ForTheDoers-blogi

Edunvalvonnan vuosi 2021: keskiössä eurooppalainen ja pohjoismainen ilmasto- ja energiayhteistyö

Merja Paavola  ·  15 helmikuu 2021

Kansainvälisessä energiapolitiikassa hiilestä irtautuminen on vuoden 2021 kuuma kysymys. EU uudistaa lainsäädäntöään päästäkseen kiristettyihin päästövähennystavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä, ja Pohjoismaat rakentavat EU-tasoa kunnianhimoisempia kansallisia suunnitelmia. Fortum tukee EU:n ilmastopolitiikkaa ja tuo esiin keinoja sen tavoitteiden saavuttamiseksi.

On ilo huomata, että globaalistikin sitoutuminen kansainväliseen ilmastopolitiikkaan on entistä vahvempaa. Yhdysvallat liittyi takaisin Pariisin sopimukseen, ja muun muassa Kiina ja Japani ovat ilmoittaneet kunnianhimoisista päästövähennystavoitteista. Tämä luo uskoa siihen, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan on voimistuva megatrendi.

Euroopan vuosi lupaa isoja mullistuksia. Politiikan painopiste on pitkälti koronapandemian hoitamisessa ja EU:n elvytyspaketin jalkauttamisessa, mutta myös EU:n kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edistämisessä. Samalla Ison-Britannian poistumisella EU-tason ilmastokeskusteluista voi olla kauaskantoisia vaikutuksia – onhan valtio ajanut markkinalähtöistä toimintatapaa ja ollut ydinvoimamyönteisimpien jäsenmaiden joukossa.

EU:n Green Deal (vihreän kehityksen ohjelma) annettiin vuosi sitten, ja sen toteutus toden teolla käynnistyy tänä vuonna. Käytännössä koko EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntö uudistetaan seuraavien parin vuoden aikana. Tarkoituksena on laittaa nykyiset säädökset linjaan kiristetyn 2030 tavoitteen kanssa ja luoda polkua vuodelle 2050 asetettuun hiilineutraaliustavoitteeseen.

Myös biodiversiteetti on nouseva ja tärkeä teema niin globaalisti kuin Euroopassa. Luonnon monimuotoisuus liittyy vahvasti sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Euroopan komissio käsittelee luonnon monimuotoisuutta EU:n biodiversiteettistrategiassa, joka ulottuu vuoteen 2030.

Hiilineutraalius on yhteinen tavoite, mutta kaikkea päästötöntä tuotantoa tarvitaan sen saavuttamiseksi

EU:ssa on voimakas poliittinen tahtotila hiilineutraaliuden saavuttamiseen, mikä onkin ehdottoman tärkeää. Sen sijaan Fortumia kuten muitakin pohjoismaisia energia-alan toimijoita huolestuttaa kehityssuunta, jossa eri päästöttömiä energiantuotantomuotoja arvotetaan poliittisessa keskustelussa eri tavalla. Niin sanotun uuden uusiutuvan energian (tuuli ja aurinko) ajatellaan olevan parasta päästötöntä energiaa, kun taas päästötön ydinvoima kohtaa jopa ideologista vastustusta eikä vesivoimankaan merkitystä joustavana sähköntuotantomuotona aina riittävästi huomioida.

Poliitikkojen tehtävänä ei kuitenkaan pitäisi olla teknologioiden valinta vaan reunaehtojen asettaminen. Niiden perusteella markkinat kyllä valitsevat toimivimmat keinot, joilla hiilineutraalius saavutetaan. Tällä hetkellä vallitsee varsin vahva konsensus siitä, että hiilineutraalisuus toteutuu pitkälti sähköistymisen avulla. Tarvitaan valtavasti investointeja uuteen päästöttömään sähköntuotantoon - Fortumin arvio on, että pohjoismaiden sähkönkäyttö tulee kasvamaan nykyisestä 400 terawattitunnista 600 – 800 terawattituntiin. Yhtä tärkeää on varmistaa, että olemassa oleva päästötön sähköntuotanto, kuten vesivoima ja ydinvoima, on käytettävissä myös jatkossa. Lainsäädäntöä kehitettäessä kaikkea päästötöntä energiantuotantoa pitäisi kohdella samalla tavalla, meillä ei ole varaa syrjiä yksittäisiä päästöttömiä teknologioita koska niitä kaikkia tarvitaan ilmastonmuutoksen hillinnässä.

EU:ssa on nähtävissä voimistuva kestävyyteen liittyvien vaatimusten lisääntyminen. Tällä hetkellä on käsittelyssä ensimmäinen erä kestäviä investointeja ohjaavan taksonomian mukaisia lainsäädäntöehdotuksia. Taksonomian perustavoite on hyvä, mutta ehdotettu toteutus ei ole teknologianeutraali, vaan on jossain määrin lähtenyt liikkeelle ideologia edellä. Ei ole ehkä ymmärretty täysin yritysten toimintaympäristöä eikä sitä, että energiamurros on pitkä prosessi, joka ottaa aikansa. Päästöjen vähentämisen rinnalla on huolehdittava toimitusvarmuudesta. Nopeasti sähköistyvä yhteiskunta on yhä voimakkaammin sähköriippuvainen.

Vety on nostettu yhdeksi hiilestä irtautumisen avaintekijäksi, ja mekin uskomme, että sillä pystytään parhaiten vähentämään päästöjä niiltä sektoreilta, joihin suora sähköistäminen ei sovellu, kuten tietyt teollisuuden sektorit ja raskas liikenne. Vetyä tarvitaan kuitenkin paljon, joten sen tuotannossa on järkevää hyödyntää kaikkea päästötöntä sähköntuotantoa. Jos vedyn tuotantoon kelpaa vain uusi uusiutuva energia, tulee kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisesta haastavaa.

Pohjoismaat olisivat yhtenä rintamana kokoaan suurempi vaikuttaja

Pohjoismaat ovat luoneet erittäin kunnianhimoiset energia- ja ilmastostrategiat, joiden tavoitteet ovat kovemmat kuin EU-tasolla. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on meneillään strategiaprosesseja, joissa valmistellaan kansallisia keinoja tavoitteiden toteuttamiseen. Suomessa päivitetään energia- ja ilmastostrategiaa, ja Suomen kiertotalousstrategia ja akkustrategia on jo julkaistu. Ruotsissa valmistellaan sähköistämisstrategiaa sekä uutta järjestelmäpalvelustrategiaa. Norjassakin keskustellaan vedystä, ja kaikissa kolmessa Pohjoismaassa valmistellaan omia kansallisia vetystrategioita.

Me Fortumilla näemme, että Pohjoismailla on paljon annettavaa Euroopalle. Voimme toimia usean maan koalitiona, jolloin sanamme painaa enemmän. Yhtenä rintamana voimme saavuttaa tuloksia esimerkiksi vetytalouden ja teknologianeutraaliuden edistämisessä sekä markkinaehtoisen ilmastopolitiikan edelleen kehittämisessä.

Viime vuosina Pohjoismaissa onkin tehty paljon hyvää työtä; muutama vuosi sitten Pohjoismaat sopivat yhteisesti energiavisiosta vuodelle 2030 ja tiekartasta sen toteuttamiseksi. Suunnitelmat otettiin hyvin vastaan, mutta asia ei ole edennyt merkittävästi sen jälkeen. Yksi syy tähän on se, että pohjoismaisesta yhteistyöstä puuttuvat tehokkaat rakenteet ja hallinnointi. Tänä vuonna Suomi luotsaa pohjoismaista yhteistyötä Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana, ja tässä olisikin Suomelle tilaisuus saada pohjoismainen yhteistyö takaisin raiteilleen ja ministereiden agendalle.

Ei unohdeta sähkömarkkinoiden toimivuutta

Keskustelun keskittyessä päästöjen vähentämiseen kysymys sähkömarkkinoiden toimivuudesta jää toisinaan taka-alalle. Markkinoita on kehitettävä myös energiahuoltovarmuuden näkökulmasta ja kokonaiskuvaa katsoen. Pohjoismainen sähkömarkkina on ollut menestystarina, jonka kehittämiseen on edelleen kiinnitettävä huomiota. Toisaalta on hyvä huomioida, että sähkömarkkinoiden perusta rakennettiin 1990-luvun alussa, jolloin energiantuotanto, teollisuuden ja yhteiskunnan rakenne olivat varsin erilaiset kuin tänä päivänä. Onkin tarpeen keskustella millaiset markkinamekanismit parhaiten varmistavat energiapolitiikan kolmen tavoitteen eli päästöjen vähentymisen, kustannustehokkuuden ja toimitusvarmuuden saavuttamisen sääriippuvaisten tuuli- ja aurinkosähkön voimakkaasti lisääntyessä.

Fortumin strategia on linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa

Aktiivinen vuoropuhelu päättäjien ja yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa on tärkeä osa Fortumin päivittäistä työtä. Fortum tukee täysin EU:n ilmastopolitiikkaa ja sen tavoitteita, ja strategiamme ilmastotavoitteet ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Pyrimme edistämään niiden toteutumista EU-tasolla ja tuomme esiin ajatuksia siitä, miten eri instrumentteja, kuten päästökauppaa, pitäisi kehittää, jotta ne ohjaisivat eri sektoreita markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti kohti tavoitteita.

Merja Paavola

Merja Paavola

Corporate Vice President, Public Affairs
Johtaja, Fortumin yhteiskuntasuhteet
Puhelin: +358 50 396 1161
merja.paavola@fortum.com

CS15

Tilaa ForTheDoers-uutiskirje

Tilaa nyt

Uusimmat blogikirjoitukset ja artikkelit sähköpostiisi

AU11

ForTheDoers-blogi