ForTheDoers-blogi

Miksi saman ympäristöluvan saa Hollannissa kahdeksassa kuukaudessa mutta Suomessa pahimmillaan kahdessa vuodessa?

Kalle Saarimaa  ·  27 elokuu 2019

Poliittisilla päättäjillä, viranomaisilla ja yrityksillä on yhteiset tavoitteet kiertotalouteen liittyen: puhtaampi ympäristö jälkipolville sekä elinvoimainen suomalainen liiketoiminta. Kiertotalousinvestointien lupaprosessi on kuitenkin saatava kuntoon, jotta tavoitteet voivat toteutua.

Riihimäen tuotantolaitos

Me Fortumissa uskomme aidosti kiertotalouteen. Haluammekin investoida teknologioihin, joilla jätemateriaaleista voidaan tehdä uutta raaka-ainetta ja joilla jätteet saadaan uuteen käyttöön. Ajatuksen tasolla suuri osa kansalaisista, viranomaisista ja politiikoista jakaa kanssamme tämän saman tavoitteen.

Käytännössä kiertotalouteen liittyvän teollisen toiminnan aloittaminen ja pyörittäminen ei kuitenkaan ole niin helppoa. Materiaalikierron aikana yhdeksi ratkaisuksi tarvitaan yleensä investointia fyysiseen teollisuuslaitokseen. Näitä investointeja myös halutaan monissa kunnissa ja kaupungeissa, mutta laitosten lupaprosessit tuovat toimijoille usein liian monta yllätystä mukanaan.

Tarvitsemme johdonmukaisen ja sujuvan lupaprosessin

On ehdottoman tärkeää, että meillä on ympäristölupaprosessi, joka varmistaa, että yritysten toiminta ei aiheuta vahinkoa ympäristölle. Prosessin pitäisi kuitenkin olla ennakoitava, johdonmukainen ja sujuva. Tällä hetkellä kiertotalousinvestointien lupaprosessit ovat kokemustemme mukaan kaikkea muuta.

Olemme kokeneet Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnassa viimeisen viiden vuoden sisällä useampia mutkikkaita lupaprosesseja. Kerran saimme ympäristöluvan, joka oli kirjoitettu niin monitulkintaisesti, ettemme pystyneet aloittamaan toimintaa ennen kuin olimme pyytäneet lisäselvityksiä viranomaiselta. Toisessa tapauksessa laitoksen käynnistäminen siirtyi kahdella vuodella, koska myönnetty ympäristölupa palautettiin takaisin käsittelyyn viranomaisen prosessivirheen vuoksi. Muutama lupaprosessi puolestaan on viivästynyt viranomaisen loman tai perusteettomien valitusten takia.

Tehoton lupaprosessi voi heikentää Suomen kilpailukykyä

Ympäristöviranomaiset ovat Suomessa taitavia, motivoituneita ja aidosti kansalaisen asialla. Myös yhteistyö yritysten ja lupaviranomaisten välillä toimii hyvin. Lupaprosessissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Saman luvan saaminen esimerkiksi Hollannissa kestää kahdeksan kuukautta, Suomessa jopa kaksi vuotta. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että Suomi jää jälkeen uuden teknologian käyttöönotossa, emmekä saa tänne kiertotalousinvestointeja, vaan toimijat valitsevat investoinneilleen jonkin toisen maan.

Auttaisiko painopisteen siirtäminen lupaprosessista toiminnan valvontaan?

Tällä hetkellä ympäristöviranomaisilla on liian vähäiset resurssit yritysten ympäristölupahakemusten käsittelyyn. Lisäksi lupaprosessia määrittelevää lakia tulkitaan eri tavalla eri alueilla. Lähivuosien aikana Suomessa yrityksillä on ollut muutamia yksittäisiä ongelmatilanteita, joista on aiheutunut ympäristölle pitkäkestoista haittaa. Näissä tilanteissa ympäristöhaitta ei ole niinkään aiheutunut liian lepsusta ympäristöluvasta vaan yrityksen luvanvastaisesta toiminnasta. Olisi ehkä syytä siirtää painopistettä lupaprosessista toiminnan valvontaan. Hollannin tapaan Suomessakin voisi olla kevyempi ympäristölupaprosessi, kunhan luvan noudattamista valvottaisiin nykyistä paremmin.

Korjattu ympäristölupaprosessi olisi ympäristöteko

Suomessa on maailman parhaat ympäristöviranomaiset ja kyky suunnitella ja toteuttaa toimivia hallinnollisia prosesseja. Fortumillakin on positiivisia kokemuksia  lupaprosessin toimivuudesta esimerkiksi kaukolämpöliiketoiminnassa. Uudella hallituksella on mahdollisuus tehdä todellinen ympäristöteko ja korjata tilanne kiertotalousinvestointien osalta. Toimiva ympäristölupaprosessi edellyttäisi lain tulkinnan yhdenmukaistamista, painopisteen siirtämistä ympäristöluvan viilaamisesta luvan noudattamisen seurantaan ja ympäristöviranomaisten resurssien lisäämistä.

Tavoite on kuitenkin yhteinen: puhtaampi ympäristö jälkipolville sekä elinvoimainen suomalainen kiertotalousliiketoiminta.

Kalle Saarimaa
Kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja
Twitter: @KalleSaarimaa
kalle.saarimaa@fortum.com

AU11

ForTheDoers-blogi