ForTheDoers-blogi

Euroopan energiamarkkinat ovat siirtymässä vuoden 2022 pika-aidoista kohti pitkän matkan kestävyysjuoksua

14 helmikuu 2023, 15:13

Vuosi 2022 oli energiamarkkinoiden kannalta poikkeuksellinen. Jatkuva uutisvirta raportoi kaasun tuonnin katkeamisesta, kohoavista energian hinnoista ja lukuisista EU-tason keskusteluista tilanteen ratkaisemiseksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet energiatoimitusten keskeytykset vaikuttivat koko Eurooppaan.

Kolme henkilöä katsovat dataa tietokoneiden ruudulta toimistossa

Muistissa myös on kevät ja kesä, jolloin sähkön johdannaismarkkinat, joilla käydään kauppaa futuureilla eli tulevaisuuden sähköntoimituksilla, kohosivat hintatasoltaan aivan uusiin sfääreihin. Kesän aikana sähköä myytiin tammi-maaliskuulle 2023 Pohjoismaissa korkeimmillaan hintaan 550 euroa/MWh. Sähkön johdannaismarkkinoilla yllättävien tilanteiden riskit huomioidaan tyypillisesti hinnoittelussa. Kun geopoliittinen tilanne oli sellainen kuin oli, hintoihin laskettiin mukaan melko äärimmäisiä skenaarioita ja riskejä. Tämä johti siihen, että markkinahinnat tulevalle talvelle ja tälle vuodelle nousivat niin korkealle, että ne aiheuttivat merkittäviä haasteita useille energiayhtiöille.

Tästä syystä pörssien vakuustilanne oli niin kriittinen kesällä. Pörssit vaativat vakuuksia vastapuoliriskien pienentämiseksi ja eliminoimiseksi. Vakuudet koostuvat useista komponenteista (perusvakuus, marginaalivakuus ym.), ja niiden määrä vaihtelee päivittäin markkinahintojen muutosten perusteella. On hyvä ymmärtää, että vaikka yhtiö ei tekisi uusia kauppoja, markkinahintojen nousu tai lasku lisää tai vähentää aiemmin tehtyjen kauppojen vakuusvaatimuksia. Kun myytyjen tuotteiden toimitus tapahtuu, maksetaan kauppahinnan erotus spot-hintaan verrattuna ja perusvakuus palautetaan yhtiölle.

Valtion tuella vakuusmaksuihin oli vaikutus!

Loppukesästä ja alkusyksystä Euroopassa käytiin kiivasta keskustelua valtioiden päätöksistä myöntää likviditeettitukea energiayhtiöille, jotka olivat ongelmissa huikeiden vakuusvaatimusten kanssa. Johdannaismarkkinat kuitenkin rauhoittuivat, ja markkinatoimijat saivat huomata välittömän paineen helpottavan tukiohjelmien käynnistyttyä. Nyt kun lähestymme kevättä, hinnat johdannaismarkkinoilla ovat laskeneet jo huomattavasti.

Joku saattaa nyt ajatella, ettei likviditeettitukea olisi edes tarvittu, koska hinnat ovat nyt laskussa. Syksyllä tätä ei vielä voitu tietää. Tuolloin ilmassa oli merkittävä huoli siitä, mitä voisi tapahtua koko Euroopan tasolla, jos joku suurimmista markkinatoimijoista ei pystyisi vastaamaan kasvaneisiin vakuusvaatimuksiin. Julkinen tuki vähensi tätä huolta huomattavasti.

Koko Eurooppa samassa veneessä

On tärkeää huomata, että kun likviditeettihaasteet piinasivat energiayhtiöitä, kyse ei ollut vain Suomen tai edes Pohjoismaiden ongelmasta, vaan koko Euroopan. Jos Suomi olisi ainoana maana tukenut energiayhtiöitään luottotakuilla tai vastaavilla mekanismeilla, se ei olisi vielä riittänyt vakauttamaan markkinoita. Toimia likviditeetin turvaamiseksi tarvittiin kaikkialla.

On hyvin tiedossa, että Fortumkin tarvitsi käteislikviditeettiä. Mutta jos yksin Fortum olisi saanut tukea, muilta energiateollisuuden toimijoilta olisi saattanut loppua rahat ja ne olisivat voineet syyllistyä tekniseen maksukyvyttömyyteen puuttuvien pörssin vakuusmaksujen johdosta. Tällä olisi voinut olla heijastevaikutuksia muihin sektoreihin. Meidän näkökulmastamme oli tärkeää, että apua oli tarjolla kaikille markkinatoimijoille.

Kuluttajien eteen hintahaasteet tulivat loppusyksystä ja talvella, vaikka likviditeettiongelma olikin siihen mennessä ratkaistu. Historiallisen korkeat kuluttajahinnat tyrmistyttävät monia, mikä on ymmärrettävää. Sähkön hinnan muodostuminen kun on edelleen vaikeasti hahmotettava asia. Kuluttajahinnat kun perustuvat markkinahintoihin, joihin yksittäinen energiayhtiö ei pysty vaikuttamaan.

On helpottavaa kaikille, että markkina on nyt rauhoittunut. Sähkön ja kaasun hinnat ovat laskeneet, Eurooppaan virtaa runsaasti venäläisen kaasun korvaavaa LNG:tä, Ranska lisää ydinvoimatuotantoaan ja Euroopan talvi on ollut leuto. Suomessa Olkiluoto 3- ydinreaktorin odotetaan alkavan toimia täydellä kapasiteetilla vuoden 2023 aikana.

Kestävyysjuoksijana näen yhtäläisyyksiä sähkömarkkinoiden ja juoksemisen välillä. Viime vuonna markkina oli haastava yhdistelmä vauhtia ja esteitä, kuin 110 metrin aitajuoksua. Uskon, että tulevina kuukausina ja vuosina edessä on vielä vaihtelevia aikoja. On kuitenkin oltava sinnikäs, aivan kuin kestävyysjuoksussakin, jos haluaa saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteensa. Meille Fortumissa on aina tärkeintä huolehtia siitä, että asiakkaiden ja yhteiskunnan saatavilla on hiilidioksidipäästötöntä ja kohtuuhintaista sähköä.

Mats Persson

Trading and Asset Optimisation –yksikön johtaja
mats [piste] persson [ät] fortum [piste] com

Blog

ForTheDoers-blogi

Blogin etusivulle