ForTheDoers-blogi

Sähköllä kohti hiilineutraalia Suomea

Kari Kankaanpää  ·  29 kesäkuu 2020

Kesäkuun alussa julkaistut toimialojen vähähiilisyystiekartat perustuvat vahvasti sähköistymiselle eli päästöllisten energialähteiden korvaamiselle vähäpäästöisellä tai päästöttömällä sähköllä. Sektori-integraation merkitys on tullut tiekarttatyössä selkeästi esille: eri toimialojen on toimittava tiiviissä yhteistyössä.

Isä ja poika kiikaroimassa merelle

Kesäkuun alussa julkaistiin kaikkiaan kolmentoista toimialan vähähiilisyystiekartat. Tiekartat kertovat toimialojen oman käsityksen mm. päästövähennystoimien mittakaavasta, kustannuksista ja tarvittavista investoinneista. - Mitä kartoista on nähtävissä?  Sähkön rooli yhteiskunnassa vahvistuu merkittävästi ja toimialojen yhteistyö tiivistyy. Puhdas sähkö on ratkaisu päästöjen vähentämiseen ja yhteisenä tavoitteena on hallituksen linjaama hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.

Energiayhtiöillä on käynnissä merkittäviä tiekarttojen toteuttamista tukevia hankkeita, joista kiinnostava esimerkki on Espoo Clean Heat. Se on Espoon kaupungin ja Fortumin yhteisprojekti, jossa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpö muutetaan hiilineutraaliksi 2020-luvulla. Kiikaroin tässä blogissa myös Ruotsiin ja Norjaan, joissa pilotoidaan hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia – teknologiaa, joka sekin on Suomen tiekartoissa tunnistettu.

Puhdas sähkö on ratkaisun avain

Toimialojen vähähiilisyystiekartat perustuvat vahvasti sähköistymiselle eli päästöllisten energialähteiden korvaamiselle vähäpäästöisellä tai päästöttömällä sähköllä. Teollisuuden ja muun yhteiskunnan sähköistyminen saattaa tarkoittaa jopa 50 prosentin kasvua sähkönkulutuksessa seuraavan vuosikymmenen aikana. Kasvava kysyntä edellyttää monipuolista keinovalikoimaa tuotannossa, eikä mitään vähäpäästöistä teknologiaa tule sulkea pois. Sähköistymisen edellytyksinä ovat toimivat ja laajat sähkömarkkinat, vahvat ja kattavat verkot, joustava kysyntä ja säätövoima, jossa vesivoima on Suomessa keskeisessä roolissa, sekä jatkossa yhä suuremmassa määrin myös sähkön varastointi.

Onnistuneeseen muutokseen tarvitaan mukaan valtio, kunnat, kaupungit, kansalaiset ja luonnollisesti yritykset. On erinomaista, jos julkinen sektorikin osallistuu uusien teknologioiden käyttöönoton ja kaupallistamisen vauhdittamiseen. 

Tarvitsemme toisiamme läpi toimialojen

Toimialojen keskinäinen riippuvuus, eli nykytermein sektori-integraatio, on tiekarttatyössä tullut selkeästi esille. Toimenpiteiden ja aikataulun suunnittelu yhdessä sitouttaa. On ollut erittäin hyödyllistä katsoa näkymää eteenpäin muun muassa energiaintensiivisen teollisuuden kanssa. Samalla, kun monilla toimialoilla tarvitaan enemmän sähköä, tarjoaa teollisuus prosessien sivutuotteina energiaa ja hukkalämpöä hyödynnettäväksi. Kiertotalous on toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä, josta kaikki hyötyvät.

Espoo kulkee kohti hiilineutraaliutta

Espoon visio on olla vastuullinen edelläkävijäkaupunki. Kaupunki ja Fortum ovat sitoutuneet hiilineutraaliin kaukolämmön tuotantoon 2020-luvun aikana. Yhteinen tiekarttamme sisältää monipuolisen valikoiman puhtaan energian hankkeita selkeine aikatauluineen. Espoo Clean Heat -projektin nopeutettuna välitavoitteena on kivihiilestä luopuminen vuoden 2025 aikana.

Hiilineutraali kaukolämpö on Espoon kaupungin merkittävin ilmastoteko. Suomenojan voimalaitoksen toisen hiiliyksikön sulkemisen ja Kivenlahden biolämpölaitoksen käyttöönoton jälkeen hiilineutraalin  tuotannon osuus kohoaa parhaillaan jo 40 prosenttiin. Lisäksi Espoossa hyödynnetään esimerkiksi datakeskusten ja jätevedenpuhdistuksen hukkalämpöä sekä kulutusjoustoihin liittyviä ratkaisuja osana älykästä energiankäyttöä.

Hiilidioksidia otetaan jo talteen Ruotsissa ja Norjassa

Suomen hiilineutraaliustavoite edellyttää sekä päästöjen leikkaamista että hiilidioksidin poistoa. Tavoitteen toteutumisessa luonnon hiilinielut (metsät ja maaperä) ovat tärkeitä, mutta myös teknologiset ratkaisut hiilidioksidin poistamiseksi ovat mielenkiintoisia, etenkin teollisuuden päästöjen vähentämisessä.

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (carbon capture and storage, CCS) on lupaava teknologia, jota jo pilotoidaan naapurimaissamme. Norjassa Fortum on yhdessä Oslon kaupungin kanssa selvittämässä CCS:n soveltamista jätteenpolttolaitokseen. Ruotsissa osakkuusyhtiöllämme Stockholm Exergillä ja Tukholman kaupungilla  on käynnissä biomassaan perustuva bio-CCS -pilottiprojekti osana sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Biomassan ja jätepolttoaineen käyttöön yhdistettynä CCS:llä voidaan saada aikaan negatiivisia päästöjä.

CCS on esimerkki uudesta liiketoiminnasta, joka vaatii yhteistyötä, investointeja ja pitkää aikahorisonttia. Fortum on energiatoimijana varhain liikkeellä. Teknisten ratkaisujen kehittämisen ohella hiilidioksidin poisto tulee saada osaksi EU:n ilmastolainsäädäntöä. Se toisi pontta näiden teknologioiden laajamittaiselle käyttöönotolle.  

Tiekartoilla paljon annettavaa Suomen ilmasto- ja energiastrategialle

Valtiovalta koostaa parhaillaan toimialojen tiekartoista kokonaisuutta, samalla kun käynnissä on Suomen ilmasto- ja energiastrategiatyö. Tiekartat muodostavat hyvän tietopohjan strategialle, mutta lisäksi on tärkeää luoda kannustavat ohjauskeinot. Toimivat markkinat ovat kaiken a ja o, mutta myös verotuksella on tärkeä rooli vähäpäästöiseen yhteiskuntaan ohjaamisessa. Hyvinä esimerkkeinä oikeansuuntaisesta vero-ohjauksesta ovat teollisuuden sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle sekä hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon syöttävien datakeskusten ja lämpöpumppujen siirtäminen teollisuuden sähköveroluokkaan. Tarvitaan myös pidemmän aikavälin tiekartta kansallisen energiaverotuksen kehittämiselle ja aktiivista vaikuttamista EU:n energiaverodirektiivin uudistuksessa.

Pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan

Tiekarttatyössä fokuksessa on ollut Suomi, mutta saman tyyppistä ajattelua voisi soveltaa laajemminkin eurooppalaisessa mittakaavassa. Suomen kansallisen ilmastopolitiikan ja EU:n ilmastopolitiikan synkronointi on ensiarvoisen tärkeää. Fortum tukee vahvasti EU:n päästökauppajärjestelmän tiukentamista ja laajentamista, koska se on tehokkain ja edullisin tapa vähentää päästöjä.

Pohjoismaisen yhteistyön merkitystä ei tule myöskään unohtaa. Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä kunnianhimoisten hiilineutraalisuustavoitteiden kanssa. Olisi toivottavaa, että naapurimaat miettisivät yhdessä ratkaisuja, jotka olisivat mahdollisimman toimivia myös yhteisten markkinoiden näkökulmasta.

Kari Kankaanpää
Senior Manager, Climate Affairs
Ilmastoasioiden päällikkö
Puhelin: +358 50 453 2330
kari.t.kankaanpaa@fortum.com

AU11

ForTheDoers-blogi