Perjantaina 11. maaliskuuta vuonna 2011 Japania koetteli maan historian voimakkain maanjäristys ja laajamittaista tuhoa aiheuttanut tsunami, joiden inhimillisiä vaikutuksia on vaikeaa kuvailla. Luonnonkatastrofin seurauksena Japanin itärannikolla sijaitseva Fukushima Daiichi -ydinvoimala vaurioitui pahoin ja aiheutti radioaktiivisia päästöjä laitosta ympäröivälle alueelle sekä mereen.
Tohokun maanjäristys on yksi voimakkaimmista mitä maailmanhistoriassa on kirjattu. On esimerkiksi arvioitu, että maanjäristys vaikutti maapallon akselin kaltevuuteen ja siirsi Japania joitain metrejä. On selvää, että ydinvoimalaitosten turvallisuudessa tulee huomioida aina paikalliset olosuhteet ja potentiaaliset riskitekijät. Näin rajun luonnonilmiön kohdalla turvatoimet ja -järjestelmät eivät kuitenkaan riittäneet. Mutta voisiko yhtä vakava onnettomuus tapahtua Loviisassa?
Loviisan voimalaitoksen turvallisuutta on kehitetty jo sen rakennusvaiheen suunnittelusta lähtien ja riskianalyysien avulla koko sen yli nelikymmenvuotisen historian ajan. Analyyseissä on huomioitu kattavasti myös laitoksen ulkopuoliset tapahtumat, kuten esimerkiksi luonnonilmiöt. Jatkuvan kehittämisen, laitosuudistusten ja muutosten ansiosta Loviisan voimalaitos vastaa hyvin tämän päivän turvallisuusvaatimuksiin.
Vaikka Suomi on seismisesti rauhallista aluetta, on Loviisan ydinvoimalaitoksella varauduttu kattavasti mahdollisen maanjäristyksen varalta. Tsunameja, taifuuneja tai muita äärimmäisiä luonnonilmiöitä ei täällä tarvitse pelätä. Ilmastonmuutoksen seurauksena Itämeren vedenpinnan oletetaan nousevan ja sään ääri-ilmiöiden yleistyvän. Sään ääri-ilmiöiden yleistymisen ei arvioida aiheuttavan tulevaisuudessakaan ongelmia Loviisan voimalaitoksen turvallisuudelle.
Tällä hetkellä maan- ja merenpinnan nousut ovat lähes samansuuruisia. Osittain tämän ansiosta merenpinnan arvioidaan nousevan laitospaikalla vain vähän vuoteen 2050 mennessä. Loviisan voimalaitoksella merenpinnan vaihtelua seurataan tarkasti. Pitkäaikaisseurannan ja selvitysten perusteella tiedetään, että Loviisassa korkean meriveden uhka ei synny yllättäen, vaan tuulensuunta ja Suomenlahden vesimassojen virtaukset tekevät siitä ennakoitavaa. Esimerkiksi tammikuussa 2005 meriveden korkeus nousi ennätyslukemiin, yli 1,7 metriä keskimääräisestä pinnankorkeudesta. Voimalaitoksen pihataso on 3 metrin korkeudessa, joten tapahtuman ajaksi lisättiin seurantaa laitosalueella, mutta se ei aiheuttanut laitoksella muita toimenpiteitä.
Loviisan voimalaitoksen turvallisuus on varmistettu lukuisin eri järjestelmin. Laitoksella on esimerkiksi monia varavoimalähteillä toimivia järjestelmiä, joilla varaudutaan ulkoisten tapahtumien mahdollisesti aiheuttamiin sähkösyöttöhäiriöihin. Vaikka vakavan reaktorionnettomuuden todennäköisyys on erittäin pieni, asennettiin Loviisan voimalaitokselle jo vuosituhannen vaihteessa tällaisen onnettomuuden hallintaan tarkoitetut järjestelmät ensimmäisten joukossa maailmassa. Vuonna 2015 Loviisan voimalaitoksella otettiin käyttöön merivedestä riippumattomat jäähdytystornit, jotka vahvistavat voimalaitoksen turvallisuutta epätodennäköisissä ääritapauksissa, joissa laitos ei voisi käyttää merivettä reaktoreiden jäähdytykseen. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi laaja öljyonnettomuus Suomenlahdella tai poikkeukselliset luonnonilmiöt, kuten tuulen kuljettamat suuret leväesiintymät.
Fortum on kehittänyt laitostensa turvallisuutta järjestelmällisesti eikä Fukushiman jälkeen tehdyissä turvallisuusselvityksissä löytynyt seikkoja, jotka olisivat vaatineet välittömiä toimenpiteitä Loviisan voimalaitokseen tai sen toimintaan. Fortum on sitoutunut kehittämään voimalaitoksen turvallisuutta muun muassa arvioimalla laitoksen rakennetta, toimintatapoja, menettelyitä, henkilöstön osaamista ja koulutusta sen jokapäiväisen toiminnan rinnalla. Tämä luo edellytykset entistäkin vahvemmalle turvallisuuskulttuurille.
Ilmastonmuutos ja siirtyminen vähähiiliseen energiajärjestelmään tarkoittavat, että luotettava ja päästötön sähköntuotanto on nyt ja tulevaisuudessa entistäkin tärkeämmässä roolissa. Suomalainen ydinvoima on turvallinen, luotettava ja ilmastoystävällinen tapa tuottaa sähköenergiaa. Loviisan voimalaitos on Suomessa merkittävä puhtaan sähkön tuottaja ja yhteiskunnan sähköistymisen mahdollistaja.
