Oulujoella valmistellaan systemaattista vaelluskalakantojen elvytystyötä. Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat, Fortum ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat yhteistuumin päättäneet kokeilla niin kutsuttua ylisiirtoa, jossa Oulujokeen nousevia lohia siirretään järjestelmällisesti sivujokien lisääntymisalueille. Oulujoen Montta on myös yksi Suomen hallituksen vaelluskaloja koskevan kärkihankkeen pilottikohteista ja se tulee palvelemaan alan tutkimus- ja kehitystyötä valtakunnallisesti.
Yhteistyö on vaelluskala-asioissa välttämätöntä. On pystyttävä keskustelemaan ja sopimaan yhdessä tavoitteista. Ollaanko elvyttämässä luonnonkalakantoja vai tulossa kalastamaan? Tarvitaanko kalastusrajoituksia ja valvontaa salakalastuksen varalta, vai jotain ihan muuta? Oulujoella meillä on hyvät yhteistyökumppanit. Kumppanit, joiden kanssa tulee tunne, että katsomme samaan suuntaan. Ja nimenomaan eteenpäin.
Ylisiirrosta ratkaisu Oulujoelle
Kalojen ylisiirtoa on kokeiltu Suomessa aikaisemminkin, myös Oulujoella. Montassa toimintaa halutaan nyt kehittää eteenpäin. Runsaan kahden miljoonan arvoinen investointi kertoo pitkäjänteisen työn tarpeesta vaelluskalakysymyksen ratkaisemiseksi. Ylisiirtolaite luo vaelluskalatutkimukselle aivan uudenlaisen koealueen. Tietoa nousevan kalan käyttäytymisestä, laitteista ja rakenteista tarvitaan kaikkialla, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Uuden kokeilussa alku ei välttämättä ole kovin ruusuinen. Tarvitaankin malttia, kun lasketaan ensimmäisinä vuosina Monttaan nousevia kaloja. Montassa yhdistyy kalannousun lisäksi toinen, Oulujoella äärimmäisen tärkeä asia: istukkaan laadun kehittämistyö. Jos kalaa riittää, meillä on mahdollisuus ottaa luonnon nousukaloista mätitäydennystä viereiselle, velvoiteistukkaat tuottavalle Montan kalanviljelylaitokselle.
Ylisiirtolaite luo perustan Oulujoen kalakantojen hoidolle yhdessä Fortumin kalanviljelylaitoksella tehtyjen parannusten kanssa. Istutustoimintaa kehitetään samaan aikaan, kun luonnonkalakantojen elvyttämiseksi tehdään se, minkä uskotaan tuovan tehokkaimmin tuloksia. Ylisiirtämällä saadaan enemmän kalaa lisääntymisalueille kuin monen kalatien kautta.
Ratkaisut on haettava jokikohtaisesti
Moni on kysynyt, miksi Oulujoella kokeillaan ylisiirtoa? Miksi ei rakenneta kalateitä?
Siksi, että ratkaisut vaelluskalakantojen palauttamiseen on haettava jokikohtaisesti paikalliset olosuhteet huomioiden. Oulujoella ylisiirto on looginen ensimmäinen askel, sillä meren ja ensimmäisten lisääntymisalueiden välillä on Merikosken kalatien jälkeen neljä patoa. Ylisiirtämällä saadaan enemmän kalaa lisääntymisalueille kuin monen kalatien kautta.
Joskus ylisiirto voi olla pitkälläkin aikavälillä paras keino kalojen saamiseksi lisääntymisalueille. Fortumin voimalaitoksilla Ruotsin Klarälvenilla Vänernin järvilohta on siirretty järjestelmällisesti kahdeksan padon yli 1930-luvulta alkaen. Siellä luonnonlohikanta on saatu säilymään. Viime syksynä jokeen nousi ennätysmäärä luonnossa syntynyttä lohta ja taimenta – enemmän kuin ennen voimalaitosten rakentamista. Mittavan istutustoiminnan ansiosta kalastajien saaliit ovat samaan aikaan kasvaneet.
Ja vielä yksi kysymysmerkki rakennetuilla joilla: joesta mereen matkaavien poikasten alasvaellus. Toimivia teknisiä ratkaisuja etsitään isojen jokien padoille maailmanlaajuisesti. Miksei ylisiirtoa kokeiltaisi ensimmäisenä ratkaisuna myös alavirtaan mennessä, jos vaelluspoikasten pitää ohittaa monta patoa ja petoja vilisevää patoallasta?
Vaelluskalakantojen vahvistaminen on meille Fortumissa tärkeää. Tavoitteenamme on löytää aina kalojen kannalta toimivimmat ratkaisut yhteistyössä paikallisten sidosryhmien kanssa. Työmme jatkuu nyt kevään edetessä Oulujoella ja valmista pitäisi olla elokuussa. Toivotaan, että voimme tulevina vuosina kertoa Oulujoelta yhtä hyviä kokemuksia kuin vaikkapa Ruotsin Klarälveniltä.
Marja Savolainen
Ympäristöpäällikkö, vesivoima, Fortum