ForTheDoers-blogi

Saksa ja Suomi, hiilivoima ja viestintä

Kati Suurmunne  ·  29 toukokuu 2020

Viestijän elämä olisi paljon helpompaa, jos kaikki olisi mustavalkoista. Totuus on kuitenkin yleensä joku harmaan lukemattomista sävyistä, varsinkin kun puhutaan energiaan liittyvistä ratkaisuista. Ilmastonmuutoskeskustelussa tuntuu toisinaan unohtuvan, että vaikka ilmasto ei tunne valtiorajoja, tie puhtaampaan tulevaisuuteen on erilainen eri maissa.

Ihmisiä piknikillä puistossa

Viime viikolla kerroimme Suomessa Suomenojan voimalaitoksen muraalikilpailun voittajasta. Muraalilla juhlistetaan hiilestä luopumista Espoon kaukolämmössä. Samaan aikaan Saksassa ympäristöjärjestöt osoittivat mieltään tytäryhtiömme Uniperin yhtiökokouksen yhteydessä uutta Datteln 4 -hiilivoimalaa vastaan. ”Mahtaa olla tukala päivä Fortumin viestinnässä”, Twitterissä huudeltiin. 

Tällä viikolla kerroimme kivalla kuvalla somessa, että Kalaxin tuulipuiston rakentaminen etenee. ”Viherpesua! Rakentakaa mieluummin Saksaan hiilivoimaloiden tilalle tuulivoimaa”, vaadittiin.

Tuulivoima on meille tärkeää ja kasvavaa liiketoimintaa sekä Pohjoismaissa että Venäjällä. Suomessa ja Ruotsissa olemme luopumassa hiilen käytöstä energiantuotannossa suunniteltua nopeammin. Kyse ei ole viherpesusta, jos kerromme, että strategiamme etenee suunnitellusti ja hyvää kehitystä tapahtuu – vaikka etenemistahdista riittääkin eri näkemyksiä.

Yhtä lailla strategiamme mukaista oli ostaa Uniper. Uskomme vahvasti, että yhdessä olemme vaikutusvaltaisempia viemään eteenpäin energiamurrosta Euroopassa – kohti sitä puhtaampaa maailmaa. Oikotietä ei ole, ja jokainen valtio joutuu miettimään omat strategiansa ja mahdollisuutensa ilmastomuutoksen estämiseksi.

Suomen hallitus asetti viime vuonna kovan ilmastotavoitteen: Suomesta halutaan hiilineutraali vuonna 2035. Kansainvälisesti Suomea kiitellään näin kunnianhimoisen tavoitteen asettamisesta, ja samaan aikaan toisaalla hallitusta syytetään tekopyhäksi, kun se sallii puoliksi omistamansa energiayhtiön avata uuden hiilivoimalaitoksen Saksaan tänä vuonna. Suomen hallitus ei kuitenkaan voi päättää Saksan energiaratkaisuista eikä Saksa muutenkaan ole kuin Suomi.

  • Saksassa on 82 miljoonaa ihmistä, Suomessa 5,5 miljoonaa
  • Saksan liittovaltio koostuu 16 varsin itsenäisestä osavaltiosta ja parlamentti on kaksikamarinen. Suomessa valtionhallinto on selvästi yksinkertaisemmin järjestetty.
  • Saksan sähköntuotanto viime vuonna (574 TWh) oli 8,7 kertaa enemmän kuin Suomen (66 TWh).
  • Vuonna 2019 Saksassa rusko-ja kivihiilellä tuotettiin 27 % sähköstä, Suomessa turpeella ja kivihiilellä 11 %.
  • Suomessa turvaamme energian perustuotannon ydinvoimalla, ja pitkälti sen ansioista yli 80 % sähköntuotannostamme oli viime vuonna hiilineutraalia. Saksa on päättänyt, että ydinvoimalaitokset suljetaan vuoteen 2022 mennessä. Samalla menetetään lähes neljännes maan päästöttömästä kapasiteetista.

Yhteistä molemmille maille on, että tuuli- ja aurinkovoimaa ei olla saatu rakennettua niin paljon kuin olisi haluttu. Suomessa ydinvoima turvaa perustuotannon. Ydinvoiman sulkevassa Saksassa tarvitaan hiiltä ja kaasua turvaamaan teollisuuden ja kotien energiatarpeet silloin kun ei paista eikä tuule. Saksassa käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaan hiilestä luovutaan viimeistään vuonna 2038. Tässä tilanteessa on kaikin puolin järkevämpää käyttää uusia, tehokkaita ja vähempipäästöisiä voimalaitoksia ja sulkea vanhat hiilivoimalaitokset – kuten Uniper on luvannut Saksassa tehdä viimeistään vuonna 2025. 

Hiilen suhteen meillä Fortumissa on ehdoton kanta: hiilen käytöstä energiatuotannossa tulee luopua. Onneksi Suomessa tätä tavoitetta kohti edetään nopeasti. Myös Saksassa suunta on selkeä. Matkan aikana on niin yrityksillä, valtioilla kuin Euroopan Unionilla on useita mahdollisuuksia tehdä päätöksiä, jotka vauhdittavat etenemistä kohti puhtaampaa maailmaa.

Kati Suurmunne
Viestintäjohtaja
Puhelin: 040 588 9112
kati.suurmunne@fortum.com

AU11

ForTheDoers-blogi