Ennakkoon nauhoitetun videotallenteen katsauksestani yhtiökokoukselle voit katsoa tästä.
Vuosi 2019 oli tuloskehityksemme kannalta hyvä: vertailukelpoinen liikevoittomme nousi edellisvuodesta 200 miljoonalla eurolla 1,2 miljardiin euroon siitä huolimatta, että sähkön hinta pohjoismaisilla tukkumarkkinoilla laski 12 prosenttia. Myös kassavirtamme oli erittäin vahva, noin kaksi miljardia euroa.
Olen ylpeä siitä työstä, jota olemme hiilineutraalin tulevaisuuden eteen tehneet ja johon olemme jatkossakin sitoutuneet. Vuonna 2019 investoimme kaikkiaan 400 miljoonaa euroa päästöttömään energiantuotantoon ja infrastruktuuriin. Muita viime vuoden suuria edistysaskeleita olivat mm. päätökset Espoon kaukolämpötuotannon muuttamisesta hiilineutraaliksi 2020-luvulla, kahden hiiliyksikön alasajosta Naantalissa tänä kesänä sekä Meri-Porin tuotantolaitoksen siirtämisestä kapasiteettireserviin vuonna 2020. Yhteisyrityksemme Tukholmassa sulkee viimeisen hiiliyksikkönsä tänä keväänä ja sen myötä yksi maailman suurimmista kaukolämpöverkoista lämpenee täysin uusiutuvalla ja jäte-energialla.
Maaliskuussa 2020 Fortumista tuli Uniperin enemmistöomistaja. Yhdessä Fortum ja Uniper ovat Euroopan kolmanneksi suurin päästöttömän sähkön tuottaja ja meillä on yli kolmen miljardin euron vertailukelpoinen käyttökate. Näistä vankoista lähtökohdista meidän on hyvä lähteä yhdessä Uniperin kanssa rakentamaan puhtaaseen energiantuotantoon perustuvaa tulevaisuutta ja edetä kohti hiilineutraalia Eurooppaa vuonna 2050.
Tiukempi päästökauppa on tehokkain keino saavuttaa ilmastotavoitteet
Päästöttömällä energiantuotannolla on luonnollisesti täysin keskeinen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Mielestämme tehokkainta ilmastopolitiikkaa on se, että päästöille asetetaan vuosittain aleneva, sitova katto, ja päästökaupalla ohjataan päästövähennykset ensin niihin laitoksiin, joissa ne voidaan toteuttaa alhaisimmin kustannuksin riippumatta niiden sijainnista tai toimialasta. Siksi ajamme päästökaupan tuntuvaa kiristämistä ja tiukempaa hintaohjausta.
Ilmastotiede on määritellyt ihmiskunnalle hiilibudjetin, jossa pysymällä lämpeneminen saadaan todennäköisesti rajattua 1,5 asteeseen. EU:n päästökauppa on osoittanut tehonsa instrumenttina, joka asettaa sitovan hiilibudjetin ja ohjaa päästökehitystä: vuonna 2019 hiilen käyttö sähköntuotannossa väheni Euroopassa lähes neljänneksellä, koska päästöoikeuden hinta kolminkertaistui. Päästökauppa käynnistyi 15 vuotta sitten, ja sen jälkeen sähköntuotannon päästöt Euroopassa ovat lähes puolittuneet. Päästökauppa ohjaa kehitystä markkinaehtoisesti siihen suuntaan, että tehottomimmat laitokset sulkeutuvat ensimmäisinä.
Pidämme ensisijaisen tärkeänä sitä, että EU kiristää omia ilmastotavoitteitaan ja että päästökauppaa tiukennetaan uusien tavoitteiden mukaiseksi mahdollisimman pian, jotta yhtiöt saavat tarvittavan varmuuden investoida päästövähennyksiin. Päästökaupan laajentaminen muille sektoreille olisi myös merkittävä edistysaskel EU:n ilmastopolitiikassa. Päästökehityksen takaavat politiikat ovat sitä arvokkaampia, mitä lähemmäksi ilmastopolitiikan tavoitevuodet, kuten 2030, tulevat.
Fortum ja Uniper ovat yhteisellä matkalla kohti hiilineutraaliutta
EU:n komission ilmastolakiehdotus asettaa lakisääteisen hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2050. Ehdotus ottaa tavoitteenasetannassa huomioon sekä kasvihuonekaasupäästöt että luonnollisten tai muiden nielujen aiheuttamat hiilenpoistot. Tavoite ei siis ole nollapäästöissä, vaan hiilineutraaliudessa: päästöjen ja nielujen tasapainossa. Tuemme komission tavoitetta vahvasti ja pyrimme siihen monin eri keinoin.
Fortumin sähköntuotanto Euroopassa on jo 96-prosenttisesti päästötöntä. Fortumin ja Uniperin yhdistetyssä portfoliossa hiilivoiman osuus vuonna 2019 oli 12 prosenttia, ja olemme sitoutuneet tämän osuuden pienentämiseen – kuitenkin niin, ettei energian toimitusvarmuus vaarannu tai sähkön ja lämmön hinta nouse kohtuuttomalle tasolle. Uniperin hiilivoimaloiden sulkemiselle on Euroopassa selkeä aikataulu. Eniten hiilivoimaa on Saksassa, missä yhtiö on ilmoittanut sulkevansa kaikki vanhat kivihiililaitoksensa vuoden 2025 loppuun mennessä olettaen, että Saksan hiililaki hyväksytään maan hallituksen esittämässä muodossa. Datteln4-voimalaitos, jonka kapasiteetti on 1,1 gigawattia, suljetaan viimeistään vuonna 2038. UK:ssa hiilivoima ajetaan alas näillä näkymin jo vuonna 2024 ja Alankomaissa vuoteen 2030 mennessä.
Hiilivoimasta luovuttaessa maakaasu ja uusiutuvat energianlähteet ovat avainasemassa. Kaasustakin on tulevaisuudessa tehtävä päästötöntä, mutta lyhyellä aikavälillä siirtyminen hiilestä kaasuun tuo nopeita päästövähennyksiä ja antaa aikaa päästöttömän tuotannon kehittämiselle.
Työ puhtaamman tulevaisuuden rakentamiseksi jatkuu
Hiilineutraali tulevaisuus edellyttää yhteiskunnalta laaja-alaista muutosta. Päästötön sähkö ja lämpö mahdollistavat paljon, mutta koska kaikkia teollisuuden prosesseja ja esimerkiksi raskasta liikennettä ei todennäköisesti voida kokonaan sähköistää, hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamiseksi tarvitaan myös päästötöntä kaasua. Tässä kehitystyössä Uniper on edelläkävijä.
Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää myös hiilinieluja, koska ihmisen toiminnasta syntyy väistämättäkin päästöjä esimerkiksi ruoantuotannossa. Hiilidioksidin talteenotto on yksi varteenotettava vaihtoehto päästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen aikaansaamiseksi, ja tässä kehitystyössä olemme Tukholmassa ja Oslossa mukana. Puhtaan energian ja hiilinielujen lisäksi näen siirtymän kiertotalouteen välttämättömänä. Kiertotalous tarjoaa Fortumille myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi muovin ja akkujen kierrätyksessä sekä uudenlaisten biomateriaalien saralla.
Hiilineutraalissa tulevaisuudessa energiayhtiöiden rooli muuttuu ja laajenee. Fortum on jo merkittävä toimija pohjoismaisilla ja Venäjän markkinoilla, ja Uniperin kautta meille avautuvat myös Keski-Euroopan markkinat. Yhdessä meillä on kokoa ja asiantuntemusta paitsi menestyä ja kasvaa, myös näyttää suuntaa Euroopan energiamurroksessa ja puhtaamman tulevaisuuden rakentamisessa.
