Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos sai helmikuussa uuden käyttöluvan, joka on voimassa vuoteen 2050 saakka. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimala; sen ykkösyksikkö käynnistettiin vuonna 1977 ja kakkosyksikkö vuonna 1980. Tänä päivänä voimalaitoksen rooli Suomen sähköntuotannossa on varsin merkittävä vastaten noin kymmenyksestä maassamme vuosittain tuotetusta sähköstä. Voimalaitoksen tuotanto vuonna 2022 oli 7,9 terawattituntia, joka vastaa Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteenlaskettua sähkönkulutusta vuodessa.
Voimalaitoksen käyttöiän pidentäminen on monestakin syystä tärkeä päätös. Viime vuonna alkaneen energiakriisin aikana sähkön riittävä saanti on ollut huolenaiheena niin kotitalouksilla kuin teollisuudellakin. Kiertäviin sähkökatkoihin ei onneksi jouduttu talven aikana, mutta on selvää, että kaikkea jo olemassa olevaa hiilivapaata tuotantokapasiteettia tarvitaan. Vakaa ja keskeytyksettä toimiva ydinvoima tasaa myös sähkön hinnan vaihteluita.
Toisaalta Loviisan voimalaitoksen käyttöiän pidentäminen tarkoittaa sitä, että meillä Suomessa monipuolisen ydinvoima-alan osaamisen tarve säilyy myös tulevaisuudessa. Ydinvoima-ala on erittäin osaamisintensiivinen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kotimaisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää toimivia voimalaitoksia. Alalle hakeutumista harkitseville nuorille uusi käyttölupa viestiikin, että kiinnostavia ja haastavia alan työtehtäviä löytyy jatkossakin eri puolilta maatamme.
Pitkä käyttöikä edellyttää investointeja
Fortum investoi pitkällä aikavälillä noin miljardi euroa siihen, että Loviisan voimalaitos toimii uuden käyttöluvan voimassaoloajan vakaasti, luotettavasti ja turvallisesti. Vuosikymmenten varrella voimalan turvallisuuden kehittämiseen teknisin parannuksin on jo investoitu todella mittavasti. Laitosta käyttävien ihmisten ja organisaation toimintamallit ovatkin yhä keskeisempi kehityskohde jatkossa.
Loviisan ydinvoimalaitoksen alkuperäinen suunnitteluperusteinen käyttöikä oli 30 vuotta. Käyttöikää on jatkettu jo aiemmin analyysien perusteella. Loviisan kaltaisen voimalaitoksen kokonaiskäyttöiälle ei ole yhtä yksittäistä takarajaa, mutta tällä hetkellä tähdätään siis noin 70 vuoteen. Matkan varrella tilannetta arvioidaan jatkuvasti, eikä sekään ole tässä vaiheessa poissuljettua, että tekniikka mahdollistaisi käyttöiän jatkamisen vielä nykyisen vuoteen 2050 ulottuvan luvan jälkeenkin.
Loviisa antoi lähtökohdan uralleni
Oma urani alkoi Loviisasta. Opiskelin silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa Espoossa ja pääsin kesätyöhön säteilysuoja-avustajaksi Loviisan vuosihuoltoon. Oli äärimmäisen innostavaa päästä näkemään laitos läpikotaisin. Työ ydinvoiman parissa vaikutti mielenkiintoiselta, tärkeältä ja älyllisesti haastavalta, ja tämä käytännön kokemus tarjosi eväitä koko uralleni. Seuraavana vuonna tein opinnäytetyöni Fortumin edeltäjälle Imatran Voimalle, ja sillä reissulla olen edelleen yli 30 vuotta myöhemmin.
Nykyisessä roolissani yhdistyvät ns. perinteisen insinöörintyön lisäksi johtaminen ja esimiestyö, yhteiskunnalliset, juridiset ja taloudelliset näkökohdat, monipuolinen sidosryhmäyhteistyö ja jatkuva oppiminen. Minulla on ollut ilo työskennellä monenlaisissa tehtävissä innostavien ja osaavien ihmisten kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Uusille sukupolville voinkin lämpimästi suositella uraa energian ja erityisesti ydinvoiman parissa. Tällä alalla on mahdollisuus vaikuttaa jopa globaalisti.
Vaikka työskentelin Loviisan voimalaitoksella vain parin kuukauden kesätyöni ajan ja asemapaikkani on sittemmin sijainnut pääkaupunkiseudulla, olen sydämeltäni vahvasti ”loviisalainen”. Kuten sanottu, Loviisalla on suuri merkitys Suomen sähkönsaannin kannalta, mutta voimalaitos on samalla valtavan tärkeä myös paikallisyhteisön näkökulmasta ja koko Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson talousalueen kannalta. Uusi käyttölupa tuo jatkuvuutta yhteisölle ja sille uniikille osaamiselle, jota Loviisassa on vuosikymmenien ajan kerrytetty. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olen omalta osaltani saanut olla tätä edistämässä.
