ForTheDoers-blogi

Päästöjen hinnoittelu on kaiken A ja O

Arto Räty  ·  07 helmikuu 2018

Ilmastonmuutoksen hillintä on strategiamme ytimessä ja missionamme on edistää yhdessä asiakkaidemme ja yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa ja energiantuotantoa.

Aurinko taivas

On ollut ilo huomata, kuinka valtiovaltamme ylin johto on viime aikoina korostanut laajalla rintamalla päättäväisiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tasavallan presidentti piti virkaanastujaispuheessaan ilmastonmuutoksen hillintää lähivuosien tärkeimpänä asiana. Eduskunnan puhemies  totesi vastauspuheessaan, ettemme osaa tarkalleen ennakoida, kuinka poliittiset toimenpiteet ilmastonmuutosta hidastavat. Valtiovarainministeri ehdotti (HS 2.2.2018) ilmastonmuutoksen ehkäisyä ohjaavaksi tavoitteeksi budjetissa.

Muutos ei kuitenkaan tapahdu riittävän nopeasti ilman markkinoita. Päättelyketju on yksinkertainen. Ilmastonmuutoksen hillintä on niin valtava urakka, ettei sitä tehdä valtioiden budjettirahoituksella, vaan siihen tarvitaan yksityistä rahaa. Yrityksille toimenpiteiden on puolestaan oltava taloudellisesti kannattavia. Ja ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät toimet saadaan kannattaviksi vain riittävän korkealla päästöjen hinnalla.

Petteri Orpo osui asian ytimeen todetessaan, että päästöjen vähentämisen tulee tapahtua ennakoitavasti ja kustannustehokkaasti. Tämä on meille yrityksille kaiken a ja o. Sääntelyn tulee olla ennakoitavaa ja mahdollistaa markkinaehtoiset ratkaisut. Fortumin mielestä EU:n päästökauppajärjestelmä on päästöjen vähentämisen keskeisin työkalu.

Päästökauppaa on vastikään uudistettu – mielestämme onnistuneesti – vuoteen 2030 saakka. Nyt pitää antaa sen toimia ja uskoa siihen. Kansallinen päällekkäinen ohjaus – kuten kivihiilen kielto – vesittää pahasti päästökauppaa. Mikäli kansallisia toimia kuitenkin toteutetaan, olisi vaikutusta päästökauppaan neutraloitava mitätöimällä päästöoikeuksia markkinoilta.

Päästökaupan ulkopuolella hiilidioksidipäästöihin perustuva verotus on tarkoituksenmukainen keino ohjata kuluttajien ja yritysten päätöksiä kohti vähäpäästöisempää yhteiskuntaa.

EU:n ilmastosääntelyä on päästökaupan uudistuksen jälkeenkin tarpeen edelleen kehittää. Ennakoitavuuden parantamiseksi EU:n ilmastotavoite tulisi asettaa Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaiseksi mahdollisimman pian ja samalla luoda ennakoitava ja kustannustehokas päästövähennyspolku vuoteen 2050 saakka. Useat jäsenmaat (mm. Hollanti sekä naapurimme Ruotsi ja Tanska) ovat jo ehdottaneet EU:n kunnianhimon nostoa ja Suomi voisi liittyä tähän joukkoon.

Kannustamme ministeri Orpoa täysillä hänen pyrkimyksissään toimia yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa päästöjen hinnoittelun vahvistamiseksi. Suomalaisen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden järjestö Climate Leadership Coalition (CLC) teki kesäkuussa 2017 Maailmanpankille ehdotuksen hankkeesta globaalin päästöjen hinnoittelun kehittämisestä. Toivomme ministeri Orpon ja muiden Pohjoismaiden ministereiden tukevan tätä hanketta.

Suomi – kenties yhdessä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa – voisi laajemminkin ottaa EU:n ilmastojohtajan roolin nyt, kun se Brexitin myötä on vapautumassa. Suomen EU-puheenjohtajuus ensi vuonna tarjoaa mahdollisuuden profiloitua suunnannäyttäjäksi – meillä on siihen kaikki edellytykset.
 

Arto Räty
Johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet