ForTheDoers-blogi

Ydinvoima on oleellinen osa energiamurrosta

Simon-Erik Ollus  ·  02 huhtikuu 2020

Pohjoismaista tulee 2040-luvulla maailman ensimmäinen alue, jolla saavutetaan hiilineutraali energian tuotantojärjestelmä. Maiden näkemykset ydinvoiman roolista energiamurroksessa poikkeavat kuitenkin toisistaan. Siinä missä Ruotsissa reaktoreita suljetaan, Suomessa ydinvoimaa pidetään tärkeänä osana puhtaampaa energian tuotantojärjestelmää.

Loviisan voimalaitos

Muiden Pohjoismaiden tapaan sekä Suomi että Ruotsi tavoittelevat ilmastojohtajuutta ja hiilineutraaliutta tulevina vuosikymmeninä, mutta maiden keinot tavoitteen saavuttamiseksi eroavat toisistaan. Ruotsissa ydinvoimaloiden vanhimpia reaktoreita suljetaan:  Oskarshamnin reaktorit 1 ja 2 sekä Ringhals 2 on jo suljettu, ja Ringhals 1 suljetaan myöhemmin tänä vuonna etuajassa yhtiöiden muutama vuosi sitten itsenäisesti tekemän päätöksen mukaisesti*. Suomessa puolestaan rakennetaan uusia laitoksia sekä Olkiluotoon että Hanhikiven niemelle, ja Suomen hallitus käsittelee ydinenergialainsäädäntöä. Tavoitteena on standardisoida turvallisuusvaatimukset ja parantaa pienten modulaaristen reaktorien toimintaedellytyksiä kaupunkien lämmön- ja sähköntuotannossa.

Suhtautuminen ydinvoimaan vaihtelee

Ruotsissa yleinen mielipide ydinvoimasta on vaihdellut ajan mittaan. Vuonna 1980 järjestetyssä kansanäänestyksessä voitti ehdotus, jonka mukaan ydinvoimasta luovutaan asteittain.  Barsebäckin reaktoreista, jotka ovat samaa ikäluokkaa kuin Loviisan reaktorit, toinen suljettiin 1999 ja toinen 2005. Tämä on vaikuttanut ydinvoima-alaan. Ruotsalaisten reaktorien käyttöaste on pitkään ollut alhaisempi kuin suomalaisten, joiden tehokkuus on maailman huippuluokkaa.

Ruotsissakin ydinvoimaan suhtaudutaan kuitenkin aiempaa myönteisemmin: tällä hetkellä valtiopäivien kahdeksasta puolueesta neljä kannattaa ydinvoiman käyttöä. Suomessa ydinvoiman käytölle on ollut vahva ja laaja hyväksyntä, ja se on nähty energiaintensiivisen teollisuuden luonnollisena energialähteenä.

Kaikilla Pohjoismailla kunnianhimoiset ilmastotavoitteet – Suomella nopein aikataulu

Pohjoismainen hyvinvointi perustuu vahvasti energiaintensiiviseen teollisuuteen. Pohjoismaissa teollisuus kuluttaa lähes puolet sähköstä, kun taas Keski-Euroopassa teollisuuden osuus sähkönkulutuksesta on vain kolmasosa. Pohjoismaat ovat hyödyntäneet tehokkaasti energiajärjestelmän eri resursseja yhteisten sähkömarkkinoiden ja maiden välisen vahvan kantaverkon mahdollistamalla tavalla. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat lisäksi jo nyt miltei hiilineutraalit, sillä fossiilisia lämpövoimaloita on jäljellä vain muutama ja sähkö tuotetaan suurimmaksi osaksi vesi-, ydin-, tuuli- ja biovoimalla – tässä järjestyksessä.

Pohjoismailla on kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraaliuden ja ilmastojohtajuuden osa-alueilla. Suomi on asettanut riman korkeimmalle asettamalla tavoitteeksi hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä. Tanskassa aikarajaksi on määritetty vuosi 2040, Ruotsissa 2045 ja Norjassa 2050. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää teollisuuskannan, rakentamisen ja maatalouden nopeaa uudelleenjärjestelyä sekä teollisuusprosessien voimakasta sähköistämistä. Fortumin laskelmien mukaan sähkön kysyntä kasvaa Pohjoismaissa nykyisestä 390 TWh:sta noin 600 TWh:n tasolle, jolloin olemme hiilineutraaleja ja kaikki sähkö voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä.

Tavoitteisiin yhteistyöllä, investoinneilla ja uudistuksilla

Energiamurroksen onnistuminen edellyttää työtä monella suunnalla. Sähköntuotantoa on lisättävä rakentamalla uusia tuuli- ja ydinvoimalaitoksia. Tarvitsemme nykyistä vahvemman pohjoismaisen kantaverkon, minkä lisäksi meidän on Pohjoismaissa tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä erilaisten energia- ja ilmastopoliittisten hankkeiden koordinoimiseksi. Meidän on myös uudistettava sähkömarkkinoita, jotta pystymme tukemaan sähkönkäyttäjien kysyntäjoustoa paremmin. Tulevaisuudessa kuluttajapuolen on toimittava nykyistä joustavammin suhteessa tuotantopuoleen.

Rakennamme runsaasti uutta tuulivoimaa sekä maalle että merelle, mutta se ei riitä kattamaan koko energiantarvetta. Tuulivoima on lisäksi kohdannut ensimmäiset haasteensa yleisen hyväksynnän kannalta, sillä Norjassa käydään poliittista keskustelua voimakkaista rajoituksista tuulivoiman rakentamiseen. Myös kantaverkon rajallinen kapasiteetti alkaa jo rajoittaa uuden tuulivoiman rakentamista Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Tuulivoima ei myöskään toimi ainoana ratkaisuna, koska se tuottaa sähköä vain tuulisina jaksoina eli noin kolmasosan ajasta. Järjestelmässä on sen vuoksi oltava perussähköä myös tulevaisuudessa.

Ydinvoimalla on energiamurroksessa tärkeä rooli

Ilmastonmuutoksen jarruttamisessa ja siirtymässä puhtaampaan energiaan on hyödynnettävä kaikki mahdolliset resurssit – myös ydinvoima. Nykyisten pohjoismaisten ydinvoimalaitosten pitäisi tuottaa energiaa käyttöikänsä loppuun asti ja nykyisiä reaktoreita on huollettava, jos se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää. Ydinvoimalaitokset ovat resursseja, joihin on jo investoitu ja joiden jätteiden loppuvarastointi on järjestetty. 

Jos energiamurrokseen suhtaudutaan vakavasti, tarvitsemme  tulevaisuudessa Olkiluodon ja Hanhikiven reaktorien lisäksi runsaasti uutta tuulivoimaa. Tuuli-, ydin- ja vesivoiman hyvän yhdistelmän ansiosta Pohjoismaista tulee 2040-luvulla maailman ensimmäinen alue, jolla saavutetaan hiilineutraali energiajärjestelmä.

 

*Fortum on Oskarshamnin ydinvoimalan vähemmistöosakas ja vastusti sulkemispäätöstä vuonna 2016.

Simon-Erik Ollus
Sähkökaupasta ja tuotannonohjauksesta vastaava johtaja
simon-erik.ollus@fortum.com

AU11

ForTheDoers-blogi