Hanke on kahden maailmanlaajuisen megatrendin eli digitalisaation ja energiamurroksen risteyskohdassa. On päivänselvää, että datan prosessoinnin ja varastoinnin tarve tulee lisääntymään, kun yhä enemmän tietoa muutetaan digitaaliseen muotoon. Pilvipalvelujen kysyntä jatkaa kasvuaan, ja uusia datakeskuksia rakennetaan kiihtyvällä tahdilla ympäri maailmaa. Samalla etsimme jatkuvasti uusia ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi koko energiajärjestelmässä sekä muilla sektoreilla kuten liikenteessä. Erityisen houkutteleva ajatus energiajärjestelmän hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on hyödyntää kiertotalouden periaatteita.
Kasvavalla datakeskustoimialalla Microsoftin kaltaiset toimijat ovat sitoutuneet käyttämään sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Tämä tarkoittaa, että energia on tuotettu kestävästi. Ilman lämmön talteenottoa sitä ei välttämättä kuitenkaan käytetä tehokkaasti. Valtaosa datakeskuksista päästää edelleen palvelinten tuottaman hukkalämmön häviämään ilmakehään.
Vapautetusta lämmöstä ei ole ilmakehässä minkäänlaista haittaa – kyse on kuitenkin varsin pienistä lämpöenergiamääristä, ei päästöistä. Silti tämä energia menee hukkaan, vaikka se voitaisiin hyödyntää kaukolämpönä. Kaasu, joka on edelleen yleisin lämmitysenergian lähde Euroopassa, on mahdollista korvata monin paikoin vastaavalla järjestelmällä kuin Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueella. Kaukolämpöjärjestelmän kautta jaeltu hukkalämpö on huomattavasti halvempaa ja joustavampaa kuin esimerkiksi geotermisen lämmön kehittäminen ja käyttö. Hukkalämmön talteenotto ja käyttö parantaisi datakeskusten energiatehokkuutta ja hyödyttäisi samalla koko yhteisöä.
Sijainnilla on väliä
Ratkaisumme on erittäin skaalautuva. Käynnissä oleva hukkalämmön hyödyntämishanke tulee tuottamaan lämpöä noin 40 prosentille kaukolämpöverkkomme piirissä olevasta 250 000 asukkaasta. Tämä on merkittävä askel kaukolämpöjärjestelmämme muuttamisessa hiilineutraaliksi. Tätä pienemmätkin toteutukset ovat täysin mahdollisia – olemme jo kytkeneet pienempiä datakeskuksia kaukolämpöverkkoon, sillä nekin tarvitsevat jäähdytystä. Isommat ratkaisut toimivat aivan yhtä hyvin. Haasteena ei olekaan koko vaan sijainti.
Hukkalämmön toimittaminen asiakkaille edellyttää kaukolämpöverkkoa ja riittävästi kysyntää lämmitykselle. Pohjoismaissa nämä löytyvät helposti, mutta manner-Euroopassa se on haastavampaa. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua tulevaisuudessa, kun kaasusta muihin energianlähteisiin siirtyminen on nykyisen geopoliittisen tilanteen johdosta entistä ajankohtaisempaa. Uusia kaukolämpöverkkoja rakennetaan todennäköisimmin kasvukeskuksiin, joissa asiakaskunta on riittävän suuri.
Lämpöä tuottavan datakeskuksen on lisäksi oltava riittävän lähellä paikallista yhteisöä, jotta lämmönsiirto järjestelmään onnistuu. Datansiirto- ja sähköverkkoyhteydet on myös otettava huomioon.
Espoossa lähdimme liikkeelle rakennuslupien hakemisesta ja kaavoituksesta, joka palvelisi sekä datakeskustoimijan että Fortumin tarpeita. Olemme tehneet läheistä yhteistyötä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan kanssa luodaksemme mahdollisimman toimivan ympäristön tämänkaltaiselle yhteishankkeelle.
Prosessi vaati luonnollisesti aikaa ja vaivaa. Kuitenkin jos Euroopassa halutaan löytää vaihtoehtoja kaasulämmitykselle, uutta infrastruktuuria tarvitaan joka tapauksessa riippumatta valittavasta ratkaisusta. Keski-Euroopan nykyiset sähköverkot eivät ole riittävän vahvoja, jos ajatellaan esimerkiksi liikenteen sähköistymisestä syntyvää lisärasitusta järjestelmälle. Jos Eurooppa haluaa irtautua hiilestä aikataulunsa mukaisesti, investointeja on tehtävä sekä sähkö- että lämpöinfrastruktuuriin.
Lisäinvestointeja uusiutuviin
Kriitikot saattavat sanoa, että datakeskukset käyttävät valtavia määriä sähköä ja lisäävät siten nopeasti kasvavaa kysyntää entisestään. Emme kuitenkaan voi palata aikakauteen, jolloin sairaalojen potilastietoja ja kansalaisten verotietoja säilytettiin mapeissa. Datakeskukset ovat tämän päivän yhteiskunnan toiminnan ja kehityksen kannalta välttämättömiä, joten niistä kannattaa ottaa kaikki irti hyödyntämällä myös sivuvirrat sen sijaan, että annamme niiden mennä hukkaan.
Kaikki suuret datakeskustoimijat ovat myös sitoutuneet puhtaan energian käyttöön. Tekemällä sähkönhankintasopimuksia uusien tuulipuistojen kanssa – kuten niille on tyypillistä – ne tukevat osaltaan investointisykliä ja mahdollistavat uusiutuvien lisärakentamisen. Tämänkaltainen moderni toimiala itse asiassa edistää energiamurrosta, ja samalla luo tässä ja toivottavasti monessa tulevassa projektissa kiertotalouteen liittyviä mahdollisuuksia energiasektorille. Siinä voittavat kaikki, eikö vain?
