioidaan käynnistyvän vuonna 2021.
Fortumin Meri-Porin hiilivoimalaitos on valittu vuosille 2020-2022 Energiaviraston järjestämän tarjouskilpailun perusteella 440 megawatin tuotantoteholla valtakunnalliseen tehoreservijärjestelmään. Fingrid antaa laitokselle mahdollisen käynnistyskäskyn tilanteissa, joissa sähköstä on pulaa tai tehopulan uhka on ilmeinen.  

Venäjä

Venäjällä energiantuotantomme perustuu yli 90 %:sti maakaasuun ja kehityksen painopiste on energiatehokkuuden nostamisessa. Venäjällä Chelyabinskin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos CHP-2 sekä Argayashin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos käyttävät maakaasua ja kivihiiltä energiantuotannossaan.

Uudet laitosyksiköt Venäjällä käyttävät kaasuturbiiniteknologiaa, joka edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa maakaasun poltossa. Laitosten uusimisen myötä päästöt tuotettua energiayksikköä kohti ovat pienentyneet noin viidenneksellä.

Fortumin investoinnit Venäjällä ovat viime vuosina keskittyneet uusiutuvan energian kehittämiseen. Pyrimme kasvamaan tuuli- ja aurinkovoimassa gigawatti-kokoluokkaan. Tällä hetkellä meillä on yhdessä paikallisen kumppanimme Rusnanon kanssa aurinko- ja tuulivoima Venäjällä yhteensä 430 MW ja kehitteillä yli 1470 MW.

Puola

Puolassa kivihiiltä käyttävät Czestochowan sähkö- ja lämmön yhteistuotantolaitos ja siihen liitetyt lämpölaitokset, sekä uusi Zabrzen sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitos ja siihen liitetyt lämpölaitokset. Czestochowan laitos käyttää myös biopolttoaineita, ja uusi Zabrzen laitos polttaa kivihiilen lisäksi jäteperäisiä polttoaineita (Refuse-derived fuel, RDF). Vanhat Zabrzen ja Bytomin sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitokset on suljettu vuonna 2019, ja ne poistuvat kokonaan käytöstä vuoden 2022 jälkeen.

Kivihiilen toimittajista

Fortumin merkittävimmät hiilentoimittajat vuonna 2019 olivat SUEK, Maikuben-Komir, Polska Grupa Górnicza, Kaproben ja Kuzbassrazrezugol (KRU). Vuonna 2020 ostoja ei ole enää tehty KRU:lta, sillä Fortumin ja Tukholman kaupungin yhteisyritys Stockholm Exergi lopetti hiilen käytön keväällä. Puolassa ostimme vuonna 2019 myös pienen määrän hiiltä välittäjiltä. Osuus oli 0,1 % kaikista hiilihankinnoistamme. Fortum ei hanki hiiltä Kolumbiasta.

Ympäristövaikutusten pienentämisestä

Suhtaudumme hiilen ympäristövaikutuksiin vakavasti. Polttoaineiden käytöstä syntyy hiilidioksidipäästöjen lisäksi muun muassa rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä, jotka heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Savukaasupäästöjä voidaan vähentää tehokkaasti erilaisten savukaasujen puhdistustekniikoiden ja polttoteknisten ratkaisujen avulla. Kaikki voimalaitoksemme toimivat ympäristölupaehtojen mukaisesti. Toimitamme typenoksidien vähentämiseen suunniteltuja polttoteknisiä ratkaisuja myös muille energiayhtiöille.
Tutustu myös Fortumin kestävän kehityksen raporttiin.


Uniper

Uniper vastaa itsenäisesti hiilenhankinnastaan. Uniper käytti vuonna 2019 kivihiiltä ja ruskohiiltä 11,8 miljoonaa tonnia, 16,7 miljoonaa tonnia 2018 ja 18,3 miljoonaa tonnia 2017. Tietoa Uniperin hiilen hankinnasta ja käytöstä on kootusti Uniperin vastuullisuusraportissa (vuoden 2019 raportissa sivut 44 ja 52). 

Bettercoal

Bettercoalin vaatimukset perustuvat standardiin (Bettercoal Code), joka kattaa muun muassa hyvän hallintotavan, ihmisoikeudet ja sosiaalisen vastuun, sekä ympäristöasiat. Bettercoalin arviointiohjelmaan sisältyy hiilentoimittajan sitoutuminen (Letter of Commitment), itsearviointi sekä kaivostoiminnan riippumaton arviointi.

Toimittajille tehdään arvioinnin perusteella jatkuvan parantamisen suunnitelma (Continuous Improvement Plan, CIP), jonka toteuttamista Bettercoal seuraa useita kertoja vuodessa. Uusi arviointi tehdään viiden vuoden välein. Lisäksi jatkuvan parantamisen suunnitelmien toteutumista seurataan maakohtaisissa työryhmissä.

Bettercoalilla on Venäjän ja Kolumbian työryhmät, joihin molempiin Fortum osallistuu. Uniper toimii Kolumbian työryhmän puheenjohtajana. Työryhmien raportit julkaistaan Bettercoalin verkkosivuilla. Kehitystyössä tärkeitä painopisteitä ovat Venäjän osalta esimerkiksi ympäristövaikutukset, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, työterveys ja -turvallisuus sekä vuoropuhelu paikallisyhteisöjen kanssa. Kolumbiassa keskitytään erityisesti luottamuksen vahvistamiseen hiilikaivosalueiden eri sidosryhmien välillä Kolumbian 2000-luvun alussa päättyneen sisällissodan rauhanprosessin tukemiseksi sekä kaivosalueiden paikallisten elinkeinojen monipuolistamisen tukemiseen tilanteessa, jossa hiilen kysyntä laskee. Myös paikallisyhteisöjen puhtaan veden saantiin liittyvät kysymykset ovat työryhmän asialistalla.

Jos Bettercoaliin sitoutunut hiilentoimittaja rikkoo sitoumuksiaan eikä toteuta korjaavia toimenpiteitä kohtuullisessa ajassa, voi Bettercoal käynnistää toimenpiteet toimittajan erottamiseksi. Tällöin toimittaja menettää Bettercoal-toimittajastatuksen.

Bettercoalin jäsenyrityksiltä, kuten Fortumilta ja Uniperilta, edellytetään vuosittaista raportointia kivihiilen käytöstä sekä siitä kuinka Bettercoalin laatima toimittajien arviointiprosessi on otettu osaksi yrityksen hiiliostoja. Jokaisen jäsenyrityksen pitää myös määritellä vuositasolla sitoumukset Bettercoalin periaatteiden ja prosessien edistämiseksi.

Lue lisää Bettercoalista.