ForTheDoers-blogi

Vuosi 2030 on jo nurkan takana – millä keinoilla tiukentuvat ilmastotavoitteet saavutetaan?

Kari Kankaanpää  ·  06 lokakuu 2020

EU-komissio ehdotti syyskuussa vuoden 2030 ilmastotavoitteen kiristämistä. Esityksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta tiukennettaisiin 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Uusi 2030-tavoite on tärkeä välietappi kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa vuonna 2050 ja me Fortumissa seisomme vahvasti ehdotuksen takana.

Retkeilijä kiipeää rinnettä ylös

Kunnianhimoinen tavoite sinänsä ei ratkaise mitään, vaan tärkeintä on se, millä politiikkatoimilla ja keinoilla kasvihuonekaasupäästöjä käytännössä vähennetään. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää nopeita ja mittavia investointeja, jolloin olennaista on tarvittavien toimien toteuttaminen mahdollisimman markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti. Toisin sanoen päästöjen vähentämisen tulee olla kannattavaa.

Jatkossa on ratkaisevaa, miten uusi päästötavoite jaetaan EU:ssa päästökappasektorille ja päästökaupan ulkopuolisille sektoreille. Mielestämme päästökauppasektorin tulee ottaa päävastuu tiukentuvan tavoitteen toteutuksesta. 

Toinen keskeinen asia on, miten ilmastotavoite, tavoite uusiutuvan energian käytölle sekä tavoite energiatehokkuuden parantamiselle sovitetaan yhteen. Nämä kolme tavoitetta tulee saada toimimaan keskenään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja välttää päästökaupan kanssa päällekkäistä ohjausta.

Uusi vähintään 55 prosentin tavoite sisältää sekä päästöt että nielut, mikä on Pariisin sopimuksen hengen mukaista. Nielujen huomioon ottamisen ei kuitenkaan tulisi vähentää päästövähennyksien kunnianhimoa. Tavoitteessa tulisi myös ottaa huomioon tekniset hiilidioksidin poistoratkaisut (mm. CCS/CCU, DAC ja biohiili), jotka ovat tärkeitä ilmastoneutraalisuuden saavuttamisessa. Mielestämme EU:n tulisi jatkossa harkita nieluille ja teknisille poistoille omaa erillistä tavoitetta.

Sähkö ja vetyteknologia ratkaisevassa asemassa päästöjen vähentämisessä

Vuoden 2030 ilmastotavoitteeseen tähtääville toimenpiteille on aikaa vain kymmenen vuotta. Me Fortumilla uskomme, että puhdas sähkö ja puhtaat kaasut kuten vety ovat keskeinen ratkaisu päästöjen vähentämisessä. Tähän saakka sähkösektori on ollut Euroopan päästövähennystoimien keskiössä ja alalla on tehty todella paljon päästöjen vähentämisen eteen. Esimerkiksi pohjoismainen sähköjärjestelmä on jo nyt hyvin vähäpäästöinen ja 2030-luvulle tultaessa käytännössä päästötön.

Jatkossa painopiste on yhä enemmän muilla toimialoilla. Teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen päästöjen vähentämisessä tarvitaan mittavia toimia, joiden edistämisessä sähköistyminen, sektori-integraatio ja vetytalous ovat tärkeitä. Sähkön kysyntä tulee todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa merkittävästi – tähän pureutuu myös tuore energiakatsauksemme. Esimerkiksi Suomessa viime keväänä valmistuneet eri toimialojen tiekartat osoittavat, että sähkön käyttö saattaa lisääntyä jopa 50 prosenttia nykyisestään 2030-luvun loppuun mennessä. Tosin EU-komission 2030-vaikutusarvion mukaan sähkön käytön lisääntyminen olisi huomattavasti vähäisempää, vain hieman yli kymmenen prosentin luokkaa vuoteen 2015 verrattuna.

EU-komission arviossa myös vetytalouden rooli tulevaisuuden energiantuotannossa on näkemyksemme mukaan aliarvioitu. Arvio on myös ristiriidassa komission heinäkuussa julkaiseman EU:n vetystrategian kanssa, jossa asetettiin kunnianhimoisia tavoitteita vedyn käytön lisäämiselle. Me Fortumilla näemme, että vety on tärkeä osa tulevaisuuden päästötöntä energiajärjestelmää. Olemme hiljattain perustaneet vetytiimin kehittämään tapoja, joilla voimme kiihdyttää puhtaan vedyn käyttöönottoa, ja tytäryhtiömme Uniper on energia-alan edelläkävijä vetytalouden kehittämisessä.

Päästökauppaa vahvistetaan ja laajennetaan

EU-komission ehdotuksen mukaan päästöjen hinnoittelun ja päästökaupan rooleja halutaan EU:ssa vahvistaa, mikä on mielestämme täsmälleen oikea suunta. Uuden 2030-tavoitteen myötä päästökaupan tavoite tiukentuu ja samalla on tarkoitus muokata myös päästökaupan ns. markkinavakausmekanismia. 

Nykyisellään EU:n päästökauppa kattaa noin 45 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Kun päästökauppasektorin päästöt vähenevät sille asetetun päästökaton mukaisesti, vuonna 2030 enää noin kolmannes päästöistä olisi päästökaupassa. Jotta päästöjen hinnoittelu säilyisi jatkossakin keskeisenä instrumenttina, on tärkeää saada uusia toimialoja päästökaton tai muun hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun, kuten verotuksen, piiriin.

Ehdotuksessa mainitaan, että päästökauppaan saatettaisiin ottaa mukaan muun muassa lämmitys- ja liikennesektorit. Lämmityssektorin kohdalla kyse olisi siitä, että kaikki lämmityksen päästöt saataisiin saman sääntelymekanismin alle. Nykyisellään osa lämmityssektorista (kaukolämpö sekä sähköinen lämmitys) on mukana päästökaupassa, kun taas hajautettu lämmöntuotanto on sen ulkopuolella. Lämmitysmarkkinan kannalta olisi järkevää, että kaikki olisivat saman sääntelyn piirissä. 

Meille energia-alan toimijoille on tärkeää toimia mahdollisimman ennustettavassa ja vakaassa toimintaympäristössä. EU-komission ehdottama uusi ilmastotavoite lisää ennustettavuutta ja luo entistäkin vahvemman signaalin investoida vähäpäästöisiin teknologioihin ja ratkaisuihin. Muutosmatka kohti päästötöntä energiajärjestelmää on Euroopassa jo vauhdissa ja Fortum haluaa olla muutoksen vauhdittaja.

Kari Kankaanpää
Head of Public Affairs Finland
Puhelin: +358 50 453 2330
kari.t.kankaanpaa@fortum.com

AU11

ForTheDoers-blogi