Yleisölle tämä voi näyttää oudolta tai jopa ylimieliseltä. Miksi emme voi vain vastata meille esitettyihin kysymyksiin?
Ensinnäkin Uniper-matkamme on vielä kesken, Saksan valtion ja Uniperin kanssa sovittu järjestely vaatii vielä mm. Euroopan komission ja Uniperin ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksynnän. Olemme avanneet järjestelyn taustoja ja seurauksia useissa johdon haastatteluissa ja mediatapaamisissa syksyn aikana. Välillä tuntuu taas epäasianmukaiselta lähteä kommentoimaan nimettömien lähteiden esittämiä otsikkotason väitteitä tietämättä asiayhteyttä.
Pettikö riskienhallinta?
Monissa meille tulevissa kysymyksissä perätään, pettikö Fortumin riskinhallinta Uniper-päätöksiä tehtäessä. Kaikkeen liiketoimintaan sisältyy riskejä ja ennen merkittäviä investointipäätöksiä Fortumissa tehdään aina kattava riskiarviointi. Kolmen pörssiyhtiön (viestintäjohtajan) kokemuksella uskallan väittää, että Fortumin riskiprosessit ovat tiukat ja tarkat.
Esimerkiksi valmistellessamme investointia Uniperiin vuonna 2017 teimme kattavat analyysit Uniperin liiketoimintoihin liittyvistä riskeistä. Arvion tekivät omat asiantuntijamme yhteistyössä kansainvälisten investointipankkien ja muiden ulkoisten juridisten, taloudellisten ja teknisten asiantuntijoiden kanssa. Uniper oli listautunut syksyllä 2016, joten listautumisesitteessä liiketoiminnoista ja niihin sisältyvistä riskeistä oli kattavasti tietoa.
Jo tässä yhteydessä tunnistimme, että Uniperin kaasuliiketoimintaan liittyy riskejä. Niitä käsiteltiin luonnollisesti muiden riskien ohella Fortumin johtoryhmän sekä hallituksen kokouksissa ennen investointipäätöstä. Tämän jälkeen kaasuliiketoiminnan riskejä käsiteltiin säännöllisesti osana Fortumin normaalia, jatkuvaa riskiarviointia. Emme kuitenkaan pitäneet todennäköisenä, että Venäjä katkaisisi vuosikymmeniä häiriöttä jatkuneen kaasuntuonnin Eurooppaan.
Kohti puhtaampaa maailmaa
Julkisuudessa on myös arveltu, oliko Uniper-investointi Fortumille liian iso pala? Menimmekö liian kauas perustehtävästämme ja visiostamme puhtaan maailman rakentamiseksi?
Kasvaminen puhtaassa sähköntuotannossa – vesi- ja ydinvoimassa – on ollut Fortumin tavoite jo vuosikymmeniä. Uniperin hankinnan myötä Fortumista tuli Euroopan kolmanneksi suurin päästöttömän sähkön tuottaja.
Jo alkuvuodesta 2016 julkaistussa strategiassamme ilmoitimme, että haluamme vauhdittaa Euroopan siirtymää puhtaaseen energiaan. Näimme, että siirtyminen kivihiilestä tuuli- ja aurinkovoimaan vie aikaa ja siirtymän ajaksi Euroopassa tarvitaan maakaasua, jonka käyttö saastuttaa vähemmän kuin kivihiilen polttaminen. Uniperin myötä maakaasun rooli Fortumin toiminnassa kasvoikin merkittävästi. Energiamurroksen edetessä siirryttäisiin puhtaampiin kaasuihin, ja tässä Uniperilla oli osaamista. Hiilestä luopuminen oli niin Fortumin, Uniperin kuin Uniperin toimintamaiden, Saksan, Hollannin ja Iso-Britannian, agendalla.
Uskoimme, että yhdessä Uniperin kanssa rakennamme entistä puhtaampaa maailmaa ja vauhditamme sen vaatimaa energiamurrosta. Myös viestintätiimissä valmistauduimme siihen, että pääsemme kertomaan tätä yhteistä tarinaa Saksan-kollegoidemme kanssa. Venäjän brutaali sota Ukrainassa ja energian käyttäminen aseena panivat pisteen siihen asti hyvin edenneelle yhteiselle strategialle ja suunnitelmille. Jatkamme omillamme, näiden kokemusten ja oppien vahvistamina.