ForTheDoers-blogi

Miksi sähkö on niin paljon kalliimpaa kuin viime vuonna, ja onko sillä väliä?

Kalle Kuokka  ·  26 lokakuu 2021

Heinäkuussa 2020 Pohjoismaiden sähkön hintatason kuvaamiseen yleisimmin käytetty Nord Pool -spot-hinta oli alempana kuin koskaan. Tämä johtui pääasiassa Covid-19 -pandemiasta, talouksien sulkutilasta ja Pohjoismaiden suurista sademääristä. Nyt, noin vuotta myöhemmin, spot-hinta on lähes 50 kertaa korkeampi. Päivän jokaisen tunnin spot-hinta määräytyy päivittäisessä huutokaupassa, jossa sähkön ostajat ja myyjät käyvät kauppaa seuraavan päivän volyymeistä.

Vesivoimalaitos Ruotsissa valoisana kesäyönä.

5.7.2020 päivän keskimääräinen sähkön spot-hinta Nord Poolissa oli 0,72 €/MWh – kaikkien aikojen matalin – kun se nyt on yli 88 €/MWh (29.9.2021).

Olen ollut tekemisissä sähkömarkkinoiden kanssa kaksi vuosikymmentä. Nousuja ja laskuja on ollut aina, mutta tämänhetkinen hinnan nousu on ollut varsin poikkeuksellista. Jossain määrin samanlaisen tilanteen löytämiseksi on palattava vuosisadan alkuun saakka.

Mielestäni tämä kertoo siitä, että markkinat toimivat – kun markkinoiden perusasioissa, kuten sähkön kysynnässä tai polttoaineiden hinnoissa, tapahtuu muutoksia, vastaavia muutoksia nähdään sähkön hinnoissa myös täällä Pohjoismaissa.

Toipuva maailmantalous nostaa sähkön hintaa

Covid-19-pandemia ja siihen liittyvät sulkutilat merkittävillä eurooppalaisilla talousalueilla vuoden 2020 toisella ja kolmannella neljänneksellä johtivat sähkön kysynnän selvään laskuun Euroopassa. Tämän vaikutus Pohjoismaiden sähkön kysyntään oli kuitenkin melko rajallinen. Talouksien maailmanlaajuisen sulkutilan seurauksena myös energiaan liittyvien hyödykkeiden – öljyn, kaasun, hiilen – ja Euroopan päästöoikeuksien (CO2:n hinta) kysyntä laski.

Nyt kun pandemia on hellittänyt, talouden elpyminen on ollut vahvaa ja hiukan odotettua nopeampaa, erityisesti Kiinassa. Kiinan erittäin vahva sähkön kysynnän kasvu on selvästi palautumassa vanhalle uralleen. Tästä johtuen Kiinan sähköntuotannolla on vaikeuksia vastata kysyntään.

Tämän seurauksena Kiinan energiasektori käyttää suuria määriä nesteytettyä maakaasua (LNG) maailmanlaajuisilta LNG-markkinoilta. LNG:n kysyntä on ollut hyvin korkealla myös muissa maailmankolkissa: Intiassa, Etelä-Koreassa ja Brasiliassa. Samaan aikaan Euroopan kylmä kevät jätti kaasuvarastot tyhjiksi, ja syksyn vähäiset tuulet ovat lisänneet perinteisen sähköntuotannon kysyntää Euroopassa.

Kaikki tämä yhdistettynä tavallista vähäisempiin LNG-tuontivolyymeihin, laskevaan paikalliseen kaasun tuotantoon ja riittämättömään kaasun tuontiin putkia pitkin Länsi-Eurooppaan tarkoittaa, että kaasun varastotasot Euroopassa ovat pysyneet matalalla. Niinpä eurooppalaiset kaasun hinnat ovat nousseet kaikkien aikojen korkeimpiin lukemiin. Tämä on johtanut erittäin korkeisiin sähkön hintoihin Manner-Euroopassa, koska näiden markkinoiden hintataso pohjautuu kaasuun perustuvaan sähköntuotantoon. Tämän lisäksi CO2-päästöhinnat ovat kohonneet EU:n kiristyneiden ilmastotavoitteiden ja kaupattavien päästöoikeuksien vähentyneen määrän johdosta, mikä on luonut nousupainetta Manner-Euroopan sähkön hinnoille.

Pohjoismaissa kuiva kesä ja uudet siirtoyhteydet vaikuttavat omalta osaltaan

Muita keskeisiä syitä Pohjoismaiden erittäin korkeille spot-hinnoille ovat tämän vuoden kuiva sää Pohjoismaissa (sademäärä on vain 80–85 % normaalitasosta) sekä tavallista vähäisemmät tuulet. Kun sadetta ja tuulta on ollut vähemmän, tuulivoiman ja vesivoiman tuotanto on ollut vähäisempää, mikä on myös vaikuttanut osaltaan sähkön hinnan nousuun.

Lisäksi Nordlink-sähkönsiirtokaapeli Norjasta Manner-Eurooppaan (Saksaan) otettiin käyttöön alle vuosi sitten ja se kasvatti mahdollisuuksia viedä sähköä Manner-Eurooppaan. Pian käyttöön otetaan myös North Sea Link -kaapeli Isoon-Britanniaan, mikä parantaa entisestään sähkön kulkua alueiden välillä. Yhdessä Pohjoismaiden vesivarastojen matalan vesimäärän kanssa nämä kaksi suurta kaapelia ovat tuoneet mantereen ja Pohjoismaiden sähkönhinnat lähemmäs toisiaan, vaikka Pohjoismaiden hintataso onkin yhä reilusti esimerkiksi Saksan tasoa alempana. Siirtokapasiteetin lisääminen edelleen Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan välillä voisi ajan myötä tuoda Pohjoismaiden ja mantereen hinnat lähemmäs toisiaan.

Sähkön hinnat ovat tällä hetkellä korkeammalla kuin mihin me Pohjoismaissa olemme tottuneet ja markkinoilla odotetaan tämänhetkisten termiinihintojen perusteella niiden pysyvän talvikaudella korkealla. Markkinoilla kuitenkin arvioidaan sähkön hintojen laskevan ensi vuonna, kun Euroopan kaasun hintojen ja Pohjoismaiden vesivarantotilanteen odotetaan normalisoituvan.

Lisäksi pohjoismainen tuulivoimabuumi jatkuu vielä jonkin aikaa, ja Suomen uusi ydinvoimayksikkö (Olkiluoto 3) otetaan käyttöön ensi vuonna, mikä luo laskupainetta Pohjoismaiden sähkön termiinihintoihin verrattuna lähiajan spot-hintoihin.

Miten tämä vaikuttaa kuluttajan sähkölaskuun?

Luulen, että useimpia meistä kiinnostaa eniten, mitä tämä tarkoittaa oman tai yrityksen sähkölaskun kannalta.

Sekä sähkön kuluttajat että tuottajat voivat varmistaa sähkön hintansa, mikä vähentää hinnan heilahtelun vaikutuksia ja lisää kustannusten ennustettavuutta. Kuluttajille tämä tarkoittaa tyypillisesti kiinteähintaisen sähkösopimuksen tekemistä pidemmälle ajalle, vaikkapa 1–2 vuodeksi.

Suuret sähkönkuluttajat ja -tuottajat voivat käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja tulevien hintojen lukitsemiseksi tietylle tasolle – tätä toimintaa kutsutaan suojautumiseksi (hedging). Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sekä ostaja että myyjä tietävät myydyn tai hankitun sähkön hinnan etukäteen ja tukkuhintojen heilahtelun vaikutus on rajattu.

Tällä hetkellä markkinat ovat asettaneet ensi vuoden termiinihinnan 48 euroon/MWh, mikä tarkoittaa, että markkinoilla arvioidaan tilanteen tämänhetkisen hintatason suhteen olevan ohimenevä.

Kalle Kuokka

Kalle Kuokka

Kalle Kuokka johtaa Fortumin johdannaiskauppayksikköä. Hänen vastuullaan on Fortumin hyödykejohdannaiskauppa sekä sähkönmyynti suurille yritysasiakkaille.

New contract

Lue lisää joustavasta energiajärjestelmästä

Blog

ForTheDoers-blogi

Local projects

Bloggaajat

Contact by email

Tilaa ForTheDoers-uutiskirje

Tilaa nyt

Uusimmat blogikirjoitukset ja artikkelit sähköpostiisi