Fit for 55 -lakipaketti pyrkii ohjaamaan tuotantoa, kulutusta ja investointeja – niin energiasektorilla kuin muillakin toimialoilla – kohti päästöjen vähentämistä ja ilmastoneutraaliutta. Sen odotetaan sisältävän useita energiasektorin ilmastotavoitteiden kannalta ratkaisevan tärkeitä osia. Tässä blogissa käsittelen energiayhtiön näkökulmasta tärkeimpiä: päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistusta , uusiutuvan energian direktiiviä ja energiatehokkuusdirektiiviä, EU:n energiaverodirektiivin uudistusta sekä uutta hiilitullimekanismia (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM).
Päästökauppa yhä avainasemassa
Mielestämme päästökauppa ETS on tärkein instrumentti päästöjen vähentämiseksi markkinaehtoisesti. Järjestelmän laajentaminen useammille sektoreille ja sen vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää, jos haluamme päästä uusiin, kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Kaikkien sektoreiden on osallistuttava päästöjen vähentämiseen, ja uusi ilmastotavoite tulisi jakaa eri sektoreiden kesken kustannustehokkuuden perusteella. Päästökaupan uudistuksen pitäisi tulla voimaan viimeistään vuosina 2023–24, jotta vuoden 2030 päästövähennystavoite voidaan saavuttaa.
Haluaisimme, että hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua laajennettaisiin vähitellen kattamaan suurempi osuus kokonaispäästöistä. Tämä voitaisiin toteuttaa sisällyttämällä useampia sektoreita ETS:ään tai käyttämällä muita hinnoitteluinstrumentteja muilla sektoreilla. Parhaiden sektorikohtaisten työkalujen määrittäminen voi olla haastavaa, ja todennäköisesti käytössä tuleekin olemaan useita eri ohjauskeinoja eri sektoreille. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota kustannustehokkuuteen, sillä päästövähennyksillä on huomattava vaikutus energiamurroksen hintalappuun ja matkan varrella kustannukset jaetaan jäsenvaltioiden kesken.
Emme voi myöskään jättää huomiota yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä näkökohtia. Jos päästöjen hinnoittelua esimerkiksi laajennetaan koskemaan kaikkea lämmitystä, lämmityksen kuluttajahinnat todennäköisesti nousevat. Tarvitaan toimia, joilla murrosta voidaan hallita ja varmistaa, että se toteutetaan tavalla, joka ei käy liian raskaaksi loppukäyttäjille. Sama pätee liikenteen kohdalla – kustannukset yksittäistä autoilijaa kohden nousevat varmasti, mikä aiheuttaa hyväksyttävyyshaasteita kansalaisten keskuudessa.
Vähemmän hiilivuotoa…
EU on pyrkinyt estämään hiilivuotoa ja suojaamaan Euroopan teollista kilpailukykyä. Fit for 55 -paketissa esitellään tätä tarkoitusta varten uusi työkalu, hiilitullimekanismi (CBAM). Se asettaisi hiilidioksidipäästöihin perustuvan kustannuksen unionin ulkopuolelta tuotaville tuotteille. Tämä herättää epäilemättä kansainvälistä keskustelua Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen noudattamisesta ja kansainvälisestä kauppapolitiikasta. Hiilitulli tukee EU:n oman tuotannon kilpailukykyä, mutta samalla se myös kannustaa muita maita kehittämään ilmastosääntelyään ja luomaan päästöhinnoittelujärjestelmiä. Tällaista kehitystä voidaan jo havaita esimerkiksi Venäjällä. Ilmastonmuutoshan on globaali ongelma ja päästöjen vähentäminen kaikkien vastuulla.
…lisää hiilinieluja!
LULUCF-sääntely, joka koskee maankäytön, maankäytön muutosten ja metsänhoidon kasvihuonekaasupäästöjä ja nieluja, on myös varsin kiinnostava osa pakettia. Hiilinielut ovat tärkeä työkalu taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Olisi kuitenkin tärkeää sisällyttää lainsäädäntöön myös teknologiset ratkaisut kuten hiilen talteenotto ja varastointi ilmakehästä tai savukaasuista (CCS/CCU/DAC).
Ohjauskeinojen oltava linjassa keskenään
Fit for 55 -lakiehdotusten sisällöstä on vielä niukasti tietoa, mutta tavoitteiden ja eri lainsäädännöllisten ohjauskeinojenkeskinäiseen yhteensopivuuteen liittyviä huolia on noussut esiin. Kun käytössä on useita rinnakkaisia ohjauskeinoja, jotka ohjaavat eri tuotantomuotoja, riskinä on epäjohdonmukaisuus ja päällekkäisyys. Lisäksi kustannustehokkaiden keinojen löytäminen muutosten toteuttamiseksi voi osoittautua vaikeaksi.
On erittäin tärkeää, että ETS-direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin (EED) ja uusiutuvan energian direktiivin (REDII) samanaikaiset uudistukset koordinoidaan keskenään. Uusiutuvia, kaikkia vähäpäästöisiä energianlähteitä ja teknologioita (kuten vetyä ja ydinvoimaa) sekä energiatehokkuuden parantamista tulisi kohdella tasapuolisesti, sillä kaikki nämä tukevat EU:n hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista.
Toinen yhteisiä linjoja edellyttävä alue on energiaverotus, jolla on myös tärkeä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Energiaverodirektiiviä uudistetaankin Fit for 55 -paketissa, mutta olennaisessa asemassa on myös valtiontukea (State Aid) koskeva sääntely, joka on vielä valmisteluvaiheessa eikä sisälly heinäkuussa annettavaan lakiehdotuspakettiin. Energiaverotuksen ja valtiontukien suuntaviivojen tulisi mielestämme tukea kokonaisuutena muutosta kohti ilmastoneutraalia yhteiskuntaa ja luoda yhteiset puitteet jäsenvaltioille.
Muutos ei tapahdu hetkessä – mutta päätöksiä tarvitaan nyt
Komission heinäkuiset ehdotukset ovat vasta ensimmäinen askel. Lakiehdotukset käsitellään normaalin EU:n lainsäädäntöprosessin mukaisesti, missä voi mennä vuosia. Sen jälkeen alkaa kansallinen täytäntöönpanovaihe, jossa uudet direktiivit ja säännökset viedään jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön. Toki haluaisimme nähdä nopeaa toimintaa, mutta näissä asioissa menee aikaa. Meidän on myös katsottava pidemmälle kuin vuoteen 2030, jopa pidemmälle vuoteen 2050. Investointipäätökset terveemmän ilmaston hyväksi tehdään nyt, ja yritykset kaipaavat ennakoitavuutta, jotta ne uskaltavat ryhtyä näihin investointeihin. Siksi onkin ehdottoman tärkeää, että meillä on selkeä, huolellisesti rakennettu lainsäädäntökokonaisuus, joka ohjaa kehitystä kohti ilmastoneutraalia tulevaisuutta.
