Akut ovat tärkeässä roolissa energiamurroksessa, pääasiassa liikenteen sähköistymisen tärkeimpänä mahdollistajana. Jos vedystä tulee merkittävä liikenteen voimanlähde, akkuja tullaan tarvitsemaan myös vetykäyttöisiin ajoneuvoihin. Lisäksi niitä käytetään energian varastointiin, sähköverkon tasapainottamiseen ja vesivoimaloiden tehostamiseen hybridiratkaisuissa.
Euroopan akkuteollisuus kehittyy huimaa vauhtia, ja sähköisen liikenteen kasvu on ohittanut kaikki ennusteet sekä laajuudessaan että nopeudessaan. Samaan aikaan investoinnit puhtaaseen energiaan kasvavat vieläkin voimakkaammin. Tämä tarkoittaa, että akuille on luvassa valtavaa kysyntää sekä liikenne- että energiasektorilla. Akkuteollisuuden odotetaankin kasvavan huomattavasti Euroopassa.
Akkujen kasvava tarve asettaa paineita raaka-ainetuotannolle. Metallien saatavuus ei tule pysymään vauhdissa mukana – esimerkiksi nikkelin tuotanto ei tule riittämään kysynnän kattamiseksi, eikä myöskään litiumin. Akkumateriaalien kierrättäminen – kuten myös teollisuuden jätevirtojen hyödyntäminen – on siis paitsi keino vähentää jätteen syntymistä, myös äärimmäisen tärkeä osa tulevaisuuden akkujen arvoketjua. Kierrättämällä sekä tuotantojätettä että käytettyjä akkuja voimme luoda uuden teollisuudenalan, joka soveltaa kiertotalouden periaatteita ja tukee samalla akkuja valmistavaa teollisuutta Euroopassa.
Lähes kaikki akkumetallit voidaan ottaa talteen ja kierrättää
Tällä hetkellä käytännössä katsoen kaikki akuissa käytettävät metallit voidaan ottaa talteen ja kierrättää. Tällaisia metalleja ovat nikkeli, mangaani, koboltti ja litium. Muiden komponenttien, kuten grafiitin, elektrolyyttinesteen ja katodi- ja anodipinnat erottavan muovin, kierrätys vaatii kuitenkin vielä kehitystä, jota tehdään parhaillaan. Uskon, että pian pystymme jo kierrättämään elektrolyyttinesteet kemianteollisuuden raaka-aineiksi.
Akkujen aktiivimateriaalin sisältämiä metalleja käytetään uudelleen pääasiassa uusien akkujen raaka-aineina, mutta kierrätetyille akkumateriaaleille on myös muita käyttökohteita. Metallinjalostusteollisuus hyödyntää mielellään kierrätettyjä metalleja, sillä tämä vähentää tarvetta hankkia neitseellisiä raaka-aineita.
Neitseellisiä lähtöaineita tullaan silti tarvitsemaan myös jatkossa, sillä kysyntä on kovaa. Suomi on niiden suhteen hyvässä asemassa, sillä täällä on kaikkia tämän päivän akuissa tarvittavia materiaaliesiintymiä – nikkeliä, kobolttia, mangaania, litiumia ja grafiittia. Suomi on itse asiassa näiden luonnonvarojen suhteen ainoa tällainen maa Euroopassa. Meillä Suomessa on jo paljon akkumetallien jalostamiseen keskittynyttä teollisuutta, mikä auttaa uusien akkuteollisuusinvestointien saamisessa Suomeen.
Meillä Fortumilla on jo vahva asiakaskunta kierrätetyille akkumateriaaleille, ja pystymme kierrättämään arvoketjuun kuuluvien eurooppalaisten yritysten tuottamaa jätettä laadukkaaksi raaka-aineeksi. Fortumilla on Harjavallassa akkumateriaaleja kierrättävä pilottitehdas, joka on jo kaupallisessa käytössä, vaikka skaala onkin vielä pieni. Pilotin tarkoituksena on testata uutta teknologiaa erilaisten materiaalien kierrättämisessä. Oppeja hyödynnetään uudessa kaupallisen mittakaavan hydrometallurgisessa kierrätyslaitoksessa, joka valmistuu Harjavaltaan vuonna 2023.
Harjavallan hydrometallurgisen kierrätysprosessin lisäksi Fortumilla on Ikaalisissa akkujen käsittelylaitos, jossa sähköisten ajoneuvojen akut puretaan ja käsitellään mekaanisesti. Akkujen arvokas musta massa viedään Ikaalisista Harjavaltaan hydrometallurgista prosessia varten. Fortumilla on myös Torniossa kierrätyslaitos, joka on erikoistunut kierrättämään metalliteollisuuden jätevirtoja, jotka sisältävät akuissa käytettäviä arvokkaita metalleja. Nämä metallit otetaan talteen ja kierrätetään uusioraaka-aineiden saatavuuden tukemiseksi akkujen tuotannossa.
